Emma-Liisa kirjoitti: ↑12.06.19 12:10
I Palvo kirjoitti: ↑11.06.19 12:39
Eikö Hitler ensinnäkin noussut valtaan demokraattisesti?
Presidentillä oli oikeus nimittää valtakunnankansleri, joten se puoli oli toki laillinen. Mutta Hitlerin nousu valtaan (natsien termillä Mahtübernahme[/i]) vasta alkoi tästä. Natsit olivat etukäteen kertoneet, etteivät vallan kerran saatuaan siitä luovu, mikä on demokratian perusperiaatteen vastaista.
William L. Shirer Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho 1962 käyttää myös käsitettä gleichschaltung: valtakunnan `samastaminen´ Saksan saattamisesta kansallissosialistiseksi vuosina 1933 - 1934.
Shirer kirjoittaa Weimarin Saksan pitkäaikaisimman kansleri Heinrich Bryningin hallinneen 30.3.1930 - 3.5.1932 presidentin poikkeusasetusten avulla, eikä valtiopäivien enemmistön tuella.
Hitlerkin oli nimitetty kansleriksi, joka nojautuisi valtiopäivien enemmistöön. Hallituspuolueilla, kansallissosialisteilla ja kansallismielisillä ei ollut enemmistöä, vain 244 paikkaa 583:sta.
Shirer s. 222 alk. "Viiden tunnin kuluttua virkavalansa vannomisesta Hitler piti ensimmäisen hallituksen istunnon 30.1.1933 klo 17.
Nyrnbergin oikeudenkäynnissä satojen asiakirjatonnien seasta löytynyt hallituksen istunnon pöytäkirja osoittaa, miten nopeasti ja taitavasti Hitler ovelan Göringin avustamana alkoi vetää vanhoillisia virkaveljiään nenästä. He tarvitsivat apua keskustapuolueelta, jolla oli 70 paikkaa".
Hitlerin hallitus
https://commons.wikimedia.org/wiki/File ... Hitler.jpg
ministereineen on 30.1.1933 ehtinyt yhteisvalokuvaankin.
s. 223 Hugenberg ( kansallismielisten ) vastusti keskustan ottamista mukaan hallitukseen ja ehdotti, että kommunistipuolue yksinkertaisesti lakkautettaisiin. Kun tällä oli 100 paikkaa, saisivat kansallissosialistit ja kansallismieliset enemmistön. Hän vastusti toisaalta myös uusia vaaleja hyvin tietäen, että kun NSDAP:lla olisi valtakunnan mahtikeinot takanaan, he saattaisivat voittaa yksinään enemmistön".
Hitler juoni vaalipäätöksen, viimeiset verraten vapaat vaalit pidettäisiin 5.3.1933".
Valtiopäivätalo paloi 27.2.1933 ja seuraavana pv:nä "Hindenburg allekirjoitti asetuksen, jolla kumottiin 7 perustuslain kohtaa kommunistien uhkan takia".
Shirer laskee ( s. 230 ) vaalitulosta ja äänimääriä, kansallissosialistit saivat 12 227 180 ääntä - noin 5,5 miljoonan lisäys - mutta se merkitsi vain
44%:a annetuista äänistä. Edellisten viikkojen kaikki vainot ja ahdistelut eivät olleet estäneet katolista keskustapuoluetta lisäämästä äänimääräänsä 4 230 600:sta 4 424 900:aan. Jopa sosiaalidemokraatit säilyttivät asemansa toiseksi suurimpana puolueena saatuaan 7 181 629 ääntä, jossa vähennystä oli vain 70 000. Kommunistit menettivät miljoona äänestäjää, mutta saivat kuitenkin vielä 4 848 058 ääntä.
Kuitenkin - kun kansallismielisten 52 paikkaa lisättiin kansallissosialistien 288 paikkaan, sai hallitus 16 paikan enemmistön valtiopäivillä.
Hitler ei pystynyt pystyttämään diktatuuriaan valtiopäivien avulla.
