Emma-Liisa kirjoitti:Johannes Salminen on kirjoittanut hyvän esseen Gripenbergistä, joka koki Hämeen vihollismaaksi samalla tavalla kuin saksalaiset kartanonherrat Virossa
En muista sellaista esseetä Salmiselta. Sen sijaan muistan hämärästi (sisällön paljolti uhohtaneena), että Lauri Hyvämäen kirjaan
Sinistä ja mustaa sisältyi todella pitkä artikkeli Bertel Gripenbergistä. Sen otsikko taisi olla "Äärioikeistolainen" - fasismi-sanaa Hyvämäki ei näissä yhteyksissä olisi tuskin suostunut käyttämään.
Hyvämäki arvosteli 70-luvulla myös jossain (Kanavan edeltäjä Aika?) nuoren Risto Alapuron väitöstutkimuksen
Akateeminen Karjala-Seura. Minulla on mielikuva, ettei hän lainkaan hyväksynyt Alapuron käsitystä liikkeen fasismin kaltaisesta luonteesta. Eipä ihme, olihan Hyvämäki itse aikalaistoimija, AKS:n valajäsen.
Emma-Liisa kirjoitti:Useinhan korostetaan vain suomenruotsalaisten liberalismia, mutta ryhmässä oli myös äärioikeistolaisia ja rasisteja, mikä kai osaltaan johtui sekä kielellisen että yhteiskunnallisen uhan tunnusta (suomenkieli + punaisuus)
Itselläni on kokonaan toisenlainen mielikuva vuosisadan alun suomenruotsalaisuudesta: siellä nimenomaan oli niitä "äärioikeistolaisia ja rasisteja", jotka taistelivat vanhojen, sääty-yhteiskunnasta periytyvien asemiensa, mm. täysin harvain- ja rahavaltaisen kunnallislainsäädännön säilyttämisen puolesta.
Tästä aihepiiristä Johannes Salminen on kirjoittanut hyvin valaisevan esseen "Suomenruotsalaisista ja sisällissodasta", joka sisältyy suomennosvalikoimaan
Erään petturin puolustus (1977). - Myös Matti Klinge on sivunnut aihepiiriä artikkeleissaan "Ruotsinkielisten 1910-lukua: germanismia ja konservatiivisuutta" sekä kuuluisa "Ryssänviha" (molemmat teoksessa
Vihan veljistä valtiososialismiin , 1972).