Matti Oijala
Viestit: 26
Liittynyt: 04.03.21 08:18

Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä

Mikäli jokin kansanryhmä vaihtaa kieltään kuten Etelä-Suomen saamelaiset ovat todennäköisesti tehneet, paikannimistö säilyy. Tällaisen jatkumon havaitseminen on yksi tapa arvioida paikan asutusta. Tietenkin se paikka on voitu asuttaa myöhemmin uudelleen, jolloin nimistö on vaihtunut myöhemmin. Jos vanhan kylän ydinalueella on saamelaisia nimiä Etelä-Suomessa, niin kylää voisi ajatella saamelaisperäiseksi. Nastolan alueella on Arrajärveltä Konnivedelle olevalla alueella tyhjiö keskiajan tai uudenajan alun kylistä ja useimmat saamelaisperäiset paikannimet ovat täällä. Monella mittapuulla alue on suotuisa asumiseen, joten ajattelen että täällä olisi voinut olla kiinteää saamelaisasutusta.

Noh, Kukko on Suomen murteiden sanakirjassa (kohta 3) merkityksessä "muiden kanalintujen uroslintuja, lajinimissä myös naaraita". Lainaus SMS: "se mustamettäs on kukko kaij ja harmaamettäs on naarasmetso". (Vampula). Samoin Nyky-Suomen sanakirjassa. Tuossa ei ole erikseen lueteltu, mitä muita kanalintuja kukolla tarkoitetaan, mutta tärkeimmät ovat metso, teeri ja pyy. Nimitys metso(kukko) tuskin on ollut käytössä ennenkuin kanoja on alettu pitää kotieläimenä. Olen havainnut, että Kukko- ja Kukka vaihtelevat samassa paikannimessä on sitten tässä kysymys murresanasta tai saamenkielen lainasta. - Kukko on monimerkityksinen paikannimissä, karjalankielessä se voi tarkoittaa myös pitkää.

Stamb - sanalla tarkoitan Rahkosen esittämää Tambica, Tamica paikannimeä, Venäjän Pohjolan opaakkia nimistöä. Tuon niminen joki laskee ainakin Ääniseen. En tiedä tarkoittaako suvantoa vai tamppia, mutta kumpaakin voisin epäillä.

Murteiden tallennusaika on erilainen kuin paikannimistön syntyaika. Murteet ovat eläviä ja vaihtuvia, joten näillä kahdella lähteellä on eroavaisuuksia. SMS:ssä olen havainnut virheen Lapakisto - sanan kohdalla. Lapakistot ja lapikistot ovat heikkokasvuista metsää, mutta sana tarkoittaa polttopuiden tekopaikkaa eli klapikistua. Vain Nastolassa Lapakisto on vesistönimi, mutta todennäköisesti alkuaan aluenimi. Myöskään Melli -nimelle SMS ei tunne mylly - merkitystä. Epäilen, että jotkin Melli -paikannimet voisivat tarkoittaa tätäkin karjalankielistä merkitystä. Odotan oikein mielenkiinnolla, mitä merkityksiä SMS tulee kertomaan olki -sanalle...

Kirjavarauksen toimitus näyttää joulun aikana kestävän, mutta palaan Salo(i)siin.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä

Matti Oijala kirjoitti: Murteiden tallennusaika on erilainen kuin paikannimistön syntyaika. Murteet ovat eläviä ja vaihtuvia, joten näillä kahdella lähteellä on eroavaisuuksia. SMS:ssä olen havainnut virheen Lapakisto - sanan kohdalla. Lapakistot ja lapikistot ovat heikkokasvuista metsää, mutta sana tarkoittaa polttopuiden tekopaikkaa eli klapikistua. Vain Nastolassa Lapakisto on vesistönimi, mutta todennäköisesti alkuaan aluenimi. Myöskään Melli -nimelle SMS ei tunne mylly - merkitystä. Epäilen, että jotkin Melli -paikannimet voisivat tarkoittaa tätäkin karjalankielistä merkitystä. Odotan oikein mielenkiinnolla, mitä merkityksiä SMS tulee kertomaan olki -sanalle...
Mistäs sinä tietäisit paremmin kuin murresanojen kerääjät, mitä mikäkin sana tarkoittaa? Et kai vain "päättelemällä" paikannimistä? Sillä lailla voi mennä sadalla tavalla metsään, kuten on nähty.

Matti Oijala
Viestit: 26
Liittynyt: 04.03.21 08:18

Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä

On hienoa saada kriittistä palautetta. Varmasti erehdyn monessa, mutta toivottavasti en johdata ketään harhaan, kun keskustelen mielestäni epäselvistä paikannimistä ja ajattelen kirjoittamalla. Tässä voisin lainata edesmennyttä osaajaa, Alpo Räisästä, joka kirjoitti paikannimien tulkinnasta: Kaikkien meidän tulkintoja tullaan korjaamaan, myös minun. Omalta kohdaltani pitäisi sanoa "etenkin minun".

