Europe´s man on the moon moment

[Veikko I Palvo]

Energiewendessä "siirtymäajan energian, maakaasun" ajateltiin olevan tuulen ja auringon sopivana säätövoimana ja energian tuonti Venäjältä nousi puoleen EU:n energiatarpeesta.
Venäjän Ukrainassa 3.2022 aloittama uusi hyökkäys osoitti EU:n energiewende-suunnitelman heikkoudet.

VP

USAssa hyväksyttiin 403 miljardin liittovaltion tuet ( IRA ) vihreille autoille ja uusiutuville energialähteille ja Deutsche Welle kirj. 12.8.2022
IRA-tuessa olevan `epäselvyyksiä,`
ilmeisesti siksi että IRAn vihreä tuki koskee ainoastaan USAssa valmistettuja tuotteita.

Äskettäin perustettiin transatlanttinen kauppa ja teknologianeuvostokin yhteisten kaupan strategioiden luomiseksi.
http://dw.com/en/us-and-eu-reach-stalem ... a-64022096
Venäjän vastaisuudesta on yhteinen kanta.
Mutta "ei-markkinatalousmaata" eli Kiinan vastaisista strategioista kaupan,kilpailun ja teknologian kehittämiseksi ei ole saatu muodostettua yhteistä kantaa.
"USA näkee Kiinan talousuhkana, mutta EU ei tue samaa näkemystä, sanoi Saksan ulkosuhteiden neuvoston johtaja Tyson Barker jatkaen, ettei komissio voi edustaa 27 jäsenvaltiota, koska yksimielistä mielipidettä ei ole."
Ja Barker sanoo "monimutkaisten 20 v vallinneiden transatlanttisten kauppasuhteiden ongelman nousevan jälleen esille TTCneuvostonkin yhteydessä."

Marraskuun 2022 alussa EU-komission sisämarkkinoiden komissaari Thierry Breton uhkasi vedota Maailman Kauppajärjestöön ( WTO ) ja harkita " kostotoimia ", mikäli USA ei peruuta vihreitä IRA-tukia. ( tukikilpailu, kostotullit jne. )
EU-maat ovat joutuneet maksamaan USAn nestekaasusta "markkinahintaa", joka lienee kaksinkertainen "Euroopan rannassa?"

Presidentti Macron kävi tapaamassa pres. Bideniä ja France24 kirj. tapaamisesta 1.12.2022:
http://france24.com/en/europe/20221201- ... hite-house
Macron vaati lisää transatlanttista yhtenäisyyttä vihreässä investointipolitiikassa ja Ukrainan sodan vaikutuksista energiahintojen ollessa sodan seurauksena EU:ssa hyvin korkealla.
( mikä antanee USAlle kilpailuetua EU:hun verrattuna mm. US-valmisteisissa vihreissä autoissa ja uusiutuvan energian hankkeissa.
ja EU/ Eurooppa on käyttänyt noin 2 %:a BKT:stä öljyyn, kivihiileen, maakaasuun ja energiakriisissä energian käyttö on noussut ajottain 12 %:iin bkt:stä. { Time 30.8.2022 } )

Presidentti Biden sanoi IRA-rahoituksen vahvistavan Euroopan kanssa sellaisia toimitusketjuja, joilla oli havattu taloudellisia haavoittuvaisuuksia Covid-19 pandemian ja nyt Ukrainan sodan aikana.
Presidentti Macron myönsi IRA:n tavoitteen edistää siirtymistä "vihreään energiaan" ja työpaikkojen luomiseen olevan myöskin Euroopassa yhteinen tavoite."

"Onko USAn ja EUn välillä syttymässä kauppasota", kirjoittivat jo jotkut - mutta ` kauppa näyttäisi olevan kauppaa vihreässä siirtymässäkin? `
Omasta kansallisesta edusta ja työllisyydestä lienee EU:n sisälläkin huolehdittava, ei sitä tee EU-komissio.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

"Vuosi jolloin energiasiirtymä suistui raiteiltaan"- 2022 - otsikolla kirj. Forbes 20.12.2022
Maailman hiilenkulutus kasvaa kaikkien aikojen ennätykseensä vuonna 2022 ( IEA )
Edellinen ennätysvuosi hiilenpoltossa oli v. 2013 ja 2022-tasolla ollaan oletuksena vuoteen 2025 saakka.
Intian kivihiilentuotanto 800 milj. t vuodessa kasvaa 1000 miljoonaan tonniin vuodessa.
http://forbes.com/sites/davidblackman/2 ... b8a40a3bc7

