Valkoisen ruusun johtohahmot: vasemmalta Hans Scholl, Sophie Scholl, Cristoph Probst
Agricola - Suomen historiaverkko -portaali on julkaissut ensimmäistä kertaa suomeksi kaikki Valkoinen ruusu -vastarintaliikkeen (Die Weisse Rose) lentolehtiset vuosilta 1942–1943. Kyseessä on Agricolan julkaisusarjan 11. osa. Lentolehtiset on suomeksi kääntänyt FL Leena Laihon johtama ryhmä saksan kielen kääntämisen opiskelijoita Turun yliopistosta. Julkaisuun sisältyvät myös Laihon ja FT Eero Kuparisen johdannot. Lauantaina 9.5. on Sophie Schollin (9.5.1921–22.2.1943) syntymäpäivä.
Valkoisen ruusun muistomerkki Münchenin Ludwig-Maximilian-yliopiston edessä. Kuva: Tapio Onnela 2012.
(Valkoisen ruusun kuudes lentolehtinen.)Tilinteon päivä on koittanut. Meidän, Saksan nuorison, on tehtävä tiliä tämän viheliäisimmän hirmuvallan kanssa, jota kansamme koskaan on sietänyt. Koko Saksan nuorison nimissä vaadimme Adolf Hitlerin valtiolta takaisin yksilönvapautta, saksalaisten arvokkainta omaisuutta, jonka tämä erittäin halpamaisesti on meiltä riistänyt.
Valkoinen ruusu toimi Saksassa vuosina 1942–1943 julkaisemalla ja levittämällä yhteensä kuusi lentolehtistä Hitlerin hallintoa vastaan. Sen keskeisinä toimijoina muistetaan ennen kaikkea Schollin sisarukset Hans ja Sophie. Liike toimi etenkin alkuvaiheissa müncheniläisen yliopiston piirissä. Schollit jäivät kiinni helmikuussa 1943 lehtisiä levittäessään ja heidät tuomittiin ja teloitettiin miltei välittömästi. Myös monet muut liikkeen jäsenistä saatiin kiinni ja tuomittiin kuolemaan vuoden 1943 aikana, jonka seurauksena toiminta hiipui. Valkoisen ruusun pyrkimysten vaikutukset jäivät aikanaan vielä melko vähäisiksi, mutta toisen maailmansodan jälkeen ryhmän jäseniä ja koko liikettä on muisteltu muun muassa useissa filmatisoinneissa, kirjallisuudessa ja monumenteissa. Agricolan julkaisuun sisältyvässä johdannossa FT Eero Kuparinen esittelee Valkoisen ruusun taustoja, toimia ja merkityksiä jälkipolville.
Käännöstyön tavoitteena sama sivistys ja paloVastarintaryhmä ”Valkoisen ruusun” merkitys on ennen kaikkea siinä, että se oli näyttävin osoitus tavallisen saksalaisen siviilirohkeudesta, valmiudesta sanoa, että ”keisarilla ei ole vaatteita” ja ottaa tarvittaessa myös vastaan tämän sanomisesta tulevat sanktiot. Sanktioiden kohtaamisen osalta erityisesti Sophie Scholl sai tunnustusta myös hänen kuolemantuomionsa täytäntöönpanosta vastanneilta. Sophie Schollin 22.2.1943 Münchenissä teloittanut pyöveli Johann Reichart on sodan jälkeen muistellut, ettei hän ollut koskaan nähnyt kenenkään kuolevan yhtä urhoollisesti kuin Sophie Scholl.
Julkaisuun sisältyvässä johdannossaan Leena Laiho pohtii kääntäjäryhmän työssään tekemiä päätöksiä. Kuinka tavoittaa mahdollisimman tarkkaan alkutekstien nyanssit ja intertekstuaalisuus? Työryhmä on pyrkinyt omien vastuullisten, luovien ratkaisujensa kautta tuomaan käännöksen alkutekstien maailman mahdollisimman lähelle lukijaa.
Käännöstyöryhmä on panostanut projektin aikana monipuoliseen, monialaiseen tiedonhakuun huomioiden muun muassa saksan kulttuurin ja historian.Halusimme, että tekstien nyanssit välittyvät, olivatpa nämä sitten merkitysverkkoa ensisijaisesti rakentavia semanttisia elementtejä, merkityspiirteitä, tai sitten pikemminkin tyylillisiä seikkoja, jotka nekin ovat kokonaisuutta konstruoivia ulottuvuuksia. Tekstin tekijän intentioita kunnioitetaan, kun suostutaan rakentamaan käännösteksti tavalla, joka antaa käännöksen lukijan omassa kulttuurisessa kontekstissaan kohdata sitä samaa sivistystä ja paloa kuin alkutekstin vastaanottajat.
Valkoisen ruusun ensimmäisen lentolehtisen etupuoli.
* Agricolan julkaisusarja: Valkoisen ruusun lentolehtiset
* Agricolan julkaisusarja
* Alkuperäiset lehtiset ja niiden käännöksiä
* Wikipedia: White Rose
* Center for White Rose Studies