Tapio Onnela kirjoitti: ↑18.10.17 11:17
I Palvo kirjoitti: ↑17.10.17 22:20
Pitkärannan tehtaan sanotaan toimineen osittain jatkosodan aikana ja uudelleen se käynnistyi 1947, mutta nyt 2017 se lienee pysähdyksissä?
Ei sitä kyllä kai koskaan saatu toimimaan sodan aikana. Ukkini oli siellä hommissa sekä ennen talvisotaa että sen jälkeen jatkosodan aikan ja muistaakseni hänen kertomansa mukaan tehdasta ei koskaan saatu käynnistettyä uudelleen.
Talvisodan rauhanteossa Pitkäranta tehtaineen jäi rajan taakse. Jatkosodassa taajama vallattiin takaisin heinäkuun 1941 loppupuoliskolla, ja sellutehtaan laitteistot todettiin tuhotuiksi. Pitkärannasta luovuttiin Jatkosodan vetäytymisvaiheessa heinäkuun 1944 alkupuoliskolla, kun joukkomme ryhmittyivät U-asemaan taajaman pohjoispuoliseen kalliomaastoon.
Pitkärannan selluloosatehdas (Sotahistorialliset kohteet, Suomen Sotahistoriallinen Seura)
Pitkärannan sellutehdas ei tosiaan toiminut ennen vuotta 1947 - 1948 ja sama koskee Suojärven sellutehtaan toimintaa.
Lueskelin Timo Vihavainen, Ohto Manninen, Kimmo Rentola ja Sergei Zuravljovin teosta Varjo Suomen yllä, Stalinin salaiset kansiot, Docendo 2017 :
Maaliskuussa 1940 perustetun Otto Ville Kuusisen Suomalais-karjalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan " elimillä " ei näytä olleen tekemistä
neuvostotasavallan sotavaurioiden korjaamisessa Suomelta Talvisodassa otetussa Karjalassa. Puna-armeija ei kylläkään sodassa päässyt Sortavalaankaan asti ja Salmin Mantsinsaari ja Lunkulansaaren pohjoisosa 20 km:a 1939 rajalta pysyivät suomalaisten hallussa Talvisodan loppuun saakka.
Valiokunnan keskuspaikka on ollut Moskovan rauhassa 13.3.1940 Neuvostoliiton ottamassa Viipurissa ja tuo valiokunta on ollut suoraan Moskovan komennossa.
mm. 4.9.1940 sanoman jakelu: 1. toveri Stalin , 2. Molotov , 3. Voroshilov 4. Mikojan , Kaganovitsh , Bulganin , Dekanozov , Lozovsk , Sobolev ,
10. mappiin. Delo 581., sivut 96 - 97. 18.11.1940 suomalaisilta vaadituista korvauksista:
"Valtuuskunnan suomalaisille esittämä 93 722 tuhannen ruplan vaatimus on kaikkien finanssisuunnitelmalaskelmien mukaan perusteltu.
---sangen perusteelliset laskelmat suomalaisten hävittämien rakennusten, laitteiden ja varusteiden kokonaisarvosta".
Vastaus:
Keskuskomitean sihteeriltä tov. Molotoville, Vysinskille , Äärimmäisen salainen No. P23/19 24.11.1940
" 1. Neuvotteluissa Suomen valtuuskunnan kanssa rahavaatimusten koon määrittämisessä suomalaisten aiheuttamien tuhojen ja korjaustöiden kustannusten korvaukseksi kaluston palautukseen liittyen lähtekää määrittelemästänne 93 722 000 ruplan summasta. Pitäkää summaa 70 023 000 ruplaa ääripäänä, mikäli joudutte tekemään myönnytyksiä.
2. Ehdotuksenne a/ kuusikuukautisen määräajan asettamisesta suomalaisille SNT Liitolle neuvottelujen tuloksena lopullisesti määritellyn korvaussumman maksamiseksi 13.3.1940 vallinneen kurssin mukaan, ja
b/ rajoittumista vaatimaan suomalaisilta rautatiekalustoa kolmen veturin ja 60 vaunun verran, - hyväksytään".
Stalinin salaiset kansiot-kirjan mukaan Neuvostoliiton johto näyttäisi olleen "viisikolla" tai "seitsikolla", joissa Stalin tietysti isäntänä ja ylimpänä määrääjänä.
Puhelinsanoma Viipurista 1.12.1940 Toveri Molotoville, Bulganinille, Lozovskille:
" Yhteensä on vastaanotettu 802 vaunua tavaraa. Lisäksi on saatu 79 höyryveturia, 2011 vaunua ja 100 autoa. Palauttamatta on ainoastaan joitakin Enson ja Käkisalmen selluloosa- ja paperikombinaatin sekä Rouhialan aseman varaosia sekä Lahdenpohjan vaneritehtaan laitteita, jotka suomalaiset ovat tilanneet Saksasta ja Ruotsista ja saapuvat vasta valmistuttuaan".
