Matti Oijala kirjoitti: ↑08.12.21 07:47
Teokseen johdatus proto-indo-eurooppalaiseen maailmaan (Oxford), muutama kommentti: Mielenkiintoa herätti kirjoitus indo-eurooppalaisten alkukotiongelmasta. Minne se sijoittuu, vai onko sellaista ollutkaan? Sovellettavissa myös uralilaiseen kielikuntaan.
Kyllä jokaisella kielikunnalla on väistämättä suppea alkukoti. Kieli ei voi syntyä (eli tietty kielentaso ei voi kehittyä edeltäjästään) laajalla alueella. Kieli voi toki syntyvaiheen jälkeen levitä laajalle alueelle. Tilanne on täysin sama, vaikka kieli syntyisi kahden eri kielen kontaktissa.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kontakti.html
Matti Oijala kirjoitti:
Onko nyt niin, että metsästäjä - keräilijät ovat jääkauden jälkeen levittäytyneet koko alueelle ja sitten kehitys on vähittäin johtanut nykyisiin kieliin ja kansoihin? vai onko tullut muuttoaaltoja, jotka ovat peitonneet vanhan väestön? Varmaankin vastaus on monimutkainen?
Toki ihmisiä on levinnyt kaikkialle monina aaltoina, ja he ovat tuoneet mukanaan oman kielensä, joka on joko voittanut tai hävinnyt alueella kilpailussa muita kieliä vastaan. Jääkauden jälkeen Euroopassa puhuttiin mahdollisesti kymmeniin eri kielikuntiin kuuluvia kieliä, joista suurin osa on kadonnut.
Nykyisistä kielikunnista vain osalla on ilmeiset juuret Euroopan alueella: baskilainen, indoeurooppalainen ja uralilainen sijoittuivat vielä kivikauden lopulla (eli vuosituhansia alkuasutuksen leviämisen jälkeen) suppeille alueille ns. alkukoteihinsa (jonne ne toki ovat mahdollisesti saattaneet saapua Euroopan ulkopuoleltakin: baski Lähi-idästä, indoeurooppa Kaukasukselta ja uralilainen Siperiasta). Kaikkialla muualla puhuttiin niitä kadonneita muinaiskieliä. Vielä antiikin aikana Välimeren Euroopassa puhuttiin useita tällaisia muinaiskieliä.
Matti Oijala kirjoitti:
Teos pitää skyyttejä varovaisesti itä-iranilaisina, kieli lähellä avestaa ja lännessä vaikutus on ulottunut ainakin Dneprjoelle asti. Pohjoisrajaa lienee vaikea määritellä, mutta paimentolaiset, siis karjanhoitajat, ovat aroilla melko liikkuvia. Väittäisin, että liikkuvampia, kuin metsäisessä maastossa asuneet kolleegansa, uralilaisten kansojen karjanhoitajat. Kahdeksan ikivanhaa yhteistä sanaa uralilaisen ja indo-eurooppalaisten välillä esitetään, mm. vesi ja nimi. Uudemmista lainasanoista pisti silmään liettuan kielen aketi - äes ja geltas - keltainen. Hyvä äestys tehdään vauhdilla! Kysymyksiä esitetään: Miksi indo-eurooppalaiset eivät levinneet suoraan Ukrainaan tai Venäjälle? Vaan ensin Länsi-Eurooppaan ja sieltä takaisin itään?
Ukrainahan on perustelluin kantaindoeuroopan alkukoti. Sieltä ihmisiä ja kieliä levisi eri suuntiin, ja jälleen takaisin. Aro on ollut sellainen valtatie, jota pitkin on levitty vähän väliä itään tai länteen: kantaindoeurooppa, irani, turkkilaiset aallot, unkari, mongoli. Mahdollisesti muitakin, mikäli avaarien tunguusihypoteesi saa lisää lihaa luidensa ympärille. Itäslaavit ("esiukrainalaiset") levisivät arolle vasta viikinkiajalta lähtien (Kiovan Rus').
Matti Oijala kirjoitti:
Kotielänten nimien kohdalla mietityttää, ovatko nimet kulkusanoja (Wanderwört-er) vai lainautuneet suoraa? Ainakin kana näyttää kulkeutuneen pitkän matkan Persiasta indo-eurooppalaisten kielten kautta meille.
Tuossa olet ymmärtänyt jotain väärin. Ei germaaninen *haneni- 'kana' liity persiaan mitenkään.
