jsn kirjoitti:lentävä kirvesmies kirjoitti:jsn kirjoitti:Syy-yhteyksien kiistäminen tuntuu melko tarpeettomalta. Eiköhän suurin osa uhreista aiheutunut suoraan sisällissodasta eli venäläiset tai maan muut kansallisuudet tappoivat toisiaan sekä riistivät toisiltaan ruuan. Taustalla oli keskushallinnon ja yhteiskunnan täydellinen romahdus, eli vallankumous, jota ilman näin ei olisi koskaan voinut tapahtua. Nälänhätiä oli jo keisarivallan aikana, mutta yhteiskunnallinen ja poliittinen romahdus pahensivat tilannetta merkittävästi. Ja tunnustihan itse Leninkin ettei munakasta voi tehdä rikkomatta munia eli piti uhreja kuului tulla. Ulkovaltojen osuus kuolonuhreihin oli marginaalinen eivätkä ne edes halunneet sitoutua Venäjän asioihin tämän enempää. Niiden omat resurssit olivat kuluneet sodassa. Mutta myös kansainvälistä humanitaarista apua tuli Venäjän väestölle melko paljon, varsinkin USA:sta.
Näinhän se taitaa olla. Itse vallankumouksessa ei syntynyt paljoakaan uhreja.Myöhemmin käynnistyneessä, tai käynnistetyssä sisällissodassa sitä vastoin syntyi uhreja. Mikä sitten olikaan sisällissodan käynnistymisen taustalla.
Nyt hieman haiskahtaa haastamiselta, mutta sanottakoon sen verran että totta kai jos vallankumousta tarkastelee pelkän vallanottohetken näkökulmasta, esim. päivämäärällä ja kellonajalla, uhrit jäivät juuri sillä hetkellä pieniksi. Tämä ei ole kovin historiallinen tarkastelutapa - eihän Ranskan vallankumouksenkaan uhreja lasketa pelkästä Bastiljin valtauksesta tai Pallohuoneen valan hetkestä 1789. Tapana on tarkastella syy-seuraussuhteita vähän laajemmin. Sisällissota alkoi vallankumouksesta, eikä varmasti olisi alkanut ilman sitä.
lentävä kirvesmies kirjoitti:Kirjoitat ulkovaltojen osuuden kuolonuhreista olleen marginaalinen. Kertoisitko paljonko tuo marginaali oli numeroina?Kirjoitit, etteivät ulkovallat halunneet sitoutua Venäjän asioihin tämän enempää. Siis, mitä luokkaa se sitoutuminen oli?
Jos vaikkapa katsoo Wikipedian artikkelia
https://en.wikipedia.org/wiki/Allied_in ... _Civil_War
Siinä on interventiojoukkojen vahvuuksia, isoin joukko oli Japanilla Kaukoidässä, 70 000. Japanin yhtenä tavoitteena oli laajentaa alueitaan. Venäjän valkoiset joukot ja puna-armeija olivat kummatkin useiden miljoonien vahvuisia. Jos katsoo missä tuli suurin määrä uhreista, se ei ollut interventiojoukkojen hallussa olleilla alueilla kuten ei nälkä ja tauditkaan. Interventiojoukot toimittivat omille alueilleen ruokaa ja lääkkeitä, kuten britit Murmanskissa, joilla oli apunaan Muurmannin legioona.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Muurmannin_legioona
Se muodostettiin Suomesta paenneista punakaartilaisista.
Länsivalloissa interventiota Venäjälle vastustettiin eikä yksittäisillä mailla ollut resursseja lähettää sinne kuin joitakin tuhansia sotilaita. Mm. Iso-Britannia tahtoi jo varsin varhain alkaa neuvotella neuvostohallituksen kanssa. Pääosin tehtävänä oli pyrkiä varmistamaan oma omaisuus ja saada omat kansalaiset turvaan.
Leninin hallituksen tietoisena tavoitteena oli johtavien luokkien likvidointi. Tunnetuin esimerkki on varmaankin vangittuna pidetyn keisariperheen raaka teloitus, joka viimeisteltiin pistimillä. Myös valkoiset venäläiset panivat toimeen murhia. Jos jotakuta yksittäistä valtiota haluaa syyttää Venäjän vallankumouksen aiheuttamisesta, se lienee Saksa, joka tuki Leninin paluuta ja valtaannousua ja teki hänen kanssaan rauhan voidakseen keskittyä länsivaltojen vastaiseen sotaan.
