Lieneekö erolla käytännön merkitystä oikeudellisen lisäksi? Nimittäin silloin, kun esimies perusteli surmatyötä kurin säilyttämisen tarpeella ja viittasi sotalain pykäliin.Jukka Lindstedt kirjoitti:Keskustelussa mainittiin esimerkkinä epäselvistä faktoista jatkosodassa teloitettujen sotilaiden määrä. Kesän 1944 teloituksiin liittyvä keskustelu on palstan lukijoille varmaankin tuttu enkä mene siihen enemmälti, mutta terminologinen täsmennys on paikallaan: jatkosodassa teloitettujen - siis tuomioistuimen tuomitsemien - suomalaisten sotilaiden määrästä ei ole enää 1990-luvun jälkeen ollut mitään tutkimuksellista epäselvyyttä. Erilaisia kantoja sen sijaan on ollut esimiehen ampumien suomalaisten sotilaiden määrän suhteen.
Itse olen ollut tuohon keskusteluun osallinen, mutta ulkopuolisen arvioijan yhteenvetona keskustelusta voin viitata Tommi Uschanovin kirjaan "Miksi Suomi on Suomi" (2012): "Mikään ei hivelisi maailmankuvallisia ennakkoluulojani täydellisemmin kuin se, että huhut peitellyistä teloituksista [oik. siis ampumisista] osoittautuisivat paikkansapitäviksi. Mutta ne eivät nyt vain osoittautuneet, ja hyvä niin."
Jukka Lindstedt
Kaikenlaista sodan enemmän tai vähemmän kaoottisissa oloissa epäilemättä aina tapahtuu, sen täsmällisempää käsitystä minulla ei tästä ongelmasta ole.
Mutta historian faktatiedot eli periaatteessa tosiasiat voivat muutenkin olla kiistanalaisia. Samat ongelmat koskevat lähes kaikkea tietoa ja tutkimusta. Tietoa nykyajasta hämärtää myös tapahtumien tuoreus, ei ole ehditty saada ja hankkia tarpeeksi ja kyllin oikeellista tietoa. Käsityksemme menneisyydestä lienee siten monelta osin tarkempaa ja oikeampaa kuin elettävästä hetkestä.