Yleiskäsitteiden leväperäinen heittely ärsyttää

[Tapani Niemi]

Petterssonin lähdekohussa somessa väitettiin muun muassa sitä, että toimittajat suhtautuvat hyvin suurpiirteisesti lähteiden käyttöön. Toimittajana olen havainnut sellaista mutta myös päinvastaista. 40 vuoden ammattikokemuksella en uskalla yleistää, että toimittajat tekisivät aina jompaa kumpaa. Tinkaamalla asia ei ratkea. Pitää arvioida käsitteitä.

Sosiaalinen media vahvistaa puhetapaa, joka johtaa ajattelun harhateille. Otan esille yhden näkökulman, joka koskettaa myös humanistien kommunikaatiota. Keskustelijat käyttävät yleiskäsitteitä huolimattomasti tai tarkoitushakuisesti. Kun he puhuvat ”meistä”, he sanovat, että Tiina, Pekka tai Jaakko teki sitä ja tätä. Mutta kun he puhuvat ”noista muista”, he sanovat, että toimittaja teki sitä ja saamelainen tätä. Konkreettinen yksilö vaihtuu ryhmäksi ja yksilöity erisnimi hämäräksi yleiskäsitteeksi.

Kun väitetään, että journalistit tai toimittajat tekevät sitä ja tätä, ihmettelen, että kenestä he puhuvat. Journalistiliittoon kuului viime vuonna yli 14 000 jäsentä ja heidän työnkuvansa vaihtelevat. Medioissa työskentelee erilaisissa radio-, tv-, lehti- ja verkkotyön tehtävissä uutis-, ajankohtais-, talous-, tiede-, alue-, viihde-, ympäristö-, erikois-, mainos-, kulttuuri-, luonto-, musiikki-, kuva-, pääkirjoitus- ja päätoimittajia sekä juontajia, tuottajia, toimitussihteerejä, kuvaajia, äänittäjiä, editoijia, lähetyksen sitojia ja tekoälyn maanittelijoita. Näiden ammattikuvien lähelle tunkee joukko myynnin, markkinoinnin ja tavaran toimittajia ynnä sisällöntuottajia, joista monet työskentelevät kuin journalistit. Tyhjäntoimittajia en laske journalistien joukkoon.

On kohtuutonta väittää mitään yksiselitteistä toimittajien tekemäksi. Tiedetoimittaja esimerkiksi haluaa noudattaa akateemista käytäntöä säilyttääkseen uskottavuutensa ammattilaisena ja toisaalta luottamuksen asiantuntijoihin ja tiedeyhteisöihin. Mutta olen keskustellut monesti uutistoimittajien ja juontajien kanssa, jotka sanoivat, että "lähteet v-tuun! Tämä ei ole tiedettä.".

Eikä yleiskäsitteiden huolimaton käyttö koske ainoastaan kouluttamattomia someleja. Jotkut tutkijat puhuvat saamelaisista. Kenestä he puhuvat? Pohjolassa on kymmenkunta eri saamelaiskulttuuria, ja vain harva saamelaiseksi luokiteltu jutaa tunturissa poroineen. Tunnen saamelaisia poronhoitajia, riekonpyytäjiä, toimittajia, elokuvaohjaajia ja professoreita. Monoliittiseksi luonnonkansaksi mielletty väestö lienee paremmin koulutettu kuin suomalaiset keskimäärin. Sitä paitsi Suomen Lapissa elää 5000–10 000 saamelaista ja noin 170 000 lappilaista ja ulkomaalaista. Lappi on vastoin kaikkia brändi-mielikuvia ollut aina monikulttuurinen ja siksi määrittelemätön alue.