EU:n sääntelyjärjestelmä ympäristölle ja erityisesti hiilidioksidipäästöille on maailman kattavin ja EU tarjoaa muulle maailmalle sääntelykehystä, jonka koko maailma ` voisi ´ ottaa käyttöön standardeina.
( Suomenkin luontoa ja metsiä vaaditaan ennallistettavaksi Väinämöisen aikoihin ja tällöinhan mm. Hollannin tulisi vastaavasti purkaa patonsa vedenalaisen biodiversiteetin ennallistamiseksi? )
Täyttääkö EU:n ulkorajavero/-tulli Maailman kauppajärjestö WTOn vaatimukset on oma lukunsa ja millainen lienee USAn suhtautuminen ja estääkö EU:n ulkorajamekanismi tuotannon siirtymistä EU:n ulkopuolelle. KaukoAasiassa on arveltu, ettei CBAM:n tavoite kannustaa muuta maailmaa tiukempaan ilmastopolitiikkaan tule toimimaan, "He EU:ssa ampuvat itseään jalkaan".
CO2-vero/ tulli ( CBAM ) raudalle ja teräkselle, alumiinille, lannoitteille, likaiselle vedylle ja kai puhtaalle ydinvoimalasähköllekin. Carbon Border Adjustment Mechanismin siirtymäaika 1.10.2023 - 31.12.2025, viimeinen vaihe v 2026 alkaen. Vuonna 2026 maahantuojat EU:hun joutuvat aluksi maksamaan 2,5 % päästöistä ja maksu nousee 100 %:iin vuoteen 2034 mennessä. EU:n terästeollisuuden on EU-päätöksenä oltava fossiilivapaata v 2034 mennessä, jolloin EU:n ilmaiset päästöoikeudet on poistettu.
SSAB, LKAB ja Vattenfall HYBRIT-yhtiössä rakentavat uuden rauta- ja terästehtaan Luulajaan, täysi kapasiteetti - 2,5 miljoonaa terästonnia vuoden 2029 loppuun mennessä. Investoinnin arvio 4,5 miljardia € plus investoinnit energiaan.
http://norran.se/english/lulea/artikel/ ... a/rmyqxn8r
SSAB:n Luulajan uuden terästehtaan tuotanto ei tarvitse vetyä. Sähköjärjestelmän stabiloinnissa varastoitu vety käytettäneen Luulajan tehtaan kahdessa valokaariuunissa, siirto Jällivaaraan LKAB:n fossiilivapaaseen Fe-pellettituotantoon lienee mahdollista sekin?
Luulajan vedyn kallioluolavarasto stabiloi sähköjärjestelmää tuulen vaihdellessa ja onhan Ruotsilla suuri vesivoimatuotantokin säätövoimana käytettäväksi, mutta riittääkö sekään Luulajan terästehtaan sähköuuneille vai onko rakennettava lisää