Välirauhansopimuksen 21. artikla EI kieltänyt Suojeluskunta- järjestöä.
Asekätkentä EI ollut lainvastainen toteutusaikanaan.
CCCP:n valvontakomission johtaja Andrei Zhdanov saapui Suomeen lokakuussa 1944. A.Zhdanov ei vaatinut SK- järjestön lakkauttamista ja
presidentti G. Mannerheim puhui myöskin sen säilyttämisen puolesta.
Maan alta nousseet kommunistit ja Neuvostoliiton valvontakomission
A. Zhdanovin kanssa kosketuksiin hakeutuneet tai joutuneet
Suojeluskuntien päällikkö kenr.ltn. Lauri Malmberg mainitsee puheessaan
tuolloin; U.K.Kekkosen- tulevan oikeusministerin, E.A.Wuoren, Hillilän jne.
(UKK:n perheystäviksi tuli tuolloin aviopari Hertta Kuusinen- Yrjö Leino,
Hella Wuolijokea UKK kävi tapaamassa Jokelan kartanossa samana päivänä kuin Andrei Zhdanov, H.W. vankilasta YLEn pääjohtajaksi)
L. Malmberg arvioi myös, ettei Venäjä liittolaistensa mielipiteen vuoksi
toistaiseksi käyttäisi sotilaallista voimaa Suomen nujertamiseksi, vaan
koettaisi vaikuttaa "henkisin keinoin sisältäpäin."
Välirauhansopimuksen mukaisesti Suomen oli demobilisoitava armeijansa.
Käytyään Moskovassa A.Zhdanov jätti suoraan presidentti Mannerheimille kirjeen, jossa vaadittiin Suojeluskuntajärjestön välitöntä ja pikaista lakkauttamista.
CCCP oli nimittäin todennut, ettei Suomen puolustusvoimia kotiutettaessa
ollut minkäänlaisia takeita siitä, etteikö samanaikaisesti SK- järjestön
sotilas- ja varustemäärää lisättäisi, mikä olisi ollut CCCP:lle sotilaallinen uhkatekijä.
Suursodan vielä riehuessa CCCP:llä ei ollut mahdollisuutta sitoa Suomen suunnalle 15 - 20 divisioonaa sissisotaan.
Päämaja varastoi sk- piireittäin aseita ja varusteita 30:lle pataljoonalle
sissisotaan ja/ tai perustettavan armeijan rungoksi, tähän asekätkentään osallistui noin 10 000 sotilasta.
Keväällä 1945 asekätkentä paljastui, kommunistien suunnittelemana vallankaappausajankohtana.
Stalin ehkä laskelmoi, että Suojeluskuntajärjestön lakkauttaminen poisti esteen Tsekkoslovakia- tyyppiseltä Suomen "demokratisoimiselta."
Asekätkentä osoitti Stalinille, ettei "demokratisointi" sujuisikaan ilman sissisotaa ja vastarintaliikettä.
Heinäkuussa 1945 kommunistisen sisäministeri Yrjö Leinon
punainen Valpo pidätti ja vangitsi 1709 sotilasta.
Kuten ns. sotasyyllisasiassa, myös asekätkijöistä säädettiin CCCP:n valvontakomission painostuksesta Suomen perustuslain vastainen
taannehtiva laki 24 / 1 1947.
Taannehtivan lain nojalla tuomittiin 1488 sotilasta vankeuteen, tuomiot
vahvistettiin 15/ 3 1950.
YYA- aikana ns. sotasyyllisistä ja asekätkijöistä annettiin vähintäinkin vaikutelma "rikollisina", kommunistien taholta erityisesti.
Tietolähde mm.: Matti Lukkari, Asekätkentä, Otava, H:ki 1984
Raja railona, Risto Alapuro ja muut kirjoittajat, 1998, isbn 951-0-23032-4
Veikko Palvo