Olivatko vaarallisimmat " vaaran vuodet " olleet Mauno Pekkalan SKDL-hallituksen aika 26.3.1946 - 29.7.1948 ?
Komintern ja sen jäsenpuolue SKP oli lakkautettu 1943 ja SKP ja SKDL perustettiin Suomessa lokakuussa 1944 ja skdl osallistui 1945 vaaleihinkin.
Ns. sotasyylliset oli tuomittu ja asekätkentäjuttu pantu vireille Paasikiven hallituksen oikeusministeri U.Kekkosen taannehtivien lakien nojalla.
Kirjasensuuri oli toimeenpantu ja ns. fasistiset ainakin noin 400 järjestöä lakkautettu, mm. Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd.
Mutta
Paasikiven tultua valituksi eduskunnassa 9.3.1946 presidentiksi, uudesta hallituksesta tuli ` kommunistihallitus ´ Zhdanovin komission ollessa maassa ja sotatilan ollessa edelleen voimassa.
Urho Kekkonen muodosti aluksi vuorokauden ajan hallitusta, mutta se hanke kaatui valvontakomission kieltoon.
SKDL-SKP esitti 13.3. - 14.3.1946 kokouksensa jälkeen pääministeriksi kommunisti Yrjö Leinoa, joka jo syksyllä 1945 oli ehdottanut Paasikivelle
Eero A. Wuoren kutsumista Lontoon lähettilään paikalta ministeriksi ja se oli Zhdanovin komissionkin kanta.
Eero A. Wuoren jälkeen hallitusta kokosi avoimesti SKDL:ään lukeutuva Mauno Pekkala veljensä Eino Pekkalan, Sventon, Niukkasen ja Y.Leinon kanssa.
M.Pekkalan hallituksessa oli kommunisteja ja opportunisteja, myötäilijöitä ja ehkäpä Paasikiven 20.3.1946 M.Pekkalan listalle haluaman Carl Enckellin lisäksi oli jokunen ei-skdl-skpläinenkin.
Hertta Kuusinen hyväksyi Mauno Pekkalan, vaikka oli kirjeissä isälleen O.W.Kuusiselle leimannut tämän "vilttitossuksi" ja sitten "jauhosäkiksi."
SKP:n Hertta Kuusinen, Ville Pessi ja Aili Mäkinen saivat käskyn käydä Moskovassa selvittämässä tilannetta yöllä 4.4. - 5.4.1946 klo 20:00 -
5:10 aamulla Zhdanoville valvontakomission eversti V.P.Terjoskinin ollessa läsnä.
Moskovan käskynä kansandemokratian kannalta suotuisia olosuhteita Suomessa oli käytettävä hyväksi.
SKP organisoi touko - kesäkuussa 1946 yli 200 kokousta virkamieskunnan `demokratisoimiseksi`, poliiseja, pappeja, opettajia, kunnanvaltuustojen jäseniä, tannerilaisia sosdemoja, maareformi oli toimeenpantava, puolustusvoimat tuli täysin puhdistaa, pankit ja tehdaslaitokset oli sosialisoitava ja 7.6.1946 eduskuntatalon edessä oli 30 000 aatteellisen joukkokokous ja SKDL-SKP:n kansanedustaja Hertta Kuusinen tuli puhumaan kokousväelle.
Kesäkuusta heinäkuuhun 1948 skdl-skp:n Hertta Kuusinen oli hallituksen ministerinä neuvomassa ja ohjailemassa muita ministereitä.
Mauno Pekkala on ainoa skdl:n pääministeri, mutta skp:n ainoa todellinen käskijä hallituksessa on ollut Hertta Kuusinen.
"Veljenpoika", kansanedustaja Urho Kekkonen ( UKK895213 ) kirjoitti 1948 otsikolla "Herttainen esivaltamme."
Eduskuntavaalien 1948 jälkeen Urho Kekkosesta tuli eduskunnan puhemies ja skdl:n kommunistit eivät mahtuneet Fagerholm I -hallitukseen ja olisivatkohan "vaarallisimmat" vaaran vuodet - Mauno Pekkalan hallituksen aika 1946 - 1948 - olleet ohi, tosin 1970-lukua on sanottu `vaaran vuosikymmeneksi`?
Veikko Palvo