Muinaisen Egyptin korkea teknologia

[LasseA]

Hei,

tein videon, jossa kumotaan egyptologien teoria siitä, että kaikki massiiviset rakennukset ym. olisi rakennettu kuparitaltoilla ja muilla yksinkertaisilla käsityökaluilla.

Muinaista Egyptiä tutkineiden insinöörien johtopäätös on, että tuhansia vuosia sitten oli käytössä koneet.

Kiitos mahdollisista kommenteista etukäteen.

[Korpikyynel]

Mielenkiintoinen video mielenkiintoisesta aiheesta. Kiitos!

[LasseA]

Kiitos kommentista

[Klaus Lindgren]

Kiehtovia kysymyksiä on Aitokari esittänyt, kieltämättä. Mutta johtopäätösten kohdalla videontekijän katse suuntaa väärään suuntaan. Kun nyt tutkiskellaan muinaisen egyptin kivenkäsittelytekniikoita, on käytettävä kaikkea ja vain sitä tietoa, mitä on luotettavasti saatavilla. Ja niinhän ovat tutkijat tehneetkin, videon sanoin "egyptologien rakennusteoriat perustuvat löydettyihin työkaluihin ja seinämaalauksista löydettyihin kuvauksiin tekniikoista, joita on käytetty". Niinhän se täytyy tehdä, muuten päädytään arvailemaan ja kuvittelemaan kaikenlaista, josta ei näyttöä ole. Joten ei voida mennä päättelemään, että on käytetty koneita, jos mistään koneista ei ole mitään mainintaa tai piirrosta missään. Onnekseen ei Lasse Aitokari esittänyt sen pidemmälle meneviä teorioita tällä videollan, sellaisiakin nimittäin on. Ne eivät tälle palstalle kuulu.

Videon tekijä on lainaillut muutamaakin videota ja verkkosivustoa varsin uskollisesti, mutta sen sijaan on jättänyt viittaamatta sellaisiin sivustoihin, joissa noita kysymyksiä pohditaan ihan aidosti ja kestäviin tutkimustuloksiin pyrkien. En nyt mene sanomaan, mikä on tällä hetkellä yleisin käsitys muinaisen Egyptin asioista, mutta ainakin rautaa ja jopa terästä on suurten pyramidien rakentamisen aikoihin näyttäisi olleen saatavilla. Hyvin kallisarvoista se on ollut, mutta faaraoiden hautoja rakennettaessa ei tarvinnut säästellä, ei materiaaleista eikä työläisarmeijoiden työstäkään. Tässä muutama esimerkki löytämistäni, varsin kiintoisista sivustoista: https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal/file ... armate.pdf ja https://www.cheops-pyramide.ch/khufu-py ... html#eisen.

Kiistanalaisia kysymyksiä näkyvät nämä olevan, mutta siksihän tiedettä tehdään, että saataisiin luotettavasti selville sitä, mitä ei vielä tiedetä. Ja sellaisia asioitahan riittää. Se, miten muotoiltiin kiveä 4500 vuotta sitten, on eräs sellainen.

[LasseA]

Hei Klaus,

kiitos viestistä. Olen ilahtunut pitkästä vastauksesta.

Usein näissä asioissa keskustelu kääntyy kaikkeen muuhun paitsi olennaiseen eli todisteisiin. Tässä tapauksessa tulee keskittyä jälkiin kivissä, joista tehdään sitten päätelmiä siitä miten kiveä on työstetty.

Ehdotan, että keskitytään yhteen asiaan kerrallaan.

Esitän videolla todisteet siitä, että keskeneräistä graniittiarkkua on leikattu pyöreällä sahanterällä eli pyörösahalla.
Tähän jäljet arkussa selvästi viittaavat. Egyptin muinaisista kohteista löytyy monia vastaavanlaisia jälkiä. Laitan pari kuvaa alle.

Muinaisesta Egyptistä ole kuitenkaan löydetty pyöreitä sahanteriä tai yhtään muutakaan työvälinettä, joka vastaisi näitä kivissä olevia pyöreitä, koveria jälkiä.

Entä sitten? Eihän tämä nyt sitä todista etteikö sellaista työvälinettä olisi voinut olla. Todisteet ovat joka tapauksessa kivessä.

Miten perustelet?

