I Palvo kirjoitti:jsn kirjoitti:Voi pitää ainakin joltain osin paikkansa että taistolaisuus oli ennenkaikkea Nliiton konstruktio.
En nyt väitä että koko 60-70-lukujen ideologinen liikehdintä oli Kgb.stä peräisin mutta kun puhutaan infosodankäynnistä, ajatusta ei kannattaisi vältelläkään.
Monien tutkijoiden mielestä 1970-luvun loppuvuodet olivat varsinaisia vaaran vuosia, sodan jälkeistä aikaakin pahempia?
o
Käynnistikö Neuvostoliiton suurlähettiläs Aleksei Beljakov välillisesti taistolaisliikkeen. Beljakov tuli Suomeen lähettilääksi ½ vuodeksi 1970 ja hänen sanotaan yrittäneen saada aikaiseksi vallankumouksta ja sosialismiin siirtymistä. Beljakovinn sanotaan yrittäneen kumousta lähinnä SKDL-SKP:n kautta ja välityksellä, skp järjesti poliittisia lakkojakin. Rakennustyöväen historiikkiteoksessa ei mainita Beljakovia kevään 1971 suuren lakon yhteydessä.
Beljakovista kertovasta teoksesta Kimmo Rentola, Vallankumouksen aave. Vasemmisto, Beljakov ja Kekkonen - Otava 2005 kirjoittaa Jukka Tarkka
http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-05.htm vuodesta 1970 käännekohtana: Neuvostoliiton "Uusi aatteellinen imperialismi perustui määrämuotoisiin ystävyysrituaaleihin ja kotiryssälaitokseen", muun ohella. Taistolaisuuskin eli kasvukauttaan, vähemmistökommunistien jäsenmäärät SKP:ssä ja opiskelijajärjestöissä olivat huipussaan 1970-luvun puolivälin jälkeen ja NL:n mielipidevaikuttaminen erilaisten järjestöjenkin kautta kasvoi, esim. Maailman rauhanneuvoston WPC:n päämajakin oli siirretty H:kiin jo 1968.
A.Beljakov näyttää olleen Otto Ville Kuusisen suojatti, ( Vallankumouksen aave s. 208 - 212. ) jonka tuo ideologian päivittäjä Hrushtshevin valtakaudella nosti avustajakseen ja keskuskomitean kansainvälisen osaston varajohtajan virkaan, vastuualueenaan mm. Skandinavia.
"O.V.Kuusisen viimeiseksi suurhankkeeksi jäi Maon rusikointi. Siinä pystyi kiertoteitse arvostelemaan Stalinin ajan jäänteitä Neuvostoliitossa ja yksilön diktatuuria Kiinassa.
"Ajoituksen merkitys politiikassa oli O.V.Kuusiselle niin sisäistetty seikka, että hän osui kuolemaankin toukokuussa 1964, sopivasti ennen suojelijansa Hrushtshevin syrjäyttämistä lokakuussa.
Sen jälkeen Otolla olisi ollut eläkkeelle siirtäminen eikä puhettakaan hautapaikasta Kremlin muurissa. Uuden johtoryhmän ideologiksi ei hänellä olisi ollut asiaa, sen paikan otti vallansiirron aivot, Suslov".
"A.Beljakovin ja Suslovin suhteeseen oli tullut O.V.Kuusisen aikaan rasitteita ja entisillä suojasääliberaaleilla alkoi olla tukalaa, täytyi todistaa oikeaoppisuuttaan:
"Beljakov oli Suslovin valtuuskunnassa 1966 Helsingissä neuvomassa Suomen kommunistien taivalta hallituksessa"-
"Beljakovin vierailu H:gissä elokuussa 1968 päättyi nolosti kun SKP peruutti 50-vuotisjuhlansa Tsekkoslovakian miehityksen takia".
Kaipa Beljakov yritti 1970 * Beljakovin talvena * tosissaan oikeaoppisen vallankumouksen tekemistä Suomessa
http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.php?name=belj&tab=5 ?
Taistolaisuus ainakin näyttäisi saaneen tuulta purjeisiinsa?
lis.: Neuvostoliiton suurlähettiläs Aleksei Beljakov yritti järjestää Suomessa * yleislakkoa * SKP:n välityksellä ja toteutuneet lakot kasvattivat taistolaisradikaalienkin intomieltä, mikä ei ilmeisestikään sinänsä ollut lähettiläs Beljakovin pyrkimyksenä?
Metallin 7 viikon ja 70 000 työntekijän lakko 8.2.1971 - 26.3.1971 ja rakennustyöväen kuukauden lakko maaliskuusta 1971 alkaen. Molemmista lakoista on aikanaan teetetty m/v-filmitkin.
Vallankumouksen aave, sivu 330.: Yleislakko?
Pres. Urho Kekkonen, T.Aura ja P.Hetemäki laativat `salaa´ joulukuussa 1970 välitysesityksen, jonka UKK toimitti SAK:lle ja STK:lle ja kommunistitkaan eivät lähteneet presidenttiä vastaan yleistilanteen muutoinkin ollessa jo muuttunut. Kommunistit jo jarruttelivatkin, mutta metallin ja myöhemmin myös rakennuslakot aloitettiin. SKP ei saanut tällä kertaa lakkoapua, -rahaa, NL:sta. Metallin lakko lienee osoittanut sosiaalidemokraatit kommunisteja vahvemmiksi ja enemmän kannatusta saaviksi ay-liikkeessä - paitsi Rakennustyöväen liitossa?
SDP-SKDL:n "kansanrintamahallitus" oli syksyllä 1967 devalvoinutkin 31%:lla.
K.Rentolan Vallankumouksen aaveen mukaan kommunistitkin näyttävät olleen hyvinkin tietoisia seurauksista osallistuessaan "kansanrintamahallitukseen".
Lähettiläs Beljajev ei 12.12.1970 SKP:n Saarisen tavatessaan enää puhunut yleislakosta, siv. 355.: "Beljajev kertoi Saariselle varaulkoministeri Kuznetsovin olevan tulossa Suomeen salaiselle vierailulle. Kai Beljakov arvasi aikansa juosseen vähiin".
Pres. Kekkonen lähti tuolloin vastatoimiin kolmella linjalla: 1. ehdotus Euroopan turvakokouksesta lähetettiin hallituksille, ETYKistä oli Beljakovkin puhunut. ( puhui myöskin EEC:stä ) 2.työmarkkinat: presidentin välitysesitys, UKK-sopimus. 3. KGB-kanava neuvostojohtoon, V.Vladimirov ja `Vallankumouksen aaveesta´ voisi saada senkin käsityksen, että kotiryssätoiminta olisi käynnistynyt vasta tuolloin 1970 tienoilla?
Radikaalien joukko on 1970/-71 ollut pienehkö, äänekäs mutta hampaaton, verrattuna lähettiläs Beljakovin sytytystaktiikasta syntyneeseen Metallin 70 000:n lakkoon ja nuo lakotkin jäivät sitten normaaleiksi työtaisteluiksi, eivätkä olleet Beljakovin "vallankumouksellista tilannetta", jota lähettilään esimiehet Moskovassakaan eivät halunneet. Suomea oli Kremlissä syytetty länsiliukumasta kohti USA:a, mutta ETYK-aloite muutti neuvostojohdon mielipiteen, ETY-Kokouksen toteutumisen toivossa länsiyhteydet nähtiinkin nyt myönteisenä.
Veikko Palvo