plundi kirjoitti: ↑17.05.20 09:13
.
Presidentti Kekkonen on esittänyt omat arvelunsa jotka varmaan ovat yhtä päteviä kuin mitkä tahansa muut arvelut. Kysymys on liian laaja ja riippuu niin monesta epätietoisuus- ja epävarmuustekijäistä että ei siitä oikeastaan voi sanoa juuta eikä jaata.
Jos Suomi olisi esittänyt avunpyyntönsä esimerkiksi maaliskuun 11. päivänä 1940 jää silti epäselväksi mitä Saksa olisi tehnyt, joka kaiken aikaa tuolloin valmistautui oman Skandinaavisen rintaman luomiseen.
Saksa olisi esimerkiksi voinut hyökätä Ranskaan - sitäkin oli suunniteltu Fall Gelb-nimellä aina syksystä 1939 lukien. Tällöin Ranskan joukkojen päävoima olisi sidottu sen omalle rajalle ja Skandinavian rintama olisi jäänyt vähemmälle huomiolle, jos sitä olisi syntynyt lainkaan. On myös esitetty ajatuksia, että Ranskan osalta oli suunnitelma itse asiassa yritys minimoida sen omaan maaperään kohdistuvan uhka luomalla oma rintama Skandinaviaan. Oli tietysti houkutus antaa joukkojen sotia ruotsalaisella eikä ranskalaisella maaperällä.
Suomessa sotilaallinen tilanne oli toivoton. Puna-armeija oli vapautumassa Karjalan kannaksen muodostamasta ahtaasta sumpusta ja saamassa tilaa laajemmille manöövereille eikä esteitä juuri ollut sen tiellä Helsinkiin. Oletettavaa olisi ollut että hallituksen olisi enintään muutaman viikon sodankäynnin jälkeen ollut paettava Helsingistä. Olisiko muutama Ranskan/Englannin pommitus vaikuttanut juuri mitenkään? Kekkosen arviot vaikuttavat ainakin tässä valossa oikeammilta kun Niukkasen.
Juho Niukkanen kirjassaan "Talvisodan puolustusministeri kertoo , 1951" esitti, että maaliskuussa 1940 hän oli rauhan solmimista vastaan ja että apua olisi länsivalloilta tullut pyytää; " työskennellä sotilaallisen avun hankkimiseksi, jotta olisimme voineet jatkaa puolustussotaamme."
Niukkanen erosi vastalauseeksi Rytin hallituksesta.
Ja pääministeri Urho Kekkonen kirjoittaa 1951 vastauksena Niukkaselle ( UKK906567 ) : " Mutta vaikka Neuvostoliitto olisi Saksan rinnalla joutunut avoimeenkin sotaan länsivaltoja vastaan, ei se olisi helpottanut meidän asemaamme.
Yhdessä nämä kaksi suurvaltaa olisivat nujertaneet myöskin Englannin ja jakaneet Euroopan keskenään.
Suomen itsenäisyys olisi mennyt.
Sen jälkeen Suomesta olisi tullut joko "sosialistinen neuvostotasavalta" tai "kansandemokratia" presidenttinään Otto Ville Kuusinen."
Urho kekkonen näyttää vuonna 1951 olettavan, että länsivaltojen sotilaallista apua olisi voinut virallisesti pyytää ja "avoinkin sotatila länsivaltojen ja Neuvostoliitto-Saksa -akselin välillä olisi saattanut muodostua, mutta arvelee, että Suomelle olisi siinäkin tapauksessa ja `joka tapauksessa´ käynyt huonosti.
Tietysti Ranskalla ja Englannilla oli tavoitteenaan estää Ruotsin Kiirunasta rautamalmitoimitukset Saksaan, mutta olisiko Talvisodan rintamalle sitten lähetetty myöskin Puolasta länteen päässeitä puolalaisia sotilaita, Puolahan oli jo syyskuusta 1939 sotatilassa Neuvostoliiton(kin) kanssa puna-armeijan hyökättyä Itä-Puolaan.
Neuvostoliiton Kaukasuksen öljyalueen Bakun, Batumin länsiliittoutuneiden ilmapommitussuunnitelma oli tietysti sekin suunnattu ja tarkoitettu estämään öljy- ja polttoainetoimitukset Saksaan.