"Suunnitelma oli petollisen yksinkertainen ja sen etuna oli, että se naamioi laillisuudella ehdottoman vallan sieppauksen". ( s. 231 )
Valtalaki hyväksyttiin valtiopäivien istunnossa 24.3.1933
http://ghdi.ghi-dc.org/sub_document.cfm ... nt_id=1496 83%:n enemmistöllä.
Presidentin valtiopäivätalon tulipalon jälkeisellä 28.2.1933 asetuksella kommunistit olivat estettyjä osallistumasta ja vastaan äänestivät vain jotkut sosdemot. Virallisesti komm.puolue kiellettiin vasta valtalain hyväksymisen jälkeisenä päivänä ja kolmen kuukauden sisällä kaikki puolueet NSDAP:tä lukuunottamatta kiellettiin.
Valtalain hyväksymällä valtiopäivät oikeastaan hyväksyivät sivuuttamisensa politiikasta, neljän vuoden ajan hallitus sai oikeuden antaa lakeja ilman valtiopäivien hyväksymistä ja ilman valtiopäivien valvontaa.
Viimeisenä valtiopäivien jälkeen presidentti Hindenburg hyväksyi 24.3.1933 valtalain. Olisiko Hindenburg sitten yksin pystynyt estämäänkään
"kaikkien" hyväksymän valtalain voimaantulon?
Hitler nousi valtaan laillisesti ja valtiopäivienkin tukemana. Kommunistit oli estetty äänestämästä, mutta eikö Kominternin ohjaama KPD oikeastaan tullut olemassaolollaankin toimineeksi " kansallissosialistisen vallankumouksen " puolesta?
Hitler nousi valtaan "Weimarin tasavallan demokratian ja demokratian puutteen turvin" lehmänkaupoin ja kovin otteinkin ja tuollaiset poliittiset manooverit eivät näyttäisi olleen vieraita monille muillekaan poliittisille liikkeille? Kommunistit ajoivat tietysti Kominternin vallankumousaatetta ja muut Weimarin tasavallan poliittiset liikkeet eivät ilmeisestikään halunneet olla heidän kanssaan yhteistyössä?
s.179.: "Poliittisia puolueita oli liian monta. Vuonna 1930 10 niistä sai yli miljoona ääntä. Puolueet riitelivät keskenään ja olivat liiaksi syventyneet edustamiensa piirien erityisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen vaalimiseen voidakseen haudata erimielisyyksiään ja muodostaakseen valtiopäivillä pysyvän enemmistön, joka voisi olla voimakkaasti vallassa olevan hallituksen tukena, jotta tämä voisi hoitaa niitä vakavia pulmatilanteita, jotka uhkasivat maata kolmikymmenluvun alussa".
Valtiopäivien toiminta oli muuttunut sellaiseksi, mistä saksalaiset käyttivät nimitystä kuhhandel, lehmänkauppa. Kun puolueet tinkivät saadakseen erityisetuja heitä äänestäneille ryhmille, kansallisista eduista ei välitetty vähääkään.
Hitlerin oli tehtävä selvää kansallissosialistisen puolueensa Srasserin sosialistisesta suuntauksesta ja SA:n Röhm vaati hänkin
"toista vallankumousta" ja Goebbelskin kannatti häntä ja kirjoitti päiväkirjaansa vuoden 1933 huhtikuun 18 pv:nä: "Kansan parissa puhuu jokainen toisesta vallankumouksesta, jonka on tultava. Se merkitsee sitä, ettei ensimmäinen vallankumous ole vielä päättynyt. Nyt meidän on selvitettävä välit Reaktionin ( vanhoillisuuden ) kanssa. Vallankumous ei missään saa pysähtyä. ( Shirer s. 240 )
"Kansallissosialistit olivat tuhonneet vasemmiston, mutta oikeisto oli jäljellä: suurliikemaailma ja rahamaailma, aristokratia, junkkeritilalliset ja preussilaiset kenraalit, jotka pitivät maavoimien ohjaksia tiukasti käsissään". Röhm, Goebbels ja liikkeen muut `intoilijat´ halusivat tuhota heidätkin".
Röhm putsch´ssa selvitettiin välit SA:nkin kanssa, Hitlerillä oli runsaasti vastustajia ja diktatuurinsa esteitä omissakin joukoissaan?
Veikko Palvo