historioija kirjoitti:Tapio Onnelahan luonnehti Lemmiä näin: "Joulukuun puolivälin jälkeen hän on kirjoittanut foorumille melkein 400 viestiä, joiden jotakuinkin ainoa yhteinen nimittäjä on ollut uskollinen Venäjän propagandan uusintaminen."
Heikki Jansson reagoi tähän sanoin "...päätoimittajamme on kirjoittanut Ukraina-viestiketjuun lähemmäs kolmesataa viestiä (tarkka luku on tätä nykyä 281). Näiden viestien jotakuinkin ainoa yhteinen nimittäjä on ollut - vastaavan päätoimittajamme sanoin - ”uskollinen venäläisvastaisen propagandan uusintaminen”."
Tapio Onnela kielsi näin sanoneensa. Teknisesti hän onkin oikeassa. Heikki Janssonin tekstin oikea muoto olisikin ollut "Näiden viestien jotakuinkin ainoa yhteinen nimittäjä on ollut - vastaavan päätoimittajamme omia sanoja mukaillakseni - uskollinen venäläisvastaisen propagandan uusintaminen."
No jos pilkkuja halutaan viilata - eli saivarrella - niin kuin vastaava päätoimittajamme kai tarkoitti niin sopii minulle. Oli myös ihan hyvä että korostit tuon vastaavan päätoimittajamme olevan vain ”teknisesti” oikeassa. Voisi peräti sanoa että tämä oli
”saivarteluteknisesti” oikeassa, mitä nyt sekään on.
Itse olin kirjoittanut ”Näiden viestien jotakuinkin ainoa yhteinen nimittäjä on ollut - vastaavan päätoimittajamme sanoin - ”uskollinen” venäläisvastaisen ”propagandan uusintaminen” - siis jätttäen muutetun sanan "venäläisvastainen" pois lainauksesta lisäämällä yhdet ylimääräiset lainausmerkit. Minusta oli kuitenkin turhaa olla pilkuntarkka ja poistin nuo yhdet lainausmerkit. En nimittäin pidä pilkkujenviilaamisesta.
Olet siis kyllä kiistatta aivan oikeassa, se myönnetään.
Tähän yhden sanan lainausmerkkeihin sitten vastaava päätoimittajamme tarttui. Ilmeisesti tämä ei keksinyt mitään asiallista vaan ryhtyi saivartelemaan.
Mutta, joka tapauksessa: liki 300 viestiä keskeisesti venäläisvastaista propagandaa. Sitten miehellä on vielä otsaa ihmetellä Lemmin lukemaa: 134 viestiä.
II.
Huomasin myös, että täällä
edelleen salaillaan sitä kuka on foorumin julkaisija vaikka ilmoitusvelvollisuus on kiistaton ja perustuu lakiin. Kumma juttu tuo salailu, eikö vain?
Luulisi että tuo julkaisijan nimen reilu esiintuominen ei olisi konsti eikä mikään. Jos on mokattu niin ei se salailemalla parane. Pyytää vain reilusti anteeksi niin kuin valtiovarainministerimme teki taannoin kuuluisalla ”sori vaan”-repliikillä. Anteeksipyynnön sijaan täällä on ryhdytty vanhaan tuttuun konstiin: hyökkäykseen sitä vastaan, joka huomaa mokan ja syytetään tätä oikeuksiensa penäämisestä. Oma laiminlyönti yritetään tällä konstilla saada piiloon.
Ihmeellisintä on, että se joka joutuu viranomaistutkinnassa vastaamaan julkaisijan nimen ilmoittamatta jättämisestä on, ei suinkaan pelkästään Onnela vaan nimenomaan Onnelan esimies, varmaan jokin Turun yliopiston viranhaltija, ehkä laitoksen johtaja. Olettaisi, että tällä esimiehellä ei ole hirveästi haluja joutua vastaamaan teosta, joka on kaiketi tälle yhdentekevä. Se ei toisaalta tietysti kuulu meille. Se on Onnelan ja tämän esimiehen asia.
Mutta ei sitten kai auttane muu kuin kääntyä lakimiehen puoleen. Hemmetti soikoon, väkisin oikein vääntämällä väännetään tikusta asiaa, vaikka asia saataisiin pikaisesti ja helposti pois päiväjärjestyksestä jos nätisti tehtäisiin mitä laki vaatii. Sen ei pitäisi olla keneltäkään pois. Jokaisella on joka tapauksessa oikeus saada tieto julkaisijasta. Se tieto kyllä saadaan, siitä olen vakuuttunut,. Mutta miksi se pitää tehdä vaikeimman kautta?
Semmottii...