"Neuvostotalous oli keskitetty kansallisen vallan rakentamiseen, sotateollisuuteen - kulutustavarateollisuutta ei ollut.
"Neuvostojohtajat pitivät ulkomaailmaa vihamielisenä ( kommunismille ) ja Neuvostoliittoa maan vihollisten piirittämänä.
"Kun he eivät olleet sodassa, he valmistautuivat sotaan."
Turvattuaan naapurinsa liittolaisiksi ja osin kommunistiseksikin, neuvostojohtajat hyökkäsivät niihin usein voiton ja alistussuhteen puolustamiseksi.
"Tämä vastakkainasettelu tuotti jatkuvasti todisteita, jotka vahvistivat neuvostojohtajien uskomuksia."
Bolshevikit ihailivat ja jäljittelivät kahta talouden organisaatiomallia:
-Walther Rathenaun ja Erich Ludendorffin 1915 - 1916 toteutettua sotataloutta
-USA-mallia, jonka toteuttivat Henry Ford ja Frederick W. Taylor: standardisoidut hyödykkeet massatuotantona kontrollin alaisena.
Vuonna 1940 Neuvostoliiton sotatalous lähenteli jo Saksan sotataloutta ja WW2 jälkeen sotateollisuuteen lisättiin uusia osa-alueita:
ydinaseet, ohjukset jne. ( kuva 1. )
Tuotanto-, tutkimus- ja suunnittelulaitosten lukumäärä 1917 - 1987 ( kuva 3. ).
Kulutushyödykkeiden ja palveluiden jakelulle oli olennaisinta pula ja etuoikeus, tuloilla ei ollut merkitystä tavaroiden saatavuudessa, poliittinen asema ratkaisi sen kuka sai ja kuka ei saanut.
Kulutustavarateollisuutta ei neuvostojärjestelmässä katsottu tarpeelliseksi.
Kauppojen niukan tarjonnan jonottajilla oli rahaakin, mutta he eivät voineet kuluttaa sitä etuoikeuksien ja kontaktien puuttuessa.
http://voxeu.org/article/soviet-economy ... -afterlife
Neuvostoliiton nälänhädät, joukkomurhajaksot ja kaikkialle levinnyt sorto surmasivat venäläisiä ja vaurioittivat heitä.
Terveydenhuolto kyllä parani 1950-luvulle saakka ja elinajanodote kasvoi alle 30 vuodesta 60 vuoteen, ( kuva 5. ) pysähtyi ja kääntyi jopa laskuunkin.
"1890-luvulta 1980-luvulle 40-vuotiaiden ja sitä vanhempien elinajanodote ei juuri muuttunut."
Neuvostoliitolla / Venäjällä on aina ollut jokin suurempi päämäärä, johon pyrkiä, ihmisten elintaso ja onnellisuus näyttäisivät aina uhratun
valtion pyrkimyksille ja venäläiset ovat olleet valtiota varten eikä valtio ihmisiä varten?
Propaganda kertoi toisin neuvostoajalla ja Lännessäkin jotkut jopa uskoivatkin tuota ehkä omia toiveitakin kuvastavaa kiiltokuvaa?
Kun Putinin Venäjä on modernisoinut jo suureksi osaksi asevoimansa, niin merkitseeköhän se asemahdin palauttamista neuvostoajan tasolle?
Ja
onko Venäjän talous yhä keskittynyt kansallisen vallan rakentamiseen, sotatalouteen neuvostoajan tavoin ja perintönäkin?
Venäjän taloutta ei uutisoida modernisoidun, eikä sitä edes aloitetunkaan, öljy- ja kaasurahat ja kivihiilen ja raaka-aineiden vientitulojen ensisijainen käyttökohde on edelleen asevoimat ja aseteollisuus ja aseiden vienti lienee ainoita korkeamman teknologian tuotteiden vientiä?
Venäjällä toistetaan vuoden 2014 jälkeen Lännen talouspakotteissa omavaraisuutta ja sen saavuttamista kaikilla aloilla, toisaalta sanotaan venäläisten olevan vahvoja ja tulevan toimeen vähälläkin, mutta merkitseekö se "datshaviljelyn" pakollistakin tehostamista?
Veikko Palvo