---
"Kaiken tämän ansiosta ( suomalaisten " Talvisodan sotakorvaustoimituksia " ) on kyetty käynnistämään yli 25 kannaksen tuotantolaitosta, joiden yhteinen arvo on vähintään 1½ miljardia ruplaa".
"Saatu kalusto on mahdollistanut:
Karjalan kannaksen noin miljardin ruplan arvoisen selluloosa- ja paperiteollisuuden käynnistämisen. Kyseinen teollisuus tuottaa pelkästään selluloosaa vuodessa 400 tuh. tonnia, mikä on lähes saman verran kuin koko Neuvostoliiton selluloosatuotanto vuonna 1939".
"Korkeasti jalostettua, laadukasta valkaistua selluloosaa, jota voi käyttää ruudin valmistukseen, voidaan tuottaa vuodessa 150 tuh.tonnia, kun koko Neuvostoliitto tuotti sellaista vain 70 tuh.tonnia vuonna 1939".
Suuria toimivia selluloosa- ja paperitehtaita luetellaan Viipurin valiokunnan viestissä Moskovaan ja Sortavalan lähellä Läskelän sanomalehtipaperitehdas näyttää toimineen ja " Harlun selluloosa- ja paperikombinaatti odotetaan saatavan käyttöön joulukuussa 1940 tai tammikuussa 1941". III b.: Sortavalan vaneri- ja sahakombinaatti on palannut toimiin, --- ja saha Läskelässä".
"IV Enson ja Sortavalan maidonjalostamot on palautettu tuotantoon ".
Heikki Kirkinen, Pekka Nevalainen, Hannes Sihvo : Karjalan kansan historia, wsoy 1994: "Vuoden 1940 keväästä 1941 kevääseen Neuvostoliitto oli siirtänyt Moskovan rauhassa menetettyyn Karjalaan 380 000 siviiliä eri puolilta NL:a". sivu 450
"Tuodut etupäässä kolhoosityöläisiä,
oli perustettu kaikkiaan 386 kolhoosia ja 14 kone- ja traktoriasemaa. Suuri osa viljelymaasta jäi kuitenkin kesannolle ja syksyn 1940 satoa jäi korjaamatta".
Vuoden 1941 satoakin lienee jäänyt korjaamatta, sillä " karjalaisten varsinainen muuttovirta keskittyi kevääseen 1942,
jolloin tähdättiin nimenomaan maatalousväestön paluuseen Suomen elintarviketilanteen kohentamiseksi" ja loppukeväällä 1944 asui palautetussa Karjalassa lähes 282 000 siviiliä, joista runsaat 115 000 Kannaksella. Maaseudulla keskimäärin 80 %:a ja asutuskeskuksissa 45 % ennen Talvisotaa asuneesta väestöstä oli palannut takaisin". "Keväällä 1944 kaupungeissa oli vain noin 35 000 asukasta, joista
yli 25 000 Viipurissa".
"Puunjalostusteollisuuden käynnistämistä ( Neuvostoliitto/ NKVD? ) yritettiin, mutta vaikeudet olivat suuria." sivu 450
Luovutettuun Karjalaan " tuodut olivat ammattitaidottomia ja raaka-aineista oli puutetta". Pakkotyövankejakin oli ehkä tuotu?
Selluloosatehtaista suuri / suurin? ja ainakin suurimmista alkaen osa on kuitenkin saatu "Stalinin salaiset kansiot" -teoksen neuvostoliittolaisten alkuperäisasiakirjojen mukaan saatu käynnistetyksi uudelleen, sekä meijereitä ja myllyjä, sahoja, vaneritehtaita ja tehtaita jne.
Välirauhan aikaista painostusta Suomelle näytetään käytetyn koneiden ja niiden varaosien saantiin ja Suomi on on ollut pakotettu tilaamaan tehtaiden koneita Neuvostoliiton Talvisodassa ja Moskovan rauhassa valloittaman ` Suomen Karjalan ´ tehtaille myöskin Ruotsista ja Saksasta.
Moskovan rauhan jälkeen otetusta Ensosta venäläiset rakensivat sähkönsiirtolinjan Leningradin tehtailleen jo kesällä 1940. Ja taas 1941.:
Karjalan kansan historia siv. 451.:
"Enso oli ( Suomen ) suurteollisuuden jälleenrakennuskohteista tärkein, ja sinne järjestettiin työvoimaksi jopa joukko Suomeen siirrettyjä inkeriläisiä".