Olen tässä keskustelussa saanut hyvää palautetta, joka on vienyt tutkimustani eteenpäin. Nastolan vesistön nimistöä voi lukea Kotuksessa tai voin jakaa sitä halukkaille. Kommentoin muutamia vuodenvaihteen ajatuksia ketjun aiempaan kirjoittuleen liittyen:
- Sarajalammi, Sarakkalammi on saanut nimensä tämän kyline välisen takamaan saroista eli metsäkappaleista.
- Säyhtee - nimen on Saulo Kepsu käynyt noin 40 vuotta sitten perusteellisesti läpi, mutta Uppsalan yliopiston suomalaisista käsinpiirretyistä kartoista löytyi vielä yksi muunnos Säulanpyle (tai Säutanpyle) , jossa pyle eli böle varmistaa aiemmin ollutta käsitystä, että kyseessä olisi keskiaikainen asutus. Mutta Böle-nimissä etuosa on usein henkilönimi, jota tässä ei ole aiemmin huomioitu. Ja seula - siekla vielä määriteosana??? Arvannette mitä päättelen tästä.
- Euraa on ajateltu myös järven nimeksi. Jos näin on, niin saattaisi olla subtraattikieltä, eufr tms. Tuolle paikalle sen merkitykseksi sopisi yksinkertaisesti järvi! Tällöin tosin pitää kyseenalaistaa järvi -sanan etymologia, jospa -vi onkin meidän kieltemme pääte, vrt. erke. Samoin vrt. skandikielten jerf (selitetty tulevan muinaisnorjasta, tarkoittaa pientä järveä) ja muutakin siellä suunnalla.
- myös kaukas - kuukas on mielenkiintoinen, koska germ. kielten hoch, hög sanoilla on kaksi eri kehityslinjaa, kuk (kukkula?) ja kowkos (https://etymologeek.com/deu/hoch).
- Saloisten kohdalla mieleni on tehnyt minulle tepposen. Olen yhdistänyt erätalouteen kuuluvan kesäkalastuksen ja Salo(i)sten paikannimen toisiinsa. Saloiset tarkoittavat sanamukaisesti saaressa asujia, mikä tälle pyyntitavalle ja mm. varastoaitoille oli tyypillistä. Toisaalta Saloinen on paikannimen tyyppinä tunnistettava ja ajoitettavissa, joten tätä voisi miettiä lisää.

Pälkäne tarkoittaa voimakkaasti pulppuavaa lähdettä. Ajatuksetkin ovat sellaisia, luultavasti olen niitä nyt esittänyt riittävästi.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Indo-iranilaiset lainasanat paikannimistössä

Matti Oijala kirjoitti:
31.01.22 07:21
- Säyhtee - nimen on Saulo Kepsu käynyt noin 40 vuotta sitten perusteellisesti läpi, mutta Uppsalan yliopiston suomalaisista käsinpiirretyistä kartoista löytyi vielä yksi muunnos Säulanpyle (tai Säutanpyle) , jossa pyle eli böle varmistaa aiemmin ollutta käsitystä, että kyseessä olisi keskiaikainen asutus. Mutta Böle-nimissä etuosa on usein henkilönimi, jota tässä ei ole aiemmin huomioitu. Ja seula - siekla vielä määriteosana??? Arvannette mitä päättelen tästä.
Mikäs peruste on ylipäätään yhdistää tuo Säulan-nimi Säyhtee-nimeen?
Matti Oijala kirjoitti: - Euraa on ajateltu myös järven nimeksi. Jos näin on, niin saattaisi olla subtraattikieltä, eufr tms. Tuolle paikalle sen merkitykseksi sopisi yksinkertaisesti järvi!
Pitää katsoa Eura-nimien kokonaisuutta, ei yhtä irrallista nimeä. Eura asutusnimenä on tätä taustaa vasten sekundaari, kuten aiemmin olen tuonut esiin. Se, että nyt löytyy yksiosainen nimi, ei voi todistaa, että se yksiosainen nimi olisi primaari, saati että se olisi merkinnyt 'järveä' vain siksi, että sen lähellä on järvi. Näin hataralla metodilla löytyisi sata muutakin selitystä Eura-nimelle.
Matti Oijala kirjoitti: Tällöin tosin pitää kyseenalaistaa järvi -sanan etymologia, jospa -vi onkin meidän kieltemme pääte, vrt. erke. Samoin vrt. skandikielten jerf (selitetty tulevan muinaisnorjasta, tarkoittaa pientä järveä) ja muutakin siellä suunnalla.
Tässä pitää edelleen katsoa kokonaisuutta: saamen *jāvrē, merjalaiskielten *jaxr, *jadr jne. Nämä voidaan palauttaa alkuperäiseen sanaan *jäkrä, mikä jättääkin suomen järvi-sanan epäsäännölliseksi. Ja mikä se sellainen -vi-pääte olisi? Eihän sellaista ole olemassakaan, joten sellaisen olettaminen tuohon on vain kehäpäätelmä.

Mistäs tuollainen jerf-sana löytyisi? Ei Googlella ainakaan...
Matti Oijala kirjoitti: - myös kaukas - kuukas on mielenkiintoinen, koska germ. kielten hoch, hög sanoilla on kaksi eri kehityslinjaa, kuk (kukkula?) ja kowkos (https://etymologeek.com/deu/hoch).
Kauka saattaa hyvin olla vanha germaaninen tai esigermaaninen lainasana. Kukkula-sana sen sijaan on eri alkuperää SSA:n mukaan.
Matti Oijala kirjoitti: Pälkäne tarkoittaa voimakkaasti pulppuavaa lähdettä. Ajatuksetkin ovat sellaisia, luultavasti olen niitä nyt esittänyt riittävästi.
Millä perusteella tarkoittaa? Suomalaisen paikannimikirjan mukaan ei todellakaan tarkoita.
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf

Ajatuksissa on se vaara, että jos niitä ei ankkuroi aiempaan tutkimukseen, päätyy poukkoilemaan hyvin kauas todellisuudesta. Tämä vaara on osoittautunut todelliseksi: moni sinun väittämäsi/esittämäsi merkitys paikannimille näyttää olevan täysin tuulesta temmattu ja vastoin kaikkea aiempaa tutkimusta.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”