Jaakko Hakkinen kirjoitti: ↑27.07.19 18:27
Keskirautakauden (sis. Euran aika eli merovingiaika) kuningas ei missään mielessä ole voinut muistuttaa sydänkeskiajan tai uuden ajan eurooppalaisia monarkkeja: yhteiskunnallinen, teknologinen ja viestinnällinen kehitystaso ei sellaista ole mahdollistanut. Kuningas on ilmeisesti ollut isäntien käräjillä keskuudestaan valitsema sotapäällikkö, jolla välttämättä rauhan aikana ei ole ollut virkaa eikä valtaa. Ei linnaa, ei pysyvää sotaväkeä, ei verovaltaa yli koko alueen jne.
Korkein yhteiskunnallisen järjestäytymisen aste on ollut heimomaakunta tai sellaisen osa, eli kuningas on johtanut vain tietyn rajallisen pitäjäjoukon miehiä sotaretkelle. "Suomessa" on siis ollut samanaikaisesti koko joukko "kuninkaita", ja vain pieni osa heistä on ollut etnis-kielellisesti suomalaisia.
Euran Luistarin viereltä löytyneen Pappilanmäen noin vuoden 700 tienoille ajoitetun ja ennallistetun miekkamiehen voinee nimetä ainakin päälliköksi näin jälkeenpäin?
http://luistari.fi/wp-content/uploads/2 ... 3x1024.jpg Mitä kieltä hän lienee sitten puhunutkaan ja kultakahvainen miekkakin lienee tehty ja lähtöisin frankkien maalta?
Birka kirjoitetaan perustetun "Pappilanmäen päällikön" aikoihin ja kutsuttiinkohan Birka-kylän päällikköäkään kuninkaaksi, kristinuskon 1100-luvulla omaksuneen Svean ja Götan kuninkaan sanotaan vielä kunnioittaneen ja uhranneen vanhoillekin jumalille ja kristinusko on saapunut vuoden 800 tienoilla Birkaan pappi Ansgarin tuomana, perusti pienen seurakunnankin. Ja Ansgar lienee jälkimaailmalle laajalti tiedossa siksi, että hän on sittemmin ollut Hampurin ja Bremenin alueen piispa, jonka elämänvaiheista on kirjoitettu sielläpäin?
Samoihin aikoihin `Euran miekkamies´ on kenties kuullut kristinuskosta Ansgarin ollessa Birkassa?
Ja Birkassa on arkeologian mukaan asunutkin ainakin noin vuoden 750 tienoilta alkaen Ruotsin myöhemmän ajan `Itämaakunnasta´ tulleita.
Ingrid Gustin
http://portal.research.lu.se/portal/fil ... rka_17.pdf
Birkan Ansgarin aikohin noin v. 800 tienoilla varjagi Rurik oli Laatokanlinnasta ( Aldeigjuborg ) käsin ottanut vallan Holmgårdissa ja vielä 1100-luvullakin novgorodilaiset ovat tehneet ryöstöretkiä Hämeeseen ja Holmgårdin ruhtinaskunnan toiseksi suurin kaupunki Käkisalmi mainitaan Korela-nimisenä ensimmäisen kerran vuonna 1295. Novgorodinkin veronkantoalueita mainitaan nykyisissä historiankirjoissa, mutta ovatkohan ne olleet ryöstöretkialueita Hämeen lailla ja Turunkin?
Konstantinopolin ortodoksiuskonto lienee levinnyt Holmgård-Novgorodiin samoihin aikoihin kuin katolinen usko Birkaan lännessä?
Ortodoksit perustivat luostareita, Valamonkin 1100 - 1300-luvulla. ( ajoitustiedot vaihtelevat )
Ja ortodoksisen ja katolisen kirkon toimesta kristinuskon levitessä lienevät syntyneet myöskin veronkantoalueet entisten ryöstöretkialueiden sijalle?
Ortodoksiset luostarit saivat lahjoituksia ja samoin lienee toiminut katolinen kirkko aluksi?
Ja verotusoikeutta siirrettiin sitten myöskin Novgorodin suuriruhtinaalle ja lännessä kuninkaalle ja kruunulle 1200-luvulla ja maallisen esivallan ei tarvinnut enää tehdä ryöstöretkiä `verotusalueilleen´, kuten aiemmin?
Veikko Palvo
Euran Pappilanmäen miekkamiehen miekka voi olla kopiokin, sillä "rautakauden laatumiekkoja kopioitiin myös Pohjoismaissa", Kalmistopiiri v. 2016
Mikko Moilasen väitökseen liittyen. Ja Mikko Moilanen, Viikinkimiekat Suomessa, SKS 2018.
FT Reima Välimäki : "Muinaisten kuninkaiden jäljillä internetissä - tutkimusprojekti pseudohistoriasta ja historiapolitiikasta 2000-luvulla
ja
"Muinaisten kuninkaiden lähteillä - keskiajan kirjallisuudesta tehtyjen tulkintojen ongelmia:
http://kalmistopiiri.fi/2020/05/29/muin ... -ongelmia/
"Norjalaisten, islantilaisten tai tanskalaisten lähteiden `finnar ´ tai latinankielinen `finni ´ ei sanan myöhemmästä merkityksestä huolimatta viittaa ensisijaisesti suomalaisiin vaan saamelaisiin, joita islantilaiset ja norjalaiset kohtasivat Norjan pohjoisosissa."
Ja
toiseen tutkimukseen viitaten: "Olavi pyhän saaga kertoo epäonnistuneesta ryöstöretkestä Itämerelle ja Suomeen. Suomalaisista käytetään sanaa `finnar ´ ja heidät kuvataan samanlaisina pakanoina ja noitina kuin saamelaiset.
Ynglinga-saagassa suomalaiset edustavat vierasta ja outoa pakanallisuutta."
VP