Ps. Kyllä olen lainannut Chris Dunnin verkkosivua "uskollisesti", koska hänen tietämys on eri tasoa alan ammattimiehenä kuin omat tietoni.
Esitän videon alla myös kyseiset lähteet. Olen ottanut mukaan lyhyitä videopätkiä ja kuvia egyptologien videosta. Näin saadaan vastapuolen näkemys. Tiedoksi, että egyptologien yleisen käsitykseen mukaan vanhan valtakunnan aikana ei käytetty rautaa eikä terästä.

Kuvat ovat Gizasta, edestä päin näkyy pyöreän terän jättämä jälki ja sivulta päin katsottuna nähdään, että terä on ollut keskeltä paksumpi ja reunoilta ohuempi, sama juttu kuin keskeneräisessä arkussa.

[Okivi]

Kun nyt tutkiskellaan muinaisen egyptin kivenkäsittelytekniikoita, on käytettävä kaikkea ja vain sitä tietoa, mitä on luotettavasti saatavilla. Ja niinhän ovat tutkijat tehneetkin, videon sanoin "egyptologien rakennusteoriat perustuvat löydettyihin työkaluihin ja seinämaalauksista löydettyihin kuvauksiin tekniikoista, joita on käytetty". Niinhän se täytyy tehdä, muuten päädytään arvailemaan ja kuvittelemaan kaikenlaista, josta ei näyttöä ole. Joten ei voida mennä päättelemään, että on käytetty koneita, jos mistään koneista ei ole mitään mainintaa tai piirrosta missään. Onnekseen ei Lasse Aitokari esittänyt sen pidemmälle meneviä teorioita tällä videollan, sellaisiakin nimittäin on. Ne eivät tälle palstalle kuulu.

Hyviä periaatteita, joita minäkin kannatan. Paljon on todellakin tutkittu ja paljon on saatu selville, kiitos tutkijoiden. Muutamat selvät yksityiskohdat ovat kuitenkin jääneet sivuun, jopa yli sadaksi vuodeksi. Arkeologi Flinders Petrie huomasi joitakin merkillisyyksiä, joista hän kirjoittaa kirjassaan, joka julkaistiin jo vuonna 1883. Videolla
The Story of the Enigmatic and Mysterious Tube Drills of Ancient Egypt - UnchartedX full documentary
kerrotaan asiasta lisää.

Tärkeä juttu näissä Egyptin muinaisilta paikoilta runsain mitoin löydetyissä putkiporatuissa rei'issä ja poraussydämissä on niissä selvästi näkyvä kierteinen naarmu. Tämä terävä naarmu on vuorenvarma osoitus siitä, että poran syöttö kierrosta kohti on ollut käsittämättömän suuri. Lisäksi Petrie huomasi teräviä, yhdensuuntaisia naarmuja erittäin kovissa kiviruukkujen sirpaleissa.

Näitä jälkiä ei olisi ollut mahdollista saada aikaan käsityönä sen aikaisiksi kuvatuilla työkaluilla. Naarmut ovat erittäin selvä ja varma todiste jonkinlaisten koneiden käytöstä. Minäkään en halua lähteä perusteettomasti arvailemaan, kuka ja milloin on tällaista saanut aikaan, vaan kiinnittäisin huomiota pelkästään löydettyihin jälkiin kivissä. Niitä pitäisi tutkia alan parhailla menetelmillä. Vahinko, että ei ole vielä tutkittu.

Videon tekijä on lainaillut muutamaakin videota ja verkkosivustoa varsin uskollisesti, mutta sen sijaan on jättänyt viittaamatta sellaisiin sivustoihin, joissa noita kysymyksiä pohditaan ihan aidosti ja kestäviin tutkimustuloksiin pyrkien. En nyt mene sanomaan, mikä on tällä hetkellä yleisin käsitys muinaisen Egyptin asioista, mutta ainakin rautaa ja jopa terästä on suurten pyramidien rakentamisen aikoihin näyttäisi olleen saatavilla. Hyvin kallisarvoista se on ollut, mutta faaraoiden hautoja rakennettaessa ei tarvinnut säästellä, ei materiaaleista eikä työläisarmeijoiden työstäkään. Tässä muutama esimerkki löytämistäni, varsin kiintoisista sivustoista: https://scholar.cu.edu.eg/?q=galal/file ... armate.pdf ja https://www.cheops-pyramide.ch/khufu-py ... html#eisen.

Kiistanalaisia kysymyksiä näkyvät nämä olevan, mutta siksihän tiedettä tehdään, että saataisiin luotettavasti selville sitä, mitä ei vielä tiedetä. Ja sellaisia asioitahan riittää. Se, miten muotoiltiin kiveä 4500 vuotta sitten, on eräs sellainen.

