Emma-Liisa kirjoitti:
Siis kyse ei ollut siitä, aikoivatko länsivallat todella jotain, vaan mitä Stalin uskoi niiden aikovan. Hänhän oli sitä mieltä, että imperialistit eivät muuta tehneetkään kuin suunnittelivat hyökkäystä NL:oon.
Kimmo Rentola kirjoittaa Stalinin ajattelusta Niin kylmää että polttaa. Kommunistit, Kekkonen ja Kreml 1947-1948, Otava 1997
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... .php?id=83 teoksessaan, s. 137-143.:
"Ennen viisivuotisen runkosopimuksen ja vuosisopimuksen allekirjoittamista illalla 13.6.1950 pääministeri Kekkonen vietiin Kremliin Stalinin puheille.
"Stalin ei ottanut lainkaan esille ulkoministeriönsä valmistelumuistioon kirjattuja kysymyksiä, Ahvenanmaan itsehallinnon uudistaminen, Sallan radan kunnostaminen jne, generalissimus ei halunnut mennä näin aralle alueelle juuri Korean sodan aattona."
"Sotakorvausasioista Stalin siirtyi tulevaisuuteen ja tiedusteli, miksei Suomella ollut omia raudansulatusuuneja, vaan piti turvautua Ruotsiin. Kuinka aiotte puolustaa itseänne, jos teillä ei ole omaa raudanvalmistusta"?
Stalinille raskas teollisuus ja teollistaminen oli nähtävästikin "sotateollisuutta" ja samoin hän näyttää ajatelleen Suomen teollisuudestakin, Rentola sanoo Stalinia voitavan pitää Rautaruukki Oy:n syntysanojen lausujana.
"Allekirjoitusseremonioiden jälkeen Kremlin suurille illallisille saapui koko politbyroon lisäksi neuvostoarmeijan huippujohtoa marsalkka Vasiljevskin johdolla.
Stalin palasi painokkaasti raudan teemaan. "Kuinka te voitte puolustaa maatanne, jos teillä ei ole terästeollisuutta, jos sota syttyy ja rajat sulkeutuvat"?
"Tuomioja toivoi hiukan tekopyhästi, ettei Suomen ja Neuvostoliiton välinen raja vain koskaan sulkeutuisi. "Vieras teräs on tylsä teräs", sanoi Stalin siihen, täsmentämättä, ettei hän siitä rajasta puhunut, vaan länsirajasta. Ruotsista Suomi teräksensä sai, ja sen rajan hän panisi kiinni, jos sota syttyisi.
Stalin viittasi teräsyhtiöstä puhuessaan Kiinan rajattomiin markkinoihin. Illan mittaan Kiinan kehitys oli muutenkin paljon esillä".
Raudan ja teräksen teema, viittaukset Kiinan mahdollisuuksiin ja sotilasjohdon läsnäolo kauppaneuvottelujen illallisilla osoittavat, että ajatuksia hallitsi vajaan kahden viikon kuluttua alkamaan päätetty Korean sota."
"Kekkonen varmaan oivalsi Stalinin raudanmakuisten vihjeiden yleisen tarkoituksen ja tuntuu luultavalta, että niitä vielä tulkittiin ja täsmennettiin hänelle.
Ei tietenkään kertomalla totuutta siitä, mitä Koreassa oli tekeillä vaan korostamalla maailmantilanteen vaarallisuutta ja lännen akuuttia aggressiivisuutta.
Olettamusta tukee se varmuus, jolla Kekkosen Maalaisliiton puoluekokouksessa Moskovan matkansa jälkeen mutta viikkoa *ennen* Korean sodan syttymistä korosti Yhdysvaltain valmiutta maailmansotaan".
On tuossa eri toimijoilla monenlaisia ääneen lausumattomia ajatuksia ollut taustalla vaikuttamassa. Osa ajatuksista näyttäisi olleen henkilön yleistä mielipidettä ja kannanottoa, jonka mukaan Stalinkin ajatteli esim. `raskaasta teollisuudesta´ ja Länsihän nyt oli aina uhkaavan aggressiivinen, koska sen saattoi odottaa vastustavan Stalinin pyrkimyksiä. Ehkäpä ennen `tavaranvaihtoillallisia´ oli pohdittu lännen reaktiotakin Korean sotaan ja sotilasjohtoa oli siksikin paikalla ja koko politbyroo?
Ja mitähän suomalaiset lienevät Kremlissä ajatelleet illallisvieraista, uskoivatkohan sotilasjohdon olevan normaalistikin paikalla tavaranvaihtosopimusta solmittaessa?
Veikko Palvo