Rolf Karlbom kirjoittaa otsikolla: Could Sweden have stopped the second world war?
http://tandfonline.com/doi/abs/10.1080/ ... src=recsys Ruotsin rautamalmi oli Saksan sotataloudelle merkittävä ja siksihän länsiliittoutuneetkin tarjosivat Suomelle sotilaallista apua Talvisodan keväänä 1940. Ranska alkoi koota joukkoja maihinnousuun Petsamoon jo tammikuussa 1940, sota haluttiin mahdollisimman kauas Maginot-linjalta.
R.Karlbom sivu 134.:
Ruotsin Kiirunan ja Jällivaaran rautamalmia Saksan kulutuksesta:
1938 rauhan aikana 35,6 %
1939 40,3 % ja Ruotsin Fe-malmin osuus lisääntynyt jälkimmäisellä puoliskolla vuotta 1939 )
1940 47,8 % ja 1941 42,8 %
Ranskan valloituksen jälkeen Saksa on saanut jo loppuvuodesta 1940 rautamalmia Moselle´sta, Ranskasta, alue oli tuottanut 44,8% Ranskan rautamalmin tarpeesta ennen sotaa.
http://erih.net/i-want-to-go-there/site ... -lorraine/
R.Karlbom ei näytä huomioivan lainkaan Neuvostoliiton rautamalmi-, romurauta- ja masuunirautatoimituksia Saksaan 1939 - 1941.
Merkittäviä Ruotsin rautamalmitoimitukset ovat Saksalle olleet ja varsinkin 1939 jälkipuoliskolla ja 1940 ja 1941 eli MR-sopimuksen voimassaoloajan.
Rautamalmin merkitys länsiliittoutuneillekin lienee ollut suurimmillaan samana aikana 1939-1941 tai pikemminkin Fe-malmitoimitusten estäminen Ruotsista Saksaan.
Mutta olisiko Ruotsi sitten todellisuudessa kyennyt lopettamaan toisen maailmansodan - tuskin. Ehkäpä Pohjois-Ruotsissakin olisi sitten taisteltu .... jos Suomi olisi pyytänyt apua länsiliittoutuneilta?
Mutta olisiko Stalinin Neuvostoliitto pystynyt estämään toisen maailmansodan alkamisen vuonna 1939 Puolasta ja Puolan jaolla?
Saksa ja Neuvostoliitto solmivat jo muutamaa päivää ennen Molotov-Ribbentrop-sop. allekirjoitusta Berliinissä ensimmäisen kauppasopimuksen, luottosopimuksen.
Heinrich Schwendemann 1995: German-Soviet economic relations at the time of the Hitler-Stalin pact 1939-1941.
http://persee.fr/doc/cmr_1252-6576_1995_num_36_1_2425
Suomen talvisodan aikana 10.2.1940 solmittiin kauppasopimus nazi-soviet ja tavaranvaihto on kasvanut suuresti: Saksa sai Neuvostoliitolta mm. 1 miljoona tonnia viljaa, 900 000 tonnia polttoaineita, rautamalmia ja romumetallia sekä masuunirautaa ja muita raaka-aineita.
Nikkeliäkin 3000 tonnia, ja mm. kumia Saksalle välityskauppanakin.
Neuvostoliitto sai kaupassa mm. kolmannen 5-vuotissuunnitelman tarvitsemia teollisuuslaitteita ja työstökoneita ja puolivalmiin risteilijä Lytzowin.
H.Schwendemann sivut 161-178 ja sivu 167.:
"Kauppavaihto Saksan kanssa oli hyvin tärkeällä sijalla Stalinin Neuvostoliiton politiikassa ja Stalin valvoi suoraan kauppaa ja teki itse kaikki merkittävät päätökset.
Stalin oletti Hitlerin toimivan samoin, vaikka kauppaa hoitivat Saksan puolelta Auswärtiges Amt ja Göringin 4-vuotissuunnitelman virkamiehet ja tämä oli ratkaiseva virhe Stalinin ajattelussa.
Hitler piti kiinni omasta Lebensraum-ideologiastaan, MR-sopimus oli Hitlerille ainoastaan taktinen liike.
"Stalin meni Neuvostoliiton toimituskyvyn rajoille lupaamalla 1940 ja 1941 esim. 2,5 miljoonaa tonnia viljaa Saksaan toimitettavaksi.
Viimeisin Saksa - Neuvostoliitto kauppasopimus solmittiin 10. tammikuuta 1941 ja se päättyi elokuuhun 1942.
Ja
ehkäpä tuossa on eräs syy, ettei Stalin uskonut Barbarossan alettua kesäkuussa 1941 sen olevan totta: " Se on jokin saksalaisten kenraalien juoni, Hitler ei varmasti tiedä tästä."
Veikko Palvo