Olin ajatellut, etten koskisi tähän oksaan keskustelijana, mutta kun jo perusasiat on kovasti hakusessa, voisin sanaista arkkua ja sen kantta hieman raottaa. Eli yllä meille on esitetty pienehkö taulukko radiohiiliajoituksia. Ihan ensimmäisenä pitää hieman miettiä mitä tuossa on ajoitettu. Yksi näyte puusta, yksi hiiltynyttä puuta ja loput laastiajoituksia. Kaikkiin noihin liittyy omat ongelmansa. Puun kohdalla ensimmäisenä pitää miettiä mitä itseasiassa ajoitetaan. Onko kyseessä alkuperäinen rakennusosa, vai myöhempiin korjaukseen liittyvä puu? Onko käytetty puu kaadettu tätä työtä varten, vai onko käytetty vanhemman rakenteen puita uudemman rakenteen osana. Onko ajoitettu puunäyte otettu puun kuoren alaisesta kasvukerroksesta, vai työstetystä puusta, jolloin puun todelliseen kaatovuoteen voi tulla vuosikymmenten ero. Onko käytetty wiggle matchiä* parantamaan tuloksen luotettavuutta. Hiiltyneeseen puuhun sisältyy sama ongelma siitä mistä puu on peräisin, eli onko alkuperäinen osa, vai kierrätetty, tai myöhempi korjausosa. Laastinäytteestä radiohiiliajoitus tehdään kovettuneen laastin sisään jääneistä hiilidioksidimolekyyleistä. Näytteen koko tuolloin on erittäin pieni ja siinä on muutamia ongelmia. Kalkkilaastissa saattaa olla jäämiä poltetun kalkkikiven sisältämistä karbonaattisuoloista, jotka voivat vaikuttaa radiohiiliajoitukseen. Lisäksi laastin kovettumiseen liittyy oma ongelmajoukkonsa, joka vaikuttaa näytteen luotettavuuteen. Lehner kuitenkin kokeneena arkeologina varmasti ainakin osan näistä ongelmista on tunnistanut ja myös kertoo ajoittamisen haastavuudesta useissa artikkeleissaan.
Sitten noihin mainittuihin ajoitustuloksiin. Taulukko ei kerro onko nuo ajoitukset radiohiili-ikiä (BP) vai kalibroituja ajoituksia**. Tuo merkintätapa vuosi ± X vuotta on myös todella huono mielestäni. Tavallisempi tapa ilmoittaaradiohiiliajoitusten tulos on todennäköisyyskäyrä. Numeroiksi muutettuna nuo myös laitetaan yleensä kahdella eri aikavälillä ja ilmoitetaan niiden osumatodennäköisyys. Usein nuo todennäköisyyskäyrät vielä tekevät useamman kuin yhden huipun***, joten tuollaisen johtopäätöksen, rakennuksen valmistuminen kesti 250 vuotta, ei oikein ole radiohiiliajoituksilla perusteltavissa. Tuon ajoitustuloksen esittäminen onkin järkevämpää tehdä esimerkiksi tyyliin: näytteen ajoitus on 68% todennäköisyydellä välillä 1425-1455 AD. Kun tuollaisen tuloksen esittämistavan ottaa ylläolevalle taulukolle, niin huomataan sieltä löytyvän jo paljon paremmin yhteneväistä vuosilukua, kun ne ± välit muuttaa taulukkomuotoon alku-ja loppuvuodet ilmoittavaksi (ja lisää niiden välien todennäköisyyden). Noissa kuitenkin useammassa on ± sadan jommallakummalla puolella ja joissain jopa yli kuudensadan vuoden haarukka tulokselle.
Eli johtopäätös, pyramidin rakentaminen kesti yli 250 vuotta, ei todennäköisesti ole oikea.
*esim. https://www.cambridge.org/core/journals ... F22BA91B94#
**esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Radiohiil ... rivuosiksi
***Radiohiiliajoituksen tulos esitetään nykyään esimerkiksi näin:
68,3% probability
1320 (43,5%) 1350calAD
1395 (24,8%) 1415calAD
95,4% probability
1310 (56,5%) 1360calAD
1380 (39,0%) 1420calAD
Mean 1360calAD
Sigma 35
Median 1345calAD