Suomen sodan aikoihin on puhuttu `luonnollisista rajoista´ ja Aleksanteri I:nkin sanotaan kannattaneen luonnollisia rajoja: joen, vuorijonon, meren yms. muodostamaa luonnollista rajaa. Paikallisten kulttuurilla, etnisyydellä, kielellä ei liene ollut suurtakaan merkitystä imperiumien rajoja piirrettäessä.
Vuoden 1808-1809 Suomen sodassa Aleksanteri I olisi kenties voinut piirtää `luonnollisen rajansa´Uumajanjoelle ja Kalix-joelle hän vaati sitä vedettäväksi. Hörneforsin taistelulla 5.7.1809 Uumajan eteläpuolella ja Savarin ja Ratanin taisteluille elokuussa 1809 on kenties ollut jotain vaikutusta rajanvetoon ja von Döbelnkin on 8.10.1809 Uumajan torilla vapauttanut suomalaiset sotilaat palveluksesta, Haminan rauha oli solmittu edellisenä kuukautena.
Jean Baptiste Bernadotte oli komentanut ranskalaisia Pommerin sodassa 1805-1807 Ruotsia vastaan ja 1812 Bernadotte valittiin Ruotsin kruununperijäksi.
Napoleon on luvannut Bernadotten Ruotsille Suomen palkkioksi tuesta, mutta vallannut 1.1812 Ruotsin Pommerin ja jo aiemmin Aleksanteri I:lle http://www.helsinki.fi/idantutkimus/ark ... ntunen.pdf myötämielinen Jean Baptiste on esittänyt Aleksanterille Ruotsi-Venäjä liittoa ja Norjaa Tanskalta Ruotsille ja Napoleonin vastainen salainen sopimus on solmittu Pietarissa huhtikuussa 1812. Kesäkuussa 1812 Ruotsi, Venäjä ja Britannia ovat sitoutuneet taisteluun Napoleonia vastaan.
Aleksanteri I liitti vanhan Suomen uuteen vallattuun Suomeen 1812 ja Napoleon on aloittanut Venäjän sotaretkensä kesäkuun 1812 lopulla ja Ruotsi-Venäjä liittosopimuksen perusteella Ruotsin piti ryhtyä sotimaan Napoleonia vastaan, mutta ranskalaisten etenemisnopeus on yllättänyt. Venäjän sanotaan tuossa käyttäneen samaa taktiikkaa kuin Ruotsin armeija 1808 - 1809 sodassa, mutta ilmeisen menestyksellisesti lopputuloksena?
Elokuussa 1812 Aleksanteri I seurueineen tapasi Turussa Ruotsin kruununprinssi Kaarle Juhanan seurueineen. Liittosopimus vahvistettiin ja Aleksanteri I:n lupaama tarvittaessa sotilaallinenkin apu Ruotsille, että se saisi lännessä `luonnollisen rajan´eli Norjan Tanskalta. Aleksanteri antoi Turussa myös tukensa Bernadotten oikeudelle Ruotsin kruunuun ja Napoleonin kukistuttua ja Wienin kongressin jälkeen Bernadotte oli ainoa vallankumouksen nostamista johtajista, joka säilytti asemansa.
Ruotsalaiset sotivat Napoleonia vastaan noustuaan maihin Pommerissa ja se oli Ruotsin viimeinen sota, tosin jotkut näyttävät laskevan kesän 1814 kahakat norjalaisia vastaan sodaksi nekin. Norjan perustuslaki säädettiin Eidsvollissa 17.5.1814, http://www.finland.no/public/default.as ... ture=fi-FI 200 vuotta sitten ja Norja itsenäistyi täysin 100 vuotta sitten 1905.
Suomen itsenäistyminen sadan vuoden autonomian ja sen loppuajan sortovuosien jälkeen ei sujunut yhtä rauhallisesti kuin Norjan itsenäistyminen ja Stalinin Neuvostoliitto kiisti vielä 1939:kin Suomen itsenäisyyden ja lopulta Suomen "luonnollinen itäraja" siirtyi lännemmäksi.
Mutta olisikohan Aleksanteri I:llä ollut mahdollista vetää suuriruhtinaskunnan `luonnollinen länsiraja´ Kalix-joelle, Kiirunan rautamalmialuekin olisi löytynyt myöhempinä aikoina Suomen puolelta? Hm, olisihan Kustaa IV Adolfkin kyllä voinut osoittaa ennen Suomen sotaa hieman valtioviisautta Bernadotten tavoin, mutta itäraja olisi silloin kylläkin ilmeisesti jäänyt `luonnottomasti´ Kymijoelle?
Ruotsille vuosi 1812 näyttäisi kuitenkin olleen käännekohta ja yli 200 vuotta kestänyt rauhanaika on alkanut viimeistään 1814, Oolannin sodan aikanakaan Ruotsissa ei ole enää oltu kiinnostuneita Suomen saamisesta takaisin.
Veikko Palvo