Venäjän vallankumouksesta ja sisällissodasta on olemassa runsaasti tutkimuskirjallisuutta, joten siihen kannattaa tutustua.
Tutustutaan tutkimuskirjallisuuteen. Tässä esimerkiksi.
http://www.grandars.ru/shkola/istoriya- ... voyna.html
Poimintoja Venäjän sisällissodasta ja siihen johtaneista syistä (mitä kummaa. Eikö sisällissota olekaan kaiken alkusyy ja selitys niin menneille kuin tulevillekin tapahtumille).
Alkuvuodesta 1918 kenraali Alekseejev. Entinen tsaarin armeijan esikuntapäällikkö alkoi koota aseellisia joukkoja etelävenäjällä. Joukkoihin liittyi 3000 kadettia ja upseeria.
Tammikuussa 1918 Romania valtaa Bessarabian alueen.
Maalis-huhtikuussa 1918 maahan tunkeutuu Englantilaisia, Ranskan, Japanin ja USA:n sotajoukkoja.
Samalla Saksa miehittää Venäjän alueita.
ANTANTE aseistaa ja kokoaa maassa olevia Itävalta-unkarin Tsekkoslovakialaisia sotavankeja, joita on noin 45 000.
Kesällä 1918 3/4 osaa maasta on ANTANTE:N ja sen luomien sotavoimien valtaamaa. Juuri sillä alueella sittenkin oli taisteluja. Taisteluissa kuolee.
Kesällä 1918 alkaa puna-armeijan modilisaatio ja sotilasasiantuntijoiden kouluttaminen.
Syksyllä 1918 Mustanmeren Venäjän rannikolle saapuu Englantilais-Ranskalainen laivasto-osasto, johon kuuluu 12 taistelulaivaa, 10 risteilijää ja 10 miinalaivaa. Helmikuussa 1919 maissa on eteläisellä alueella jo 130 000 sotilasta. Kaukoidässä 150 000 ja pohjoisessa 20 000.
ANTANTEN valtaamalla alueella amiraali Koltsak muodostaa 300 000 sotilaan armeijan ja aloittaa hyökkäyksen huhtikuussa 1919 Uralilta Volgalle. Tarkoituksena saada yhteys etelään Denikinin 150 000 miehen sotajoukkoihin ja suunnata yhteiset voimat Moskovan valtaamiseen.
Olen vain tavallinen työmies, enkä voi mitenkään historian tapahtumia saattaa yhteen alkupisteeseen. Pisteeseen joka selittää kaiken, niin menneet kuin tulevatkin tapahtumat.
Kirjoitat sisällissodan alkaneen vallankumouksesta, eikä varmasti olisi alkanut ilman sitä.
Ehkä niin onkin, jos sisällissotana pidetään aseellista selkkausta joka alkoi keväällä 1918. Tässä tapauksessa meidän täytyy sulkea pois ne aseellisetkin selkkaukset, jotka tapahtuivat ennen tuota hetkeä.
En näin tavallisen työmiehen käsityskyvyllä varustettuna, voisi sanoa minkään yksittäisen tapahtuman olleen varmasti syynä sisällissotaan.
Ehkä. Sanon ehkä, sisällissotaa ei olisi syttynyt, jos ulkovallat eivät olisi tunkeutuneet maahan, tai aseistaneet ja luoneet sotajoukkoja.
Ehkä sotaa ei olisi koskaan syntynyt ilman 1905 talouskriisiä. Ehkä sisällissotaa ei olisi koskaan syntynyt ilman 1902 kapinaa.
Ehkä sisällissotaa ei olisi koskaan syntynyt, jos maassa ei olisi ollut kärjistynyttä eriarvoisuutta.
Ehkä olen kuitenkin väärässä ja kaiken selittää historian virrasta poimittu yksittäinen tapahtuma. Maailmanhistoriassa on olemassa jonkinlainen "alkuräjähdys" johon kaikki tapahtuneet palautuvat.