Ruotsin sodanaikaiset suhteet Saksaan

[Tapio Onnela]

Ruotsin sodanaikaiset suhteet Saksaan



Dagens Nyheter (4.4.2006) kertoo artikkelissaan viisivuotisen ruotsalaisen historiantutkimusprojektin tuloksia. Projekti Sveriges förhållande till nazismen, Nazi-Tyskland och Förintelsen tutki Ruotsin ja ruotsalasten sodanaikaisia kytkentöjä Saksaan. Viisivuotisen projektin budjetti oli 20 miljoonaa kruunua.

Projektin johtaja Klas Åmark kertoi tiistaina joitakin projektin tuloksia Dagens Nyheterille. Hänen mukaansa Ruotsi oli monin tavoin kietoutunut Saksaan ja ruotsalainen yhteiskunta noudatti mm vuodesta 1937 saksalaismallisia rotulakeja. Saksalaisia sotilaskarkureita palautettiin Saksaan ja joitakin juutalaisia erotettiin työpaikoistaan saksalaisten pyynnöstä. Saksalaisen vastarintaliikkeen jäseniä laitetiin internointileirielle tai vankiloihin. Ruotsalainen lehdistö myös vaikeni joistakin tietämistään Saksassa tapahtuneista julmuuksista ollakseen vahingoittamatta suhteita Saksaan.

Projektin sivut löytyvät osoitteesta:
http://www.historia.su.se/swenaz/index.htm

Projekti on julkaissut mm seuraavat julkaisut:

Patrick Vonderau, Schweden und das nationalsozialistische Deutschland. Eine annotierte Bibliographie der deutschsprachigen Forschungsliteratur. 825 Einträge – 439 Annotationen. Stockholm Studies in History nr 66, Almqvist&Wiksell International, Stockholm 2003.

Stig Ekman & Klas Åmark, (eds), Sweden’s relations with Nazism, Nazi Germany and the Holocaust A survey of research. Stockholm Studies in History nr 66, Almqvist&Wiksell International, Stockholm 2003.

Mats Deland, "The Swedish-Latvian Relief Committee, German-Baltic and Swedish Intelligence and Impact on the Reception of War Criminals in Sweden". Publicerad i Latvijas Vesturnieku Komisijas Raksti 11. sejums, Riga
2004. (löytyy pdf-dokumenttina: http://www.historia.su.se/swenaz/publ/rigapapperet.pdf


Dagens Nyheterin artikkeli:
http://www.dn.se/DNet/jsp/polopoly.jsp?d=147&a=534658

[Ciccio]

Saksa sai toisessa maailmansodassa teräksestään 3 - 40 % Ruotsista.
(ensimmäisessä maailmansodassa samoin, %-määrät vaihtelevat)

Englanti ja Ranska tarjosivat Suomelle talvisodan lopussa apua miehittääksen samalla Ruotsin Lapin rautamalmikaivokset ja avatakseen toisen rintaman Saksaa vastaan.
Saksa valloitti Norjan keväällä 1940 tukeutuen myös Hitler- Stalin-
sopimuksen nojalla Saksan saamaan laivastotukikohtaan Kuolassa, vasta
tuolloin Britannia ja Ranska yrittivät maihinnousua Narvikissa.
(keskeytyi Saksan aloittaessa hyökkäyksen Ranskaan)

Suomi ei pyytänyt länsiliittoutuneiden apua epäillen sen perilletuloa ja
nopeutta, kirjoitellaan usein.

Samoin kirjoitetaan H. Göringin kehoittaneen Suomea tekemään pikaisesti rauhan; "saatte kyllä kohta kaiken korkoineen takaisin"

Suomen poliittisen ja sotilaallisen johdon sanotaan uskoneen Göringin
puheet lähes varauksetta.
Lännen apu olisi estänyt Saksan teräksen saannin ja saanut aikaan uuden Saksan vastaisen rintaman, varmastikin Saksan etujen vastaista.

Olivatko Suomen johtohenkilöt todella niin tyhmiä kuin jälkeen päin on
kirjoiteltu ?
Oliko 1940 alussa Suomen kannalta mahdollista valita vaihtoehtoja,
silloin ja silloisten tietojen pohjalta ? (mitä uusia tietoja on 2007 ?)
Vaikkakin länsiliittoutuneet ja Saksa antoivat lupauksia.

Saksalaisten kauttakulkusopimuksenkin Ruotsi teki 1941 samoihin aikoihin kuin Suomi - oliko kummallakaan maalla vaihtoehtoja ?

Vaihtoehtohistorian pohjalta voisi kysyä millainen kehityskulku olisi ollut
Suomen pyytäessä länsiapua ja Ruotsin hyväksyessä sen ja samalla
myös rautamalmikaivostensa menetyksen ja joutumisensa taistelualueeksi ?

Miten olisi käynyt jos Englanti ja Ranska olisivat toimineet aktiivisesti,
Ruotsin ja Norjan vastalauseista piittaamatta ?

Mitä uutta Ruotsin sodanaikaisista Saksan- suhteista on tullut esille ?

[Ciccio]

Saksan vallatessa huhtikuussa 1940 Norjan se vaati Ruotsilta vakuutuksen
"tiukasta puolueettomuudesta" ja Ruotsin rautateiden käytöstä Saksan joukkojen siirtoon sekä niiden huoltamiseksi.

Saksan maavoimien yleisesikunta OKW antoi 1942 alussa käskyn reservivarastojen perustamisesta 8 - 9 kk:n tarvetta varten Narvikiin ja Pohjois- Suomen alueelle ja uudisti käskyn 5 / 1 1943.

Saksan Norjan joukkojen komentajalle Falkenhorstille luovutettiin
6 / 4 1943 operaatiosuunnitelma Ruotsin valtaamiseksi ja OKW keräsi operatiivistä reserviä Norjaan.
Hyökkäyssuunnitelmassa Ruotsiin Tukholman ja Östersundin suunnalla
joukkoja oli katsottu tarvittavan 3 jv.D, 1 moott.D ja 2 Ps.Divisioonaa.
Hitlerin pelätessä liittoutuneitten maihinnousua Norjaan saksalaiset olettivat Ruotsin lopettavan kaiken saksalaisen liikenteen alueensa kautta ja palaavan tiukkaan puolueettomuuteen.

Nuo 8 - 9 kuukauden tarvikevarastothan vaikuttivat merkittävässä määrin
Suomelta vaadittuun saksalaisten karkottamiseen Lapista 1944 syksyllä.
Ja sen olisi ollut tapahduttava parissa viikossa.
Suomelle ja Saksalle oli lisäksi epätietoista, tulisiko Puna- armeija etenemään Lappiin.
Venäläiset etenenivät kuitenkin joukkojen puuttuessa vain Ivalon - Inarin tasalle.

Vielä huhtikuussa 1945 Hitler vaati Pohjois- Norjan puolustuslaitteiden, teiden ja sukellusvenesuojien rakennustyön jatkamista samassa tärkeysjärjestyksessä polttoaineiden ja hiilen suhteen kuin sota-alukset.

Joskus on sanottu, että Suomen olisi tullut tehdä rauha NL:n kanssa keväällä 1944, mutta rintama etelässäkin oli vakiintunut ½-vuodeksi
Narva-joelle Viron rajalla ja Suomi oli täysin riippuvainen Saksan elintarviketoimituksistakin.

Voisiko katsoa kaikkien pohjoismaiden tilanteen vaikuttaneen Suomen tilanteeseen ?
Ja mitä voisi todeta pienten maiden puolueettomuudesta ?

Veikko Palvo

mm.:
Earl F. Ziemke, The German northern theater of operations 1940 - 1945
Washington 1960

[Tapio Onnela]

Myös Kemppinen sivuaa tämänpäiväisessä blogissaan aihetta:
Christian Günther
http://kemppinen.blogspot.com/2008/03/c ... nther.html

[Johan Stjernberg]

Jukka Kemppinen sivuuttaa blogeissaan 10.3.08 "Christian Günther" ja 11.3.08 "Liittoutuneiden sota" holocaustia, ja kirjoittaa jälkimmäisessä "Juutalaisiin ja hyvin moneen muihin ryhmiin kohdistuneesta terrorista ei 1941 tiedetty kovin paljon ja sensuuri piti." tarkoittaen ilmeisesti Suomen kansaa johtoa myöten. Pitää kyllä paikkansa että sotasensuuri piti, mutta ruotsin lehdistön kautta saatiin relevanttia informaatiota vuodesta 1933 alkaen. Pitää myöskin paikkansa että Ruotsin Saksan kanssa harjoittaman rautamalmikaupan ja "puolueettomuuden" hinta, operaatio Barbarossasta alkaen, oli eräänlainen sensuuri, mutta se oli luonteeltaan kosmeettinen.

Ruotsalainen toimittaja Henrik Arnstad kirjoittaa kirjassaan "Spelaren Christian Günther" muun muassa ruotsalaisten suorittamista juutalaisten pelastusoperaatioista: Holocaust alkoi suuremmassa mittakaavassa Norjassa 26.11.1942, kun 532:n juutalaisen kuljetus varmaan kuolemaan Auschwitziin alkoi. Ruotsalainen lehdistö raportoi tästä kriittisin sävyin, sillä seurauksella että hallitustasolla ryhdyttiin jäljelläolevien juutalaisten pelastamiseen Ruotsiin rajan yli. Suuri myytti, lähinnä Suomen sotapropagandaan liittyvänä ja edelleen valistumattomissa piireissä elävänä, on siis se etteivät johtavat poliitikot ja media sekä tämän kautta yleisö alusta alkaen olisivat tienneet miten Hitler hoiti "die Judenfrage". Sensuurista huolimatta Ruotsissa raportoitiin ja silloin tällöin jokunen lehti takavarikoitiin "som ett spel för gallerierna". Jopa Hitlerin miehittämässä Tanskassa Politiken-niminen lehti julkaisi 7.3.1942 artikkelin venäläisten sotavankien kohtelusta Suomessa . Lisää tästä: http://www.bloggen.fi/stjernberg/ 12.3.2008.

[Seppo Jyrkinen]

Projektin johtaja Klas Åmark kertoi tiistaina joitakin projektin tuloksia Dagens Nyheterille. Hänen mukaansa Ruotsi oli monin tavoin kietoutunut Saksaan ja ruotsalainen yhteiskunta noudatti mm vuodesta 1937 saksalaismallisia rotulakeja. Saksalaisia sotilaskarkureita palautettiin Saksaan ja joitakin juutalaisia erotettiin työpaikoistaan saksalaisten pyynnöstä.

Voisitko kertoa, mistä löytyisi lisätietoja juutalaisia koskeneesta lainsäädännöstä ja sen soveltamisesta (mieluiten englanniksi).
Sain juuri luettua Ekman & Åmark, Sweden’s relations with Nazism... mutta sen avulla en suoraan löytänyt vastauksia kysymyksiini. Itse asiassa kirja on tehty silmiinpistävän ruotsalaiskansallisella otteella.

Ruotsin ja Natsi-Saksan suhteissa minua on alkanut kiinnostaa erityisesti ristiriitainen imago: maassa oli juutalaisia alistavat rotulait, mutta sodan loppupuolella Ruotsissa oli runsaasti pakolaisia. Ruotsissa tapahtui muutos joskus 1942 ... 1943 ja minua kiinnostaa tuo vanhempi aikakausi, jolloin Saksa oli vielä voimissaan.

Kiinnostavaa olisi myös tietää, miksi Ruotsi ensin tyrmäsi, mutta vuoden päästä otti vastaan 100 juutalaispakolaista Suomesta. Ja miksi Felix Kersten joutui (TV-ohjelman mukaan) taivuttelemaan Ruotsin ottamaan keskitysleirien vangit vastaan aivan sodan loppuvaiheissa.