Kotieläinsanat voivat varmaan olla ihan mitä tahansa - tapauskohtaisesti arvioidaan niiden alkuperä ja leviämisreitit.
Matti Oijala kirjoitti:
Kargopolin ja Kenozeron alueiden etnohistoriaa on tutkinut Pauli Rahkonen 2015. Hänen arvionsa on, että täällä ennen slaaveja asui jokin itämeren suomalaista murretta puhunut heimo. Pinegajoella on A.K. Matjevejin (Rahkonen litteroi Matjeev) mukaan ollut samoin. (en ole lukenut hänen venäjänkielisiä tutkimuksiaan, tulkki Lena Bulatova on siteerannut häntä "Bjarmien mailla" kirjassa 1996). Molemmat löytävät kerrostumia kuten saamelaisia ja marilaista ja vepsäläistä nimistöä Vienajoen vaikutusalueelta ennen itämeren suomalaisia. Sekä kaksikin subtraattikieltä, ehkä ims-kieliä? Itämerensuomalaisten ja merjalaisten paikannimien vaiheuttuminen on oikein mielenkiintoista. Rahkosen mukaan mm. Lieksa ja Uhtua ovat merjalaisia paikannimiä. Kommenttina esitän kaksi paikannimeä, joita voisi pohtia lisää indo-iranilaisuuden kannalta: Ensiksi Tamm - Tamp - nimet, voisiko lähtökohta olla stamb, eli pilari, "tamppi"? Tamppimylly on ikivanha keksintö ja tolppa esiintyy myös hydronyymeissä, mm. Mankalankoskien Tolppakoski. Toiseksi Sonka -nimet voisivat perustua marinkielen indoiranilaiseen lainasanaan songo, songa (vanha, lue hattu s ja n= ng-äänne).
Suomen murteissa on jo neljä eri tammi-sanaa, kaikilla eri merkitys ja eri alkuperä. Indo-iranilainen laina tuosta sanasta on sammas : sampa(h)an 'pylväs jne.'.
Tamppi-sanoja on kaksi, molemmat ruotsista lainattuja.
Marilaista vaikutusta ei Suomesta ole löydetty. Sonka-paikannimet selittyvät saamelaisperäisiksi, useakin saamen sana on voinut johtaa samaan asuun:
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf
Matti Oijala kirjoitti:
Susi ei esiinny hydronyyminä, kuten Rahkonen toteaa. Susi paikannimissä tarkoittaa yleensä häviötä, tappiota esim. menetettyä aluetta. Selvä esimerkki on Sudentulli, Susitulli-nimet, joita nykyisellä peruskartalla on kuusi kappaletta. Neljässä niistä on enklaavi .Nastolan Sudentulliissa ei, mutta siihen liittyy Villähteen isännille katkera kalastuspaikan menetys Koiskallalle 1600-luvulla. Myös Kukkanen - nimen Nastolassa voi selittää hukka - kukka ajatuksella. 1400-luvun uudisasukkaat saivat alueen ja melkein koko järven vanhoilta kyliltä. Tosin Kukkanen on moniselitteinen ja kolme - neljä muutakin ajatusta löytyy.
Ainakin pitkänomaiset järvet, joissa esiintyy Kukka-, Kuukka-, Kuukas- ovat saamesta lainattuja (kantasaamen *kukkes 'pitkä').
Matti Oijala kirjoitti:
Rahkosen tutkimus saa ajatuksia lentämään. Täälläkö on sijainnut Venäjä (Viena - Vena)? Suomen sisämaan kauppasuhteet ovat olleet tähänkin suuntaan mm. pii-esineiden ja neoliittisten talttojen ym. perusteella, ei pelkästään etelään. Entäpä Vääksy - Vesijärvi? (2 kpl), mitä "Vesi" tässä oikein tarkoittaa? Rahkosella taisi olla vastaus toisessa kirjoituksessaan. Ehkä niitäkin löytyy lisää.
Viena ei liity Venäjään. Jokiennimet Viena ja Väinä on lainattu saman slaavilaisen sanan eri kehitysvaiheista.
Etenkin Vääksyn vieressä Vesijärvi voi tosiaan edustaa jotain x-kielistä nimielementtiä, joka on hahmotettu virheellisesti vesi-sanaksi. Sitä on kuitenkin hankala todistaa.