Kiitos mielenkiintoisista ja tärkeistä linkeistä. Niissä ei kuitenkaan kuvailla sellaisia menetelmiä, joilla Petrien löytämät naarmut olisi voitu saada aikaan. Graniitti on niin kovaa kiveä, että hiekalla tai edes hiukan epävarmalla teräksellä ei sellaisia teräviä, tasavälisiä naarmuja tule. Niin että todella, lisää tiedettä kehiin.

Lisäksi on hyvä kuvitella, millaista Assuanin obeliskiaihion esiin louhiminen ja koemonttujen louhiminen olisi ollut kovia iskukiviä käyttäen. Näinhän egyptologit kertovat työn tehdyn. Muutamilla videoilla on esitetty, millaista jälkeä iskukivet jättävät muutamalla koeiskulla. Eli tuskin mitään näkyvää jälkeä. Ja louhittavaa on ollut satoja tonneja.

[LasseA]

Ensimmäisen Klausin esittämän linkin takana on egyptiläinen insinööri Galal Ali Hassaan, joka on lukenut Chrisin kirjan ja luottaa Chrisin mittaustuloksiin. Hänellä menee kuitenkin puurot ja vellit sekaisin, kun tarjoaa ratkaisuksi löydettyjä yksinkertaisia käsityökaluja. Chris esittää kirjassaan juurikin todisteet ettei näin voi olla. Samalla Galal puhuu kuitenkin pyörösahan jäljestä. Hänen esityksensä on ihan hyvä yritys, mutta siitä puuttuu kokonaisvaltainen näkemys asioista. Asiat selviävät paremmin vasta, kun on ottanut selvää Muinaiseen Egyptiin liittyvistä monien eri tieteenalojen tutkimuksista. Yksistään egyptologien tutkimukset eivät riitä, ei lähellekään.

[LasseA]

Jälkimmäisessä Klausin tarjoamassa linkissä yritetään kumota egyptologien, mm. Mark Lehnerin kivenleikkausteoriat (samoja, joita esitin videolla). Siinä ratkaisuksi tarjotaan lähinnä raudan käyttämistä. Tämä ei kuitenkaan selitä alkuunkaan kaikkia niitä löytöjä ja mittaustuloksia, joita insinöörit ovat tehneet.

Joten nyt en kyllä ymmärrä mitä Klaus tarkoitti sanoessaan, että näihin linkkeihin mun olisi pitänyt perehtyä.

[LasseA]

Koetan selventää asiaa. Muinaisen Egyptin maaperältä on löytynyt esineitä, jotka heijastavat kahta hyvin erilaista teknologisen kehityksen tasoa.

Tässä on kuvia kahdentyyppisistä esineistä, joita on löytynyt Egyptin esidynastisen ajan haudoista samalta ajalta (4500-3500 eaa).

Saviruukut ym. on helppo tehdä, mutta symmetristen kivistä valmistettujen esineiden työstäminen vaatii toisenlaista osaamista. Todennäköisesti esidynastisen ajan ihmiset löysivät nämä erityiset kiviruukut ym. Ne saattavat olla vanhempia ja myös edistyksellisemmän porukan valmistamia. Eli tutkittavan aikajanan pidentäminen voisi olla yksi avaintekijä asiassa.

[Klaus Lindgren]

En nyt ryhdy pohtimaan kivenleikkuun teknisiä yksityiskohtia, kun en tosiaankaan noita tunne. Sen sijaan kiinnittäisin huomiota erilaisiin selityksiin ja selittämättömyyksiin. Ilmeistä on, että kunnollista tietoa siitä, miten nuo muinaiset egyptiläiset saivat aikaan sen mitä saivat, ei ole. Tutkittavaa siis on. Sitten kun noita tutkitaan ja etsitään mahdollisia selityksiä, olisi syytä aina perustaa selitykset luotettavaan evidenssiin ja hakea todennäköisintä, siis itse asiassa yllätyksettömintä selitystä. Jolloin voidaan arvella, että jos muinaisilla egyptiläisillä olisi ollut käytössään jotain meille tuntemattomia koneita, niistä pitäisi olla jäänyt jotain muutakin jäljelle kuin muutama teränjälki kivessä. Olisivat varmaankin maininneet josain jotain niistä masiinoistaan, jotain koneen osia olisi varmaankin jäänyt jonnekin jäljelle tai jotain. Joten se hypoteesi vatii vielä runsaasti tutkimusta ja evidenssiä tuekseen, ennen kuin sitä kannattaa alkaa nmaallikoiden uskoa. Vielä heikommalla pohjalla on hypoteesi, että nuo kiviesineet olisivat jonkun muun, varhaisemman sivilisaation aikaansaannosta. Missähän se sivilisaatio olisi vaikuttanut ja mitäköhän merkkejä siitä mahtaa olla jäänyt jäljelle? Joten tällä hetkellä todennäköisimmältä vaikuttaa se, että oli faaraon hautatyömaalla rautaakin käytössä.

