nylander kirjoitti:I Palvo kirjoitti:Neuvostoliiton "legitiimit turvallisuusintressit-käsite" syntyi kylläkin yya-aikana, vuoden 1939 syksyllä käsitettä ei nähdäkseni tunnettu eikä käytetty.
Paasikivi ja Yrjö-Koskinen palasivat ensimmäiseltä neuvottelumatkaltaan Helsinkiin 16. lokakuuta 1939. Jo samana päivänä käytiin ensimmäinen keskustelu neuvostohallituksen vaatimuksista (saapuvilla Moskovasta tulleen valtuuskunnan lisäksi Cajander, Erkko, Niukkanen, Tanner, Mannerheim, Österman sekä Oesch). Lainaan Jacobsonin
Diplomaattien talvisotaa:
Keskustelussa Erkko ja Niukkanen vastustivat lisämyönnytyksiä; heidän mielestään voitiin keskustella vain Suomenlahden saarista. Mutta Yrjö-Koskinen arveli, että oli pyrittävä tyydyttämään Neuvostoliiton "legitiimit puolustustarpeet".
Tämä pitänee tulkita sanatarkaksi lainaukseksi pöytäkirjasta tai muistiinpanoista.
I Palvo, luulottelusi ei siis (jälleen kerran) näytä olevan tiedon väärti.
Olisiko Suomen Moskovan lähettiläs 1931 alkaen Aarne Sakari Yrjö-Koskinen todella sanonut 16.1.1939 NL:lla olevan l a i l l i s e t ja lainmukaiset legitiimit oikeudet vaatia Suomelta alueita itselleen. A.S.Yrjö-Koskinen näyttää kylläkin 1936 osoittaneen jonkinlaista ymmärrystäkin Neuvostoliittoa kohtaan päätellen hänen kirjeestään ulkoministeri Rudolf Holstille:
"Huolimatta siitä, että itse olen oikeistolainen olen syvästi vakuuttunut siitä, että kansallinen etumme vaatii meiltä rehellistä pyrkimystä hyvien suhteiden ylläpitämiseen Neuvostoliittoon, koska se on meidän ainoa mahdollinen vihollinen".
Neuvostoliiton kanssa oli solmittu 1932 hyökkäämättömyyssopimus, joka oli voimassa 1939.
Tarton rauhasta alkaen Suomi noudatti Kansainliiton peruskirjaan nojaavaa puolueettomuuspolitiikkaa ja oli eristäytyneenä, Pohjoismainen suuntaus ulkopoliittisena suuntauksena otettiin ulkopolitiikan perustaksi vuonna 1935.
Molotov-Ribbentrop-sopimuksen 21.8.1939 jälkeen Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9 ja Neuvostoliitto 17.9. ja aseveljien yhteinen voitonparaati pidettiin Brest-Litovskissa 25.9.1939.
Paasikivi kirj. 2.9.1939 pvk:nsa mm.: "Pelkään, että kehitys menee siihen, että pienet vallat menettävät suvereenisuutensa. Suuret määräävät kokonaan kansainvälisessä politiikassa. Meillä pienillä ei ole mitään tekemistä. Nykyinen kansainvälinen oikeus ei siten näytä olevan sopusoinnussa nykyisten realististen olojen kanssa. Kansainliitossa koetetaan tätä *kaikkien* suvereenien valtojen yhdenvertaisuutta ja siis kansainvälisen oikeuden aatetta toteuttaa, mutta siinä on epäonnistuttu".
"Paasikiven linjaa" 2.9.1939 ja kovinkaan toiveikkaalta Juho-Kusti ei tuossa vaikuta olevan.
Stalinin NL rikkoikin 30.11.1939 Paasikiven sanoin "kolminkertaiset sopimukset" ja hyökkäsi Kannaksella, Laatokan Karjalassa, Raatteen tiellä, Sallassa, Petsamossa ja julisti Terijoen kansankomissaarien neuvoston Suomen lailliseksi hallitukseksi, joka solmi Moskovan kanssa heti YYA-sopimuksenkin.
Pravda oli 26.11.1939 kirjoittanut "diplomaatisen kohteliaaseen" sävyyn Cajanderin hallituksesta
http://www.histdoc.net/historia/pravda1.html ja Vallilan työväentalolla Cajanderin hallitus vaihdettiinkin heti Risto Rytin rauhanhallitukseen.
Veikko Palvo