Ilman muuta ihmistyövoimalle on käyttöä jatkossa, ainoastaan vähemmän ja keskimäärin koulutetumpaa kuin aiemmin. Aivan kuten tällä hetkellä Suomessa ei juuri työskentele vain perusasteen koulutusta käynyttä työvoimaa, lapsia, kehitysvammaisia ym. muuten kuin yksittäistapauksissa tai erilaisissa tukityöllistetyissä toimissa. Kuten toin esille, työtuntien määrä suhteessa työvoiman määrään on laskenut jatkuvasti eikä ole mitään syytä olettaa etteikö kehitys jatkuisi samaan suuntaan.Tapio Onnela kirjoitti:Näin se peruseromme varmaan on. Ei tosin ole ensimmäinen kerta kun pelot siitä, että koneet vievät ihmisten työn leviää maailmassa. Näinhän kävi teollistumisen alkuaikoina kun ”luddiitit” tuhosivat tehtaiden koneita säilyttääkseen työnsä. Ihan ymmärrettävä pelkohan tämä on, ja voihan se olla, että tällä kertaa tosiaankin siirrymme pysyvästi maailmaan jossa koneet tekevät kaiken, eikä ihmisiä enää tarvita. Tosin kyllä itse tätä vahvasti epäilen ja uskon, että ihmistyövoimalle tälläkin kertaa keksitään käyttöä.
Suosittelisin lukemaan myös esim. Erik Brynjolfssonin ja Andrew McAfeen kiitellyn "The Second Machine Age" teoksen.
Jos laajennamme tarkastelua Suomen ulkopuolelle kohkataan tällä hetkellä maailmalla kovasti nk. neljännen teollisen valtakunnan vaikutuksista työvoimatarpeeseen. Esimerkiksi Maailman Talousfoorumin "Future of Jobs" selvityksessä jo seuraavan viiden vuoden aikana automatisoinnin tuloksena epäillään miljoonien työpaikkojen katoamista ilman että uusia syntyy tilalle.
http://www.weforum.org/reports/the-future-of-jobs
Jo pari vuotta sitten kohua herätti Oxfordin yliopiston arvio tulevaisuuden työvoimatarpeesta:
http://www.futuretech.ox.ac.uk/news-rel ... terisation
http://www.oxfordmartin.ox.ac.uk/downlo ... oyment.pdf
Kuriositeettina mainittakoon että nämä vaikutukset eivät koske suomalaistutkimuksen mukaan Suomea. VATT:n ennusteessa työvoiman tarpeesta 2015-2030 ei edes mainita sanoja robotisaatio, automatisointi, digitalisointi tms. höpöjuttuja vaan luotetaan eri sektoreiden työllistävän osapuilleen yhtä paljon ihmisiä 2030 kuin nykyään.
Talouden lisäksi kehotan tarkastelemaan myös ekologista ulottuvuutta: onko parempi että supistamme vai kasvatamme Suomen hiilijalanjälkeä ja luonnonvarojen käyttöä? Luonnonolosuhteista johtuen suomalaisten ekologinen jalanjälki on joka tapauksessa suuri.Tapio Onnela kirjoitti:Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna Suomen kannalta on edullisempaa, että tänne muuttaa ihmisiä kuin, että täältä muutetaan pois, näin on historian kuluessa (kuten Harrisonkin totesi) yleensä aina käynyt, mutta voihan tosiaan olla, että maailman on tässä suhteessa kokonaan muuttunut, menneisyydessät ei pystytä suoraan ennustamaan tulevaa.
Virtanen taitaa muistella menneitä vuosia. Avoimia työpaikkoja on tällä hetkellä MOL.FI -palvelusta Suomessa 14820. Näistä kokoaikaisia, (viikonloppu- ja vuorotyöpaikat ml.) palkkatöitä, mukaan lukien määräaikaiset ja vuokratyöpaikat, oli 9024. Ehkä Virtanen muistelee TEM:n raporttia jossa raportoidaan neljännesvuosittain avoinna olevista työpaikoista. Ikävä kyllä työttömät ja de facto työttömät ovat työttömiä joka päivä. Toki Petteri Orpon mukaan maassamme on 61000 avointa työpaikkaa mutta tämän päivän kokoomuslaisilla luvut ovat relativistinen, eivät absoluuttinen, ilmaisu. Tai sitten on muisteltu vuoden takaista kevätneljännestä jolloin erilaiset kesätyöpaikatkin olivat auki.Tapio Onnela kirjoitti:"Hän muistuttaa, että avoimia työpaikkoja on 40 000, eikä löydy työntekijöitä, vaikka työttömiä onkin yli 300 000. Niin sanottua kohtaanto-ongelmaa maahanmuutto ei ratkaise, mutta helpottaa pieneltä osalta."
Mutta toki työvoiman määrää saamme bkt:n nousuun. Tosin bkt per capita ei nouse, vaan laskee ilman uusia työpaikkoja. Toisaalta uusi väestö tarvitsee esim. uusia asuntoja ja vaikkapa asuntojen tuotanto ei ole Suomessa korruptoitunutta. Samalla matalapalkka-alojen palkkoja voidaan puskea entistä alemmaksi ja näin parantaa tulonjakoa pääomatulojen hyväksi. Pidemmän päälle voidaan kyseenalaistaa koko tulonsiirtovaltion idea, pohjautuuhan se vanhanaikaiseen ja vaaralliseen nationalistiseen ihmiskäsitykseen joka lisäksi laiskistaa talousliberaalista näkökohdasta ihmisen, anteeksi työntekijän.
Jos katsomme vaikkapa EU-maiden bkt/capita kehitystä viimeisen kahdenkymmenen viiden vuoden ajalta voidaan havaita ettei korrelaatiota suuren tai pienen maahanmuuttomäärän sekä bkt/capita -kehityksen välillä juuri ole. Vaatimatontahan se on kehittyneissä talouksissa joka tapauksessa on ollut:
BKT/capita:
https://www.google.com/publicdata/explo ... &ind=false
Muun maan kansalaiset osuus väestöstä: (toki esim. Baltian maiden erityistilanne kannattaa huomioida:
https://www.google.com/publicdata/explo ... &ind=false