[LasseA]

Vastailen vain lyhyesti, koska aihe on kokonaisuutena liian laaja tässä käsiteltäväksi. Siksi pyysin, että asia kerrallaan.

Toit esiin ihan samoja asioita, joita egyptologi Lehner esitti 90-luvun alussa sen jälkeen, kun geologi Robert Schoch oli tutkinut sfinksiä. Geologisen datan mukaan sfinksi on yli 10 000 vuotta vanha. Schoch ei ole suinkaan yksin tässä asiassa, vaan mukana on laaja geologien joukko.
https://www.robertschoch.com/sphinx.html

Sittemmin on löydetty Göbekli Tepe Turkissa, joka on laaja ja hyvin säilynyt megaliittinen temppelialue ja ajoittuu 9000-luvulle eaa.

Muinaisegyptiläiset historijoitsijat ovat itse kirjoittaneet, että heidän sivilisaatio oli hyvin paljon nykyisin luultua vanhempi, lähteinä esim. Manetho, Torinon papyrus ja Horuksen temppelin tekstit. Nykyiset tutkijat vaan ajattelevat tietävänsä paremmin kuin muinaiset egyptiläiset itse. Se, että etsitään yllätyksettömintä selitystä ylläpitää tätä väärää käsitystä.

Sen verran täytyy korjata, ettei kysymys ole vain ”muutamasta teränjäljestä kivessä”, vaan samanlaisia jälkiä löytyy ympäri Egyptiä, Abusir on parhaita esimerkkejä, Luxor ym.

Jos meillä oli aikaisempi kehittyneempi ihmiskunta ennen viimeisen jääkauden päättymisen valtavia tuhoja, niin ei siitä olisi paljoa jäänyt jäljelle. Lähinnä megaliittiset rakennelmat. Merenpinta on noussut noin 120 metriä niistä ajoista ja Egyptissäkin oli silloin suuret tulvat.

Edesmennyt egyptiläinen arkeologi ja egyptologi Hakim Awyan kertoi, että yksi vaikeimmista asioista oli pois-oppia siitä mitä hänelle oli yliopistossa opetettu. Se mitä hän näki paikan päällä kertoi muusta.

[Sasropakis]

Muinaisegyptiläiset historijoitsijat ovat itse kirjoittaneet, että heidän sivilisaatio oli hyvin paljon nykyisin luultua vanhempi, lähteinä esim. Manetho, Torinon papyrus ja Horuksen temppelin tekstit. Nykyiset tutkijat vaan ajattelevat tietävänsä paremmin kuin muinaiset egyptiläiset itse. Se, että etsitään yllätyksettömintä selitystä ylläpitää tätä väärää käsitystä.

Hyvin todennäköisesti nykyiset tutkijat kyllä tietävät Egyptin varhaisemmasta historiasta enemmän kuin myöhempien aikojen muinaiset egyptiläiset. Esim. Manetho eli 200-luvulla eKr., joten hän on ajallisesti yhtä kaukana Gizan pyramidien rakentamisesta kuin me olemme hänestä ja vielä kauempana varhaisista dynastiosta; Egyptin yhdistyminen tapahtui suunnilleen 3150 eKr. eli lähes 3000 vuotta ennen Manethoa. Torinon papyrus puolestaan on mahdollisesti suunnilleen ajalta 1200 eKr., joten sekin on ajallisesti kaukana varhaisista dynastioista. Lisäksi egyptiläiset muuttelivat hallitsijaluetteloita myös tarkoitushakuisesti, ja hereettiset faaraot kuten Akhenaten ja hänen lähimmät seuraajansa jätettiin niistä pois, joten he eivät esiinny myöskään Manethon tiedoissa. Toki mainitut lähteet ovat tärkeitä tietämyksellemme Egyptin historiasta, mutta toisaalta niitä laadittaessa ei ole ollut käytössä arkeologista tutkimusaineistoa, ja mitä kauemmas historiasta mennään, sitä epävarmemmaksi tiedot käyvät ja niihin on mahdollisesti sekoittunut myyttistä aineistoa.