OPEC ennustaa marraskuussa 2022 "Oil market reportissaan" öljyn kysynnän kasvavan maailmanlaajuisesti v. 2023 2,2 milj. bbl/päivässä,
erityisesti Kiinassa ja kysyntä kasvaa Intiassakin.
Maakaasun käyttö kasvaa ennätyskorkeaksi 2022 ja 2023, Euroopan kulutus vaikuttaa merkittävästi.

"Auringon ja tuulen ongelma on kapasiteetti, mikä ei vastaa todellisuudessa tuotetun sähkön määrää, kirj. Forbes, aurinko- ja tuulisähkö (vedyksikin muutettuna tuulettomille ajoille ) kasvavat kyllä voimakkaasti, mutta valtioiden biljoonien $:n tuista huolimatta fossiilisten kysyntä on jatkanut vääjäämättömästi kasvuaan."

IEA:n 27.10.2022 Fatih Birol´n 27.10.2022 esittämä World Energy Outlook 2022 näyttäisi olevan keskeinen tietolähde Forbesin ja myöskin Euractivin artikkelissa http://euractiv.com/section/energy/news ... irst-time/
IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´ ja
Fatih Birol ennustaa "fossiilisten polttoaineiden" käytön huippua 2030-luvulla, maailman fossiilisten 80 %:n kokonaiskäyttöosuus kaikesta energiasta vuonna 2022 alenee
70 %:iin 2030-luvulla."
IEA:n optimismin perustana ovat maailman hallitusten energiakriisin johdosta hyväksymät ohjelmat.

IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

EU:n ilmastotavoitteiden tiukentuminen nykyisen EU-komission toimesta ei näyttäisi vaikuttaneen IEA:n tulevaisuuden ennusteisiin maailmanlaajuisesti ja Saksassakin poltetaan fossiilisia entistä 2021-vuotta enemmän ja Ranskan poukkoileva vihreä ydinvoimalapolitiikka on vaikeuksissa sekin nyt 2022.
Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

IEA:ta on syytetty `fossiilisten suosimisesta´


IEAn mukaan nykyisellä politiikalla maailman ilmasto lämpenee 2,5 asteella. UNfccc 26.10.2022 + 2,5 ast.c vuoteen 2100 mennessä,
kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2010 tasosta kasvavat 2030 mennessä 10,6 % hallitusten "nykylupauksilla ja tavoitteilla."

Suomessa lämpötilan nousun sanotaan olevan kaksinkertainen eli lämpötila noussee 5,0 ast.c. ja siihen on sopeuduttava?

Veikko Palvo

Vuonna 2021 fossiilisten osuus maailman energiahuollosta oli IEA:n mukaan 80 % ja uusiutuvien osuus 12 % IEA:n mukaan. Mutta miten Maailman Energiajärjestön kertoma vallitseva tilanne sitten olisikaan "fossiilisten suosimista?" Maailmanloppuennusteita näyttää kyllä riittävän määrätyltä taholta.

IEA:n v. 2021:n tietojen pohjalta: "Investoinnit puhtaaseen energiaan tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä-otsikolla
http://weforum.org/agenda/2021/10/iea-i ... enewables/ näyttäisi kylläkin kertovan, miten maailmassa tulisi toimia ja "asettaa tavoitteita." Saksakin näyttää kiristäneen CO2-tavoitettaan vuoteen 2045, koska Saksakin jo toista vuotta polttelee ja päästelee enemmän ja kaippa tuokin "tavoite" siirtyy EU-komissionkin tavoitteeksi?
Ja
EU-komissio on lähetellyt ehdotuksiaan jäsenmaille osana "puhtaan energian pakettia" ja `kansalliset energia- ja ympäristösuunnitelmat´ on velvoitettu laadittavaksi 10 vuoden välein mm. 2017 ehdotuksen liitteenä olevan sitovan ja yksityiskohtaisen ns."template"-mallin mukaisesti.

Mutta fossiilisten kulutus maailmassa saavutti v. 2022 kaikkien aikojen ennätyksensä ja kivihiilen, öljyn ja maakaasun kulutuksen v. 2023 ennustetaan olevan vielä korkeammalla.