Suomen Karjalassa on 1941 ollut näitä venäjänmaalaisia siviilejä ja mm. Salmista heidät on evakko- paluumuuttajien tieltä siirretty jonnekin pois.
Onkohan näistä tietoja, "epäkansallisiako"? Joku on aikanaan kesällä 1941 sanonut: " jo ovat kurjaa joukkoa ", = nälkäisiä ja resuisia.
Sotasaalisasiakirjoissa on
http://arkisto.fi/uploads/Aineistot/Sot ... kirjat.pdf siviililuontoistenkin laitosten asiakirjoja, onkohan noita kansioita tutkittu?
mm. Sortavala ja mm. S-valan sähköntuotannon Elektrotok, Kurkijoki, Pitkäranta, Pitkärannan selluloosatehdas,
Rajakontu NL:n puolella 1939 rajaa, Neuvostoliiton rakentama bunkkerilinja, jonka ohi koukaten 1941 hyökättiin ja pysähdyttiin kuukaudeksi asemasotaan ennen Tuulosta.
Suomen SotaHistoriallinen Seura, Rajakonnun venäläiset bunkkerit
http://sotahistoriallisetkohteet.fi/app ... w/-/id/617 näyttävät nykyisin olevan venäläistalojen tukevana perustana.
( kenr. Paavo Talvela, muistelmat ) Kronstadtissa kootut merijalkaväen pataljoonat nousivat maihin Mantsin- ja Lunkulansaarilla ja tuhottiin.
" VI Vastaanotettu jokiliikenteen tarpeisto mahdollistaa Saimaan kanavan sulkujen korjaamisen ja käytön 1941 purjehduskaudella".
Mitähän on merkinnytkään?
Saimaan kanavaa on ollut Moskovan rauhan 13.3.1940 jälkeen pätkä Viipurin puolella ja loput Suomen puolella.
1.12.1940 sanoma Moskovaan Delo 581, sivu 166 - 168 V.Orlov , G.Orlov
Veikko Palvo
lisäys 12.4.-20
Varjo Suomen yllä - Stalinin salaiset kansiot-teoksesta: Puhelinsanoma Viipurista 1.12.1940 toveri Molotoville, Vyshinskille, Bulganinille, Lozovskille , Delo 581 s. 166- 168, V.Orlov , G.Orlov :
"Seitsemästä suuresta selluloosa- ja paperitehtaasta 6 toimii jo, nimittäin:
mm. Läskelän sanomalehtipaperitehdas.
Harlun selluloosa ja paperikombinaatti odotetaan saatavan käyttöön joulukuussa 1940 tai tammikuussa 1941.
Näiden tuotantolaitosten käyttöönoton lisäksi on alkanut toimia Enson klooritehdas, joka tuottaa riittävästi klooria ja lipeäkiveä kombinaatin tarpeisiin".
( Teoksessa on sivuilla 228 - 235 : 1.2.1940 eristettyjen suomalaisten palauttamiset kotipaikoilleen, Berija toveri I.V.Stalinille, Täysin salainen
Delo 579, sivut 93 - 100 ja mm. 13.5.1940 ( käsin: Poskrebysheville ) [ Stalinin kenraalimajurisihteerille ] :
" Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden asukkaiden poistumisesta SNTL:stä". salainen
Kyseessä ilmeisesti mm. Interposelokissa ent. Vasojärven luostarialueella ja Kaimaojalla Kontupohjan lähistöllä vangittuina olleet suomalaiset siviilisotavangit Suojärven ja Suomussalmen suunnilta .
1.2.1940 siviilisotavangit siirrettiin mm. noille vankileireille ja heidät näytettäisiin luokitellun Talvisodan aikana O.V.Kuusisen neuvostovaltioon kuuluviksi, Terijoen hallituksella kun ei muita "alamaisia" ollutkaan kuin nämä siviisotavangit. )
OY Läskelä Bruks Aktiebolag, puuhiomo, paperitehdas ja saha on perustettu vuosina 1893 ja 1899 Jänisjoen koskiin, joista Nyky-Venäjällä saadaan sähköenergia mm. Valamon saarille.
http://sotahistoriallisetkohteet.fi/app ... 9/area/70/ Läskelä Sortavalan itäpuolella rajoittuen Impilahteen.
Kartta:
http://porssitieto.fi/kuvat/lask_lepp.jpg Läskelänkoski ja Leppäkoski
LeppäkoskiFabrikers Ab:stä `poistuneissa pörssiyhtiöissäkin`:
http://porssitieto.fi/poistuneet/leppakoski.shtml
VP