[LasseA]

Hei,

paljolti samaa mieltä. Hallitsijaluetteloita ei voida pitää varmana todisteena. Muinaisten egyptiläisten viittaukset omaan tuhansia vuosia vanhempaan historiaan on kuitenkin jätetty kokonaan huomiotta.
Suullinen perimätieto voi säilyttää todellista tietoa tuhansien vuosien ajan, vähintäänkin viimeisen jääkauden päättymisen katastrofiin asti 9700-9600 eaa. Tutkittiinhan sitäkin, miten aboriginaaleilla säilyi tieto merenpinnan noususta jopa 10 000 vuotta.
https://www.scientificamerican.com/arti ... 000-years/

Ongelmana on nyt se, että tutkimus on valikoivaa. Asioita, jotka eivät sovi nykyiseen historiankäsitykseen ei oteta mukaan. Sfinksin geologinen data on varmalla pohjalla, samoin insinöörien tutkimukset. ”Liian vanhoja” radiohiiliajoituksia jätetään pois laskuista ym.

Otan konkreettiseksi esimerkiksi vaikka sen, että Khufun pyramidin rakentaminen kesti radiohiilitutkimuksen mukaan yli 200 vuotta. Silti yhä opetetaan, että Khufun "haudan" rakentaminen kesti noin 20 vuotta.
https://journals.uair.arizona.edu/index ... /3874/3299

[Okivi]

En nyt ryhdy pohtimaan kivenleikkuun teknisiä yksityiskohtia, kun en tosiaankaan noita tunne.

On tietenkin hyvä, että pysyttelee sellaisella alueella, jonka hallitsee, eikä anna varmoja lausuntoja asioista, jotka tuntee huonosti. Toisaalta tiede ei voi edetä pelkästään periaatteellisella tasolla, vaan tarvitaan varmoja yksityiskohtia, joihin perustuen asioita viedään eteenpäin. Monissa kysymyksissä on pakko vain tyytyä eri alojen asiantuntijoiden mielipiteisiin, kun ei jaksa tai ei pysty itse ottamaan asioista selvää.

Sen sijaan kiinnittäisin huomiota erilaisiin selityksiin ja selittämättömyyksiin. Ilmeistä on, että kunnollista tietoa siitä, miten nuo muinaiset egyptiläiset saivat aikaan sen mitä saivat, ei ole.
Tutkittavaa siis on. Sitten kun noita tutkitaan ja etsitään mahdollisia selityksiä, olisi syytä aina perustaa selitykset luotettavaan evidenssiin ja hakea todennäköisintä, siis itse asiassa yllätyksettömintä selitystä.

Juuri näin, kaiken pitää perustua luotettavaan näyttöön ja aina on etsittävä parasta selitystä. Jos kuitenkin pitäytyy vain yllätyksettömiin selityksiin ilman kunnon perusteita, niin voi jäädä huomaamatta jotakin uutta ja tärkeätä. Yksi tärkeä kysymys taitaa olla, miten muinaisia ne egyptiläiset olivat, jotka niitä jälkiä saivat aikaan.

Jolloin voidaan arvella, että jos muinaisilla egyptiläisillä olisi ollut käytössään jotain meille tuntemattomia koneita, niistä pitäisi olla jäänyt jotain muutakin jäljelle kuin muutama teränjälki kivessä. Olisivat varmaankin maininneet josain jotain niistä masiinoistaan, jotain koneen osia olisi varmaankin jäänyt jonnekin jäljelle tai jotain. Joten se hypoteesi vatii vielä runsaasti tutkimusta ja evidenssiä tuekseen, ennen kuin sitä kannattaa alkaa maallikoiden uskoa. Vielä heikommalla pohjalla on hypoteesi, että nuo kiviesineet olisivat jonkun muun, varhaisemman sivilisaation aikaansaannosta. Missähän se sivilisaatio olisi vaikuttanut ja mitäköhän merkkejä siitä mahtaa olla jäänyt jäljelle? Joten tällä hetkellä todennäköisimmältä vaikuttaa se, että oli faaraon hautatyömaalla rautaakin käytössä.