Uusia energiateknologioita on esitetty laboratorio-olosuhteissa, mutta kaupallisesti käyttöön otettuina niitä on vähän.
Valtioiden taloustuet/ tulonsiirrot ovat saaneet joitakin "vanhoja" kasvuun, mm. tuuli- ja aurinkovoiman, mutta ne ovat IEA:n mukaan vaikuttaneet maapallon energiewendeen 12%:n verran ja mm. vesivoima on uusiutuvaa ja sisältyy tuohon 12 %:iin ja biomassakin, poltettu puukin.
Ja
suuret sijoittajat tarjoavat pääomia tuottaviksi todistetuille hankkeille, eivät kehitysasteella oleviin teknologioihin, jotka saattavat epäonnistua.
Vedyn olomuotoon muutettu tuuli- ja aurinkosähkö on tällainen "energia", EU-komissionkin suunnitelmissa näyttäisi olevan ainoastaan nykyisin käytettävän "päästö-vedyn" korvaaminen vihreällä vedyllä. Kustannuksiltaan miljardiluokan vedyn hankesuunnitelmia on kylläkin olevan vireillä, mutta ne näyttäisivät tarvitsevan tulonsiirtoja / valtion tukia käynnistyäkseen?

Nykyiset investoinnit maailmassa fossiilisiin ja uusiutuviin näyttäisivät olevan suunnilleen saman suuruiset eli tilanne ei näyttäisi muuttuvan kovinkaan suuresti fossiilisten ja uusiutuvien investoinneissa?

Joku uusiutuvassa energiassaan omavarainen öljyntuottajamaakin näyttää kyllä rakentaneen tuulivoimaa ja sanoo tuottavansa fossiilisia "vihreästi" - ja ne co2-päästöt ovat sitten niiden maiden oma asia, jotka ostamaansa öljyä polttavat - Euroopassakin.

Veikko Palvo



Venäjän raakaöljyn vienti 23.2.2023
http://bruegel.org/dataset/russian-crude-oil-tracker Druzhba-putkessa EU:hun ja ESPO-putkessa Kiinaan
EU ja G-7, myös Norja, hintakatto 60 $/bbl

ja European natural gas imports päivitetty 21.2.2023
http://bruegel.org/dataset/european-natural-gas-imports

VP

[Veikko I Palvo]

EU-komission Green Deal lupasi v. 2019 EU:n tulevan maailman ensimmäiseksi ilmastoneutraaliksi alueeksi vuoteen 2050 mennessä.
"Now it´s time to act" julisti Ursula von der Leyen ja sanoi energiewenden tulevan vaikuttamaan jokaisen eu-kansalaisen elämään.
Ja
muun maailman oletettiin seuraavan EU-komission ilmastojohtajuutta, mutta maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti.
Tavoite EU:ssa, korkeintaan + 1,5 asteen lämpeneminen, on ennallaan:
Deutsche Welle 17.3.2023 : http://dw.com/en/european-green-deal-tracker/a-64985715

EU-komission varapuh.johtaja Frans Timmermans sanoi 11.2022: "Maailma ei ole oikealla tiellä pitääkseen lämpötilan nousun alle 1,5 asteessa, tarvitsemme lisää kunnianhimoa --- EU:ssa!"

Venäjän uusimman Ukraina-hyökkäyksen johdosta kivihiiltä poltetaan EU:ssa enemmän ja fossiilisen kaasun infrastruktuuria rakennetaan lisää, vetyinfra on edelleen tavoiteasteella odottamassa eu-valtioiden tukia.

Tuuli- ja aurinkovoimaa on rakennettava valtavasti lisää ja EU:n tie-, meri- ja ilmaliikenne on saatava toimimaan viherenergialla tavoitteena.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaiseksi polttoaineiden hintojen suuren nousun, koska EU:n energiewende oli jättäytynyt venäläisen fossiilisen kaasun varaan, EU-Saksassa ydinvoimakin "saastuttaa", ainakaan se ei ole puhdasta kuten Ranskassa.
Korkeat polttoainehinnat EU:ssa ovat joidenkin tahojen mielestä `hyödyllisiä´ energiewenden kannalta.

