Työkiireet ovat haitanneet harrastuksia, joten tämä on hieman myöhässä - taas. Asia on kuitenkin tärkeä, ja jos ylläpito katsoo, että aloitus on väärässä ryhmässä, se tietysti siirtää sen parempaan paikkaan. Aihe on kuitenkin mielestäni luonteeltaan sellainen, että tässä ryhmässä, joka on selvästi vilkkain, on mielestäni kuitenkin avauksen paikka.
Ensiksi lainaus Agricolan tarkoituksesta:
Se on vuonna 1996 perustettu yliopistojen historian laitosten, arkistojen, seurojen, museoiden ja kirjastojen yhteishanke. Sivuston tarkoitus on edistää suomalaista historianharrastusta, -opetusta ja -tutkimusta. Agricolan tavoite on luoda yhteys historiallista tietoa ylläpitävien ja tuottavien instituutioiden ja tiedon käyttäjien välille ja pyrkiä tiedon helpompaan hyödyntämiseen opetuksessa ja tutkimuksessa.
Olen laatinut Agricolaan lukuisia arviointeja, joiden sisällöstä lukijat toki ovat olleet sekä samaa että eri mieltä. On selvää, että ylläpidon on valvottava arvostelujen sisältöä ennakkoon, mm. kielivirheitä on silloin tällöin minunkin kohdallani korjattu, mikä on hyvä asia. Ennakkotarkastuksen tarkoitus ei kuitenkaan voine olla sensuroiti tai arvostelujen sisällön ohjailu haluttuun suuntaan. Omista arvosteluistani on ainakin 3 edelleen julkaisematta, koska ylläpito haluaa niihin muutoksia. Koska vaatimukset ovat mielestäni asiattomia, haluan aiheesta kesksusteltavan yleisemminkin, ja julkisesti.
Sain ylläpidolta siis henkilökohtaiseen postiini viestin, jossa noihin arviointeihin oli vaadittu muutoksia (tarkastajan huomautukset suluissa). Jotta aiheesta voisi keskustella, on syytä antaa esimerkkejä, jotka siis ovat estäneet arviointien julkaisun:
1)
A. Beevorin teos Espanjan sisällissodasta
Se, että Francon ensimmäinen ja osin jopa ratkaiseva tukija oli Iso-Britannia, jää usein mainitsematta. Samoin olisi voinut enemmän tarkastella USA:n osuutta falangistien tukijana – ovathan eräät francolaiset kenraalit sodan jälkeen selvästi todenneet, ettei heillä olisi ollut mitään mahdollisuuksia voittaa ilman USA:n polttoainetta ja rahoitusta. [Ottaen huomioon, että falangistit ja francolaiset eivät ole sama asia, niin mitä tällä ajetaan takaa? [Olivatko kaikki francolaiset kenraalit myös falangisteja? Nyt syntyy kuva, että falangisti tarkoittaa samaa kuin frankolainen, ja että USA oli rahoittanut nimenomaan Francon armeijaa. Ehkä tätä kohtaa voisi hieman selventää?] ]
"Falange Española Tradicionalista y de las Juntas de Ofensiva Nacional-Sindicalista (FET y de las JONS)" on nimen omaan Francon huhtikuussa 1937 perustama puolue, jonka kannattajista yleisesti käytetään termiä "falangisti" ja joka voiton jälkeen tuli maan ainoaksi lailliseksi poliittiseksi puolueeksi. Tätä ei pidä sotkea muihin ryhmiin, joiden nimessä termi "falange" (sm. "rintama") esiintyy. Ja syntynyt kuva on tietysti aivan oikea, niin kuin arvioinnistani (ja tietysti itse teoksestakin) selkeästi ilmenee.
Todellisuudessa Saksa ja Italia, jotka useimmiten esitetään keskeisinä toimijoina, eivät olleet ratkaisevassa asemassa: Junkersit ja Heinkelit eivät olisi lentäneet montaakaan päivää ilman Yhdysvaltojen toimittamaa polttoainetta. [Tavalliselle lukijalle pitäisi avata mitä nämä Junkersit ja Heinkelit ovat.]
Kuka on "tavallinen lukija" Agricolassa? Onko sensori itse "epätavallinen"? Ja jos lukija ei tiedä tai ymmärrä, millaiset laitteet tarvitsevat (1930-luvulla) polttoainetta lentääkseen, on syytä vaihtaa sivustoa. Ajatus leijoista tai UFOista ei liene asiallinen.
Tuolloin nimittäin Euroopan diktatuurit ensi kerran ottivat tosissaan mittaa toisistaan. [Olivatko todella kaikki tuonaikaiset eurooppalaiset diktatuurit mukana sodassa? Entä haluatko todella sanoa, että myös kommunismi oli diktatuuri?]
Esityksissäni ei puhuta "kaikista", joten huomautus on aiheeton. Ja historiantutkija, joka ei pidä Stalinin Neuvostoliittoa diktatuurina kaivannee lisäopintoja.
2)
I. Cang Nankingin verilöylystä
[Yhdysvaltalaisen?] Iris Changin teos ...