Esitit tuossa enimmäkseen hyvin perusteltuja ajatuksia. Mutta olisiko sinulla esittää kuvallista tai muuten varmaa näyttöä raudan käyttämisestä faaraoiden kivenkäsittelyssä? Itse olen nähnyt vain yhden todisteen raudan käytöstä eli tikarin, jonka terä oli valmistettu rautameteoriitista, sen terän seosaineiden perusteella päätellen.

Egyptin haudoista ja kivitöiden jäljistä on löytynyt runsaasti varmoja todisteita siitä, että kiviä on työstetty selittämättömillä menetelmillä. Ne ovat alan asiantuntijoille täysin varmoja todisteita ja muut joutuvat sitten vain uskomaan heidän sanaansa. Arvoituksen yksi osa on se, että niistä välttämättä käytetyistä koneista ei ole toistaiseksi löydetty jäänteitä.

Aikaisemmin kirjoitit:

… videon sanoin "egyptologien rakennusteoriat perustuvat löydettyihin työkaluihin ja seinämaalauksista löydettyihin kuvauksiin tekniikoista, joita on käytetty". Niinhän se täytyy tehdä, muuten päädytään arvailemaan ja kuvittelemaan kaikenlaista, josta ei näyttöä ole. Joten ei voida mennä päättelemään, että on käytetty koneita, jos mistään koneista ei ole mitään mainintaa tai piirrosta missään.

Asiantuntijat näkevät kivistä löydetyistä työstöjäljistä varmuudella sen, että niitä ei olisi voitu saada aikaan käsityönä niillä välineillä, joita egyptologit esittelevät museoissa ja kirjallisuudessa. Näitä työstöjälkiä on edelleen kenen tahansa nähtävillä sekä museoissa että ulkokentillä. Tässä ovat vastakkain todisteiden varmuus ja erilaiset arvailut. Laitan näytteeksi pari kuvaa näistä varmoista tapauksista. Toisessa näkyy putkiporatussa sydämessä poran käsittämätön syöttö kierrosta kohti. Toisessa kuvassa on pyörösahauksesta jäänyt leikkausreuna. Toisaalla ovat nähtävissä samaisen leikkaustason yhdensuuntaiset ja terävät, kaarevat naarmut, joita ei voi saada aikaan hiekkahionnalla.

[Klaus Lindgren]

On siis arvoituksellista, miten egyptiläiset työstivät kovia kivilaatuja. Arvoituksen ratkaisemiseksi tarvitaan tutkimusta. Jotta se ratkaisu olisi tieteellinen, on sen oltava tosi tai ainakin mahdollisimman todennäköinen, ja siksi sovittava yhteen kaiken sen kanssa, mitä on jo tiedossa tai ainakin sovitettavissa yhteen kaiken muun tiedon kanssa.

Nyt on näemmä esitetty kolme erilaista teoriaa siitä, miten ne egyptiläiset niitä kiviään työstivät.

Ensiksi on esitetty, että saivat heettiläisiltä tai jostain rautaa ja terästä. Kuulostaa varsin mahdolliselta, mutta vaatii tuekseen lisää löytöjä ja muuta tutkimusta. Jokunen raudankappale on löydetty, mutta se ei vielä riitä tämän teorian varmistukseksi.

Toiseksi on esitetty, että käyttivät jotain, sittemmin unohtuneita koneita. Mahdollista toki sekin, mutta tämä hypoteesi varsinkin vaatii tuekseen runsaasti löytöjä ja tutkimusta, kun ei niistä koneista ole todellakaan ole mitään muita viitteitä kuin muutama mahdollisesti teränjäljeksi tulkittava naarmu kivessä.

Sitten on esitetty, että egyptiläiset perineet tekniikkansa joltain aikaisemmalta, hyvin paljon aikaisemmalta, kadonneelta kulttuurilta. Tässä teoriassa on yksi iso, suorastaan valtava aukko: se kadonnut kulttuuri. Ei, niin iso asia ei katoa kokonaan jättäen jälkeensä vain muutamia naarmuja sahaus- tai porausjälkiin, ei kerta kaikkiaan. Joten kyseinen hypoteesi on huoletta leimattavissa huuhaaksi.

SItten saatan olettaa, että ihan vakavasti otettavat, oikeat egyptologit ovat noista kivenleikkuun metodeista keskustelleet muutamaankin otteeseen. Siitä keskustelusta olisi ollut hyvä kertoa tätä ongelmaa esittelevässä videossa.