Maatilat tuottavat n. 10 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä ja lehmien metaaniröyhtäilyä ja lannoitteiden typpioksiduulipäästöjä on rajoitettava, maitotuotteet ja punainen liha ovat ylipäätään "maapallon ilmastoa tuhoavia."

Metsät ja maankäyttö on EU:ssa palautettava vuoden 1952 tasolle, Suomen sotakorvausten päättymisvuoden aikakaudelle, jolloin metsät olivat yli kasvun hakattuja sotakorvausten suorittamiseksi ja siirtöväeksi muuttuneita evakkoja ja rintamamiehiä asutettiin ja uutta peltoa raivattiin lapioilla ja kuokillakin.

Suomen on ennallistettava vuoteen 2030 mennessä 1,2 miljoonaa hehtaaria ojitettuja maitaan ja vuoteen 2050 mennessä 3,6 miljoonaa ha.
Suomen metsäpinta-ala pienenisi noin 20%:a ja ruokaturvallisuuskin heikkenisi.
( 3,6 milj. ha:a on Lapin läänin pinta-alasta noin kolmasosa ja enemmän kuin Etelä-Suomen läänin pinta-ala. )

EU-komission ja parlamentin päätöksellä rakennuksia on Suomessakin kunnostettava energiatehokkaiksi ja niiden käyttämä energia on 49%:sti oltava uusiutuvaa vuoteen 2030 mennessä, mikä tietää remonttia 0,5 - 1,0 miljoonalle suomalaiselle asunnolle.
http://think.ing.com/articles/energy-pe ... -affected/
Siirtyminen kohti nollapäästöisiä rakennuksia.
Peruskorjauskustannus arvio: Saksa, Hollanti keskimäärin 15000 - 30000€, Belgiassa keskimäärin 50 000€.



Maapallon ilmasto on lämmennyt jatkuvasti ja vaikka EU:n kohdalle saataisiinkin hiilineutraali ja myöhemmin hiilinegatiivinen aukko ilmastoa lämmittäville kasvihuonekaasuille, niin "lämmin ilmasto" ja "hiilidioksidiekvivalenttitonnit" saattaisivat vyöryä EU-alueellekin sen rajojen ulkopuolelta?

Muu maailma kun ei näyttäisi pysyvän EU:n green dealin " kunnianhimoisissa tavoitteissakaan " mukana ja EU:n ilmastojohtajuuttakaan ei liene EU:n ulkopuolella hyväksytty?

EU:n 450 miljoonan asukkaan alueen pinta-ala on 4 424782 neliö-km ja maapallon pinta-ala on 510 100000 neliö-km, joten EU:n ulkopuolista aluetta on noin 505 100 000 neliö-km. ( onkohan nuo nollat suurissa luvuissa oikein, "pelastettavan maapallon" pinta-ala on joka tapauksessa valtavasti EU:n v. 2050 hiilineutraalia " pinta-alan aukkoa " suurempi. )
Ja
mikähän vuonna 2050 on EU:n tuotteiden hintakilpailukyky EU-alueella, EU:hun tuoduille tuotteillekin on suunniteltu hiilidioksidiveroa?
EUlaiset yritykset Kauko-Aasiassa tuottaisivat hyödykkeitä vain EU:n ulkopuolisille markkina-alueille?
Esim. "vihreä vetyteräs" on huomattavasti "koksiterästä" kalliimpaa ja olisikohan vuonna 2050 ainoastaan EU-kansalaisilla "varaa ostaa" vetyteräksisiä hyödykkeitä?

Muu maailma EU:n ulkopuolella kun ei näyttäisi paljoakaan rajoittavan päästöjään, päinvastoin mm. Kiinassa ja Intiassa - maissa, jotka näyttäisivät vain odottelevan `ilmastokehitysapurahoja ja -avustuksia´ aiemmin teollistumiseen syyllistyneiksi kutsumiltaan pohjoisen pallonpuoliskon mailta.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Ruotsalaisen SSAB:n Raahen entinen Rautaruukki on Suomen suurin saastuttaja, noin 3,6 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa, mikä on noin puolet henkilöautojen pakoputkista tulevista päästöistä. Noin 5 megatonnista puolet = n. 2,5 Mt.
Henkilöautot kokonaisuudessaan n. 5 Mt + raskas liikenne n. 5 Mt.
"Autonrenkaista irtoaa jopa 1850-kertaisesti pienhiukkasia verrattuna pakokaasujen hiukkaspäästöihin ja
http://iltalehti.fi/autouutiset/a/3a357 ... 990210680c liikenteen päästöistä puolet on peräisin muualta kuin pakoputkista."

