Stalinin ja Hitlerin sopimus tuli suurena yllätyksenä Suomessa "maanalaisille" kommunisteillekin, ei ainoastaan "Saksa-mielisille" ja eiköhän Cajanderin hallituskin 1937 - 1939 etsinyt puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden suunnalta, eikä suinkaan Saksasta. Pohjoismainen suuntaus oli jo aiemminkin vallalla, itsenäisyyden alkuvuosina Ahvenanmaan kysymys hieman rikkoi ohimenevästi vuosisataisia ystävyyssuhteita.Emma-Liisa kirjoitti:jsn kirjoitti: Sain vihdoin käsiini Jokisipilän ja Könösen teoksen Kolmannen valtakunnan vieraat. Siinä tuodaan esiin varsinkin sotilaspiirien saksalaisyhteistyötä, jossa tosin oli kovin vähän konkreettista, eikä mitään Suomenlahden sulkuun verrattavaa. Sivumennen sanoen kirjassa kiistetään kaikesta huolimatta useassa kohdin usein kuullut väittämät "saksalaismielisestä 30-luvusta", ja todetaan sotilaat vaikutusvaltaisimmaksi tahoksi, joka yhteistyötä harjoitti. Muut 30-luvun saksalaisintoilijat olivat kirjoittajien mukaan lähinnä hyväuskoisia hölmöjä, joilla oli omasta vaikutusvallastaan kovin suuri käsitys. Sotilaiden motiivina lienee ollut ainakin realismi, koska he tajusivat Suomen omat voimat heikoiksi. Jälkiviisaus on helppoa. Jokisipilä ja Könönen kuitenkin hämmästelevät sitä, miksi saksalaisintoilijat olivat niin kritiikittömiä, vaikka eivät voineet olla tajuamatta natsismin epämiellyttäviä piirteitä, kuten uskonnonvastaisuutta, rotuoppeja (suomalaisiahan ei pidetty itsestäänselvästi pohjoiseen rotuun kuuluvina) ja sekavaa talouspolitiikkaa.
Saksa-mielisillä naiivi usko siihen, että Saksa auttaisi Suomea pelkästään hyvästä sydämestään ja olisi kaikissa oloissa NL:n vastainen, minkä takia M-R-sopimus tuli suurena järkytyksenä.
Mutta Ahvenanmaan puolustussopimusta ajateltiin edelläkävijäksi Pohjoismaisessakin yhteistyössä ja Neuvostoliito oli tietystikin tuollaisia "sotaliittoja" vastaan.
Maaliskuussa 1940 Suomi ehdotti Ruotsille ja Norjalle jälleen puolustusliittoa. Olihan Neuvostoliittokin tyydyttänyt Talvisodassa "turvallisuustarpeensa", vaikkakin Talvisota oli osoittanut Neuvostoliiton suunnitelleen Suomen valtausta ja Ruotsin ja NL:n välinen puskurialue olisi kadonnut. Oli Ruotsin etujen mukaista varmistaa puskurialueen säilyminen.
Neuvostoliitto tyrmäsi hankkeen 3.1940 rauhansopimuksen vastaisena ja lähetti 25.3.-40 Ruotsille ja Norjalle viralliset nootit varoittaen solmimasta liittoa Suomen kanssa.
Kesän 1940 alussa Ruotsi ja Suomi jäivät Saksan ja Neuvostoliiton puristuksiin ja saarroksiin ja ryhdyttiin suunnittelemaan valtioliittoa Ruotsi - Suomi.
( NL vaati ja valvoi Ahvenanmaan demilitarisoinnin kesällä 1940. )
Päämies olisi ollut Ruotsin kuningas ja puolustusvoimien ylipäällikkönä olisi ollut Mannerheim. Ulkopolitiikka, talous ja puolustus olisivat yhteisiä ja
Ruotsi-Suomen itärajana olisi 1940 raja.
Molotov vihjaisi jo 27.9.1940 lähettiläs Paasikivelle NL:a vastaan tähdätystä ja rauhansopimuksen vastaisesta hankkeesta.
Marraskuussa 1940 Molotov oli Berliinissä neuvottelemassa Hitlerin kanssa "Suomen kysymyksen ratkaisustakin" ja "Hitler ei halunnut sotaa Itämeren piirissä."
Ruotsissa aiottu valtioliitto tuli julkisuuteen ja Kollontai viestitti tiedon Molotoville, joka keskellä yötä 6.12.1940 kutsui Paasikiven puheilleen ja vaati selvitystä. Lähettiläs Assarsson ehätti ensin ja ohjeidensa mukaan sanoi Molotoville "Sopimuksen lähtökohtana olevan halun vahvistaa status quota Moskovan rauhansopimuksen pohjalta.
Molotov kutsui Paasikiven jälleen puheilleen 18.12.1940 tiedustellen: "Onko Suomen ulkopolitiikka jo alistettu Tukholmaan." Neuvostoliitto on tehnyt rauhansopimuksen suvereenisen Suomen kanssa, eikä vasallin joka ei kykene vastaamaan sitoumuksistaan, hanke on uusi yritys muodostaa sotilasliitto Neuvostoliittoa vastaan. Saksakin lienee varoittanut Ruotsia ja Ruotsi-Suomi liittovaltio jäi toteutumatta, mutta olisikohan liitto syntyessään ollut NL:n etujen vastainen - ellei se sitten suunnitellut suunnitellut revanssisotaa?
YYA-aikana Suomen pohjoismainen suuntaus rajoittui presidentti UKK:n ehdotukseen ydinaseettomasta Pohjolasta 1963 ja ns.rajarauhaesitykseen 1965 Norjalle. Pohjoismaiden laajennettu talousyhteistyöhanke Nordek neuvoteltiin vuosina 1968 - 1970, Suomessa pääministeri M.Koivisto ajoi Nordekia UKK:n pysytellessä taustalla. Mutta Kreml kaatoi Nordekin ja pres. UKK:kin uudisti ydinaseeton Pohjola-esityksensä 1978 ja samoin presidentti Mauno Koivistokin mm. 8.5.1985.
Mutta Pohjoismaista yhteistyötä Moskovassa ei hyväksytty ennen Talvisotaa, eikä välirauhan aikanakaan ja olikohan se NL:lle edullista?
Veikko Palvo