***
Liitän tämän ketjun jatkeeksi Ylen uutisen uudesta kirjasta, jossa pohditaan talvisodan taustatekijöitä ajallisesti syvemmältäkin. (Jos ei sovi, niin poistettakoon kiireesti.)
Tiedän erittäin hyvin, että Koiviston-episodi on vanhastaan tunnettu eikä siinä sellaisenaan "ole mitään uutta", mutta näin yksityiskohtaisesti ja uusin johtopäätöksin aihetta ei varhemmin ole tutkittu.
Soitettiinko talvisodan alkusoitto jo vuonna 1919? – iso brittiosasto hyökkäsi Kannakselta Neuvosto-Venäjän kimppuun (Yle, 22.9.2016)
http://yle.fi/uutiset/soitettiinko_talv ... un/9184288
***Suuri brittiosasto oli vuonna 1919 puoli vuotta Suomessa tukemassa valkokenraalien hyökkäystä Pietariin. Vähän tunnettu tapahtuma saattoi uutuuskirjan mukaan vahvistaa Stalinin huolta Suomen käyttämisestä hyökkäysalustana.
Suomen alueella Karjalankannaksella tapahtui ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vähän tunnettu episodi, jolla saattoi olla vaikutusta talvisodan syttymiseen.
Viipurin edustalle Koivistolle tuli kesällä 1919 noin 5 000 Britannian laivaston merisotilasta ja satakunta ilmavoimien sotilasta. Britit hyökkäsivät loppukesän ja syksyn 1919 ajan Koivistolta Neuvosto-Venäjän kimppuun.
Vähemmän tunnetusta operaatiosta kertoo uutuuskirja Mainio pikku sota, jonka on kirjoittanut Suomen Akatemian ohjelmapäällikkö, tietokirjailija Mikko Ylikangas.
Ylikangas kertoi aiheesta torstaina Ylen aamu-tv:ssä.
Vajaan puolen vuoden taistelut Suomesta käsin päättyivät joulukuussa. Punalaivasto oli lamautettu ja Suomenlahti jäässä, mikä vähensi uhkaa Suomea ja Viroa kohtaan. Toisaalta valkokenraalien hyökkäys oli tyrehtynyt.
Operaation vaikutus Venäjän sisällissodan tapahtumiin oli vähäinen, mutta Ylikankaan mukaan kiinnostavampi on kysymys siitä, millaisen jäljen se jätti Stalinin mieleen.
Stalin oli tuohon aikaan vastuussa Pietarin puolustuksesta. Vahvistiko tapahtuma Stalinin ennakkoluuloja siitä, että suurvallat voisivat halutessaan hyökätä Pietaria ja myöhemmin Leningradia vastaan Suomesta käsin?
– Staliniin jäi pelko siitä, että suurvalta oli käyttänyt Suomea ponnahduslautana hyökkäykselle kohti Neuvosto-Venäjää, Ylikangas sanoo.
Ylikangas muistuttaa, että samat pelot lausuttiin julki kaksikymmentä vuotta myöhemmin talvisodan alla Moskovassa, kun Neuvostoliitto vaati alueita Suomelta.
– Neuvosto-osapuoli sanoi pelkäävänsä, että jokin suurvalta tulisi jälleen käyttämään Suomea hyökkäysalustana kohti Neuvostoliittoa. Näinhän sitten itse asiassa sitten tapahtuikin kesällä 1941, Ylikangas sanoo.
Ylikangas kommentoi aamu-tv:ssä vain brittijoukkojen vuoden 1919 toiminnan mahdollisia vaikutuksia, ei muita talvisotaan johtaneita syitä.