Vihreät suosittelevatkin raideliikennettä ja polkupyöriä, joten autojen ja erityisesti tehokkaiden ja painavien sähköautojen renkaiden päästöt ovat tiedossa, samoin raskaan liikenteen rengaspäästöt.
Poliitikot sanovat vihreän vedyn avulla tuotetun teräksen olevan mahdollista ja onhan se mahdollista, mutta vetytalous ylipäätään näyttäisi vielä olevan tavoitteena tulevaisuudessa ja kenties aikaan jolloin fossiiliset polttoaineet on kulutettu niin vähiin, että niiden hinta on noussut lähelle vedyn hintaa ainakin eteläisellä pallonpuoliskolla?

"Vihreän vedyn hinnan tulisi olla alle 2 $/kg ja lähellä 1 $ per kg jotta se pystyisi kilpailemaan "hiiliteräksen" kanssa,
http://argusmedia.com/en/news/2340240-g ... -below-2kg nyt vihreän vedyn hinta näyttäisi olevan n. 5 $/kg.
Vetytaloudesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, mutta sen käyttöönottoa näyttäisi lykänneen pieni varjopuoli, vedyn hinta?

SSAB:n Raahen tehtaallekin sen omistajan voisi velvoittaa vetämään vetyputki Ruotsin tuulimyllyalueelta, Suomen alueen suurin päästelijä saataisiin eliminoitua ja eiköhän se toisi helpotusta julistettuun Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä tavoitteen saavuttamiseenkin.
Ainakin henkilöautojen nykyhetkenkin pakokaasupäästöt saisi kuitattua.

SSAB:llä on Uumajassa HYBRID-pilottihanke vuosille 2022 2024 , vihreän vedyn varastoinnin 100 kuution kallioluola, johon vety varastoidaan 250 bar paineessa. SSABn, LKABn ja Vattenfallin hanke.
Jällivaaraan on suunnitteilla vetymasuuniraudan pilottilaitos.
http://ssab.com/en/news/202209/hybrid-m ... nd-running

"Toteutuessaan LKAB:n Hybrid-tuotanto vedyllä vähentää ( vähentäisi ) maailmanlaajuisesti terästeollisuuden päästöjä 40 - 50 megatonnilla hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa kaikkia Ruotsin vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Monet julkisuudessa esitetyista vihreistä hankkeista ovat m a h d o l l i s i a laboratorio-olosuhteissa ja hyvä niinkin. Mutta ao. hankkeen kehitystyö kaupallisestikin toteutettavaksi vie aikaa.
Tietysti valtion tuki ja tuet mahdollistavat monia hankkeita ja business-miehet ovat innolla toteuttamassa tällaisia tuettuja hankkeita ja sitä on sanottu "teollisuuden kiinnostukseksi" muuttua vihreäksi.
Vihreästä teollisuudesta ei useinkaan esitetä kannattavuuslaskelmia tai laskelmia ylipäätään ja SSAB:kään ei laskelmia "vetyterästuotannosta" esitä, osoittaa ainoastaan sen olevan mahdollista käytännössäkin.

Veikko Palvo






EU:n komission NextGenerationEU:
http://next-generation-eu.europa.eu/make-it-green_fi

"NextGenerationEU:n tuella luodaan uusi vihreä Eurooppa, joka toimii sekä ihmisten että * maapallon hyväksi *."

"EU on vastuullisesti matkalla kohti ilmastoneutraaliutta vuonna 2050."

"Ilmastoneutraali EU ei tuota kasvihuonekaasuja enempää kuin EU:n * ekosysteemit * voivat luontaisesti sitoa."

Joskus EU:n on sanottu olevan kauppaliitto, joskus EU-Yhdysvaltojen esiaste, mutta von Leyenin ja F. Timmermansin komission ajaa
pääsääntöisesti ainoastaan * Green Dealiä *, eikä siinä yhteydessä EU:n kaupallisia etuja näytettäisi juuri katsottavan tai edistettävän,
horisontissa siintää Vihreä EU, jossa yksioikoisesti sanotaan taloudellisen siirtymänkin toteutuneen, mutta kilpailukykyisyyttä ei mainita.

Suunnitellut EU:n ulkorajatullit nähtävästikin suojaavat sitten Vihreää EU:ta muun maailman tuottamien halvempien hyödykkeiden kilpailulta, USAnkin suuri kansallinen ilmastopaketti on
EU:ssa nähty "kilpailuna" ja on puhuttu jopa "kauppasodasta" EU:n ja USA:n välillä.

VP

[Veikko I Palvo]

BBC mm. kirjoittaa Pohjois-Koreassa olevan jatkuvan pulan ja Neuvostoliiton romahdettua maassa oli miljoonia ihmisiä Pohjois-Korean mukaan surmannut nälänhätä, johon ruoka-apua antoi paljon USAID:kin.
http://bbc.com/news/world-asia-64701184

Nykyisinkin Pohj.Korea tarvitsee ruoka-apua, mutta valtion lehti kirjoittaa avun olevan "myrkkykaramelli" ja Random Sinmun kirjoittaa "imperialistien" käyttävän ruoka-apua
"ansana ryöstääkseen ja alistaakseen vastaanottajamaita."

Pohjoiskorealaisen BKT per henkilö on 1700 $ vuodessa, ja siitäkin bkt:stä aseteollisuus, ydinaseet ja ohjukset muodostavat valtaosan.
Venäjän BKT:stä samoin aseteollisuus muodostaa hyvin merkittävän osan, "uusteollistumista" Neuvostoliiton romahduksen jälkeen ei ole juuri syntynytkään.


Aalto-yliopiston ja Sitran tutkimuksessa " 1,5 asteen elämäntavat " :
http://sitra.fi/app/uploads/2019/05/1o5 ... ntavat.pdf Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaisiksi?
sivu 5.:
"Keskivertokulutuksen perusteella lasketusta elämäntapojen hiilijalanjäljestä noin 75 % muodostuu kolmesta osa-alueesta:
- elintarvikkeet
- asuminen
- liikkuminen ..................................... Nämä kaikki ovat myöskin EU-komission NextGenerationEU-listalla.

"Suomessa ja vauraissa länsimaissa hiilijalanjälkeä on pienennettävä huimat 80 - 93 %:a vuoteen 2050 mennessä olettaen, että
58 - 76 %:n vähennystoimet aloitetaan välittömästi vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi."

................................................ Tavoitteena näyttää olevan Pohjois-Korean elintaso, kestävä kehitys" ja kulutus?
Pohjoiskorealaisen päästöt per capita ovat nyt alle 2,5 tonnia CO2:sta vuodessa ja suomalaisen on vuoteen 2030 mennessä päästävä samalle tasolle.

"Tavoite 1,5 astetta edellyttää suomalaisen pienentävän hiilidioksidijalanjälkeään nykyisestä 8,6 tonnista CO2:sta vuodessa 2,5 tonniin vuoteen 2030 mennessä ja
...............................................0,7 tonniin per capita hiilidioksidipäästöjä vuoteen 2050 mennessä.

Aalto-yliopisto, Sitra:
"Myös kehittyvien maiden eli Kiinan, Intian ja Brasilian on pienennettävä keskimääräistä elämäntapojensa hiilijalanjälkeä 23 - 84 % maasta ja skenaariosta riippuen."
Kehitysmaidenkin Sitra edellyttää laskevan elintasonsa Pohjois-Korean tasolle, aivan kuten Suomen ja suomalaistenkin.

Mutta toisaalta ei ole ihmettelemistä siinä, etteivät Kiina ja Intia ja eteläisen pallonpuoliskon maat yritä ja tee paljoakaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Arvattavastikin kehitysmaat ja kehitysmaalaiset haluavat taloutensa kehittyvän ja paranevan, eikä pyrkimystä pohjoiskorealaisten nälkätasolle ole havaittavissa?

Tavoite jäädä alle 1,5 asteen lämpenemisen on "suuri suunnitelma " ja Pohjois-Korean " suuri suunnitelma " näyttää olevan ydinaseiden rakentaminen pelotteeksi "mahdollisille maahantunkeutujille?"
Pohjois-Koreassa lienee tuudittauduttu siihen, että muu maailma kuitenkin lähettää ruoka-apua ainakin maan nälänhädässä?

Veikko Palvo