Lienee melkoisen yhdentekevää Nankingin verilöylyn kannalta, minkä maan kansalaisuus kirjoittajalla on.
Changin teos on edelleen ajankohtainen. [Teos on kylläkin vain 10 vuotta vanha. Voisiko ajankohtaisuuden jättää pois?]
Ajankohtaisuutta ei tietenkään voi jättää pois, koska se on oleellista. Ja se, koska teos on kirjoitettu ei vaikuta sen ajankohtaisuuteen. Siihen vaikuttaa aihe. Marathonin taistelusta kertova kirja ei lie ajankohtainen, vaikka se olisi julkaistu eilen.
Vastaava tilanne on meneillään Balkanilla. Siellä tuomitsematta jääneet ustashan ja tsetnikkien kannattajat jatkoivat siitä, mihin toinen maailmansota oli heidät jättänyt. [Siis koska he jatkoivat? 1940-luvun lopulla? Viime vuosina?]
Myös tässä muutosvaatimus hämmentää; oletan sensoria lukuunottamatta kaikkien Agricolaa lukevien tuntevan Balkanin tilannetta ja suomen kieltä sen verran, että "tilanne on meneillään" ei viittaa 1940-lukuun, vaan meneillään olevaan tilanteeseen. Samoin oletan, että Agricolan lukija tietää, että kyse on Jugoslavian hajoamisen seurauksista, ilman, että sitä pitää rautalangasta vääntää.
Nankingin ja Srebrenican välillä on vain mittakaavaero. [Tavallinen lukija ei välttämättä tiedä mikä Srebrenica on. Tuota täytyy avata vähintään muutamalla määreellä tai jättää pois. Toisaalta muutaman sadan ihmisen murhaaminen ON eri asia kuin monen sadan tuhannen ihmisen. Muutoinkin kyseessä on kaksi täysin erillistä ja erilaista tapahtumaa, hieman outo rinnastus.]
Kuka on tämä kummallinen "tavallinen lukija"? Jos verilöylystä puhuttaessa ei tiedä, mistä puhutaan, kun puhutaan Srebrenicasta, ei lue sanomalehtiä. Sille ei arvostelijakaan voi mitään. Ja, kuten sanoin, kyse on vain mittakaavaerosta. Srebrenicassa ei tunnetusta syystä voinut tappaa 200.000 henkilöä. Ja vain erillisiä tapahtumia voi ylipäätään rinnastaa.
3)
J. Hanski: Juutalaisvastaisuudesta Suomessa:
Mustan huumorin kannalta hauskin Hanskin teoksen tieto on Taavi Vanhasen kirjoitusten analysointi – linja Tatu Vanhaseen ja hänen kvasitieteellisiin älykkyystutkimuksiinsa on lopultakin melkoisen lyhyt. On hupaisaa lukea myös siitä, kuinka juutalaisten merkitys ja vaikutus vapaamuurariliikkeessä on ollut merkityksellistä juutalaisvastaisessa propagandassa: vapaamuurariliikehän on nimenomaan mystinen kristillinen liike, johon juutalaisilla ei oikeastaan ole mitään asiaa. [Onko todella näin? Vapaamuurarit tuntuisivat itse korostavan vain hengellisyyttä, ei niinkään juutalaisuuden poissulkevaa kristillisyyttä?]
Näin todella on. Se, mitä vapaamuurarit korostavat on eri asia kuin se, mistä kirjoitan, joka sekin pitää paikkansa ja jopa liittyy aiheeseen.
Kieli on luistavaa ja helppolukuista, vaikka tekijä onkin viljellyt herttaista eufemismia ”harhamallinen” turhankin tehokkaasti. Nykyisessä akateemisessa ilmastossa kun ”mielipuolinen” tai muu samaan viittaava ei ole poliittisesti korrektia. [Niin mistä tuota sanaa harhamallinen käytetään ja miksi pitäisi käyttää sanaa mielipuolinen? Tätä pitäisi avata, sillä se jää nyt hämäräksi. Entä oletko varma tai tuliko kirjasta ilmi ettei Hanski yksinkertaisesti käytä aikalaiskieltä?]
Kuten totean - ja nimen omaan kirjoitan - kyseessä on "mielipulisuuden" tai muun vastaavan eufemismi. Jos se jää hämäräksi, olen voimaton. Jos arvostelun lukijaa kiinnostaa tarkempi tieto itse asiasta, on hänen syytä lukea kirja.
Arviointi ei ole
1) kirjamainos
2) laiskalle lukijalle tarkoitettu tiivistelmä.
Mielestäni on kuitenkin Agricolan merkityksen ja tulevaisuuden kannalta tärkeää keskustella siitä, mitä ylläpidon tehtäviin juuri esim. kirja-arvostelujen kohdalla kuuluu. Kyseessä on kaikkien etu.
PS:
Kommentit lähetettiin minulle suoraan, mutta lähettjän henkilöllisyydellä ei tässä keskustelussa ole sen enempää merkitystä kuin kenenkään muunkaan henkilöllisyydellä, edes minun. Jatkossakin tulen toki lähettämään arvostelujani julkaistavaksi, on sitten ylläpidon vallassa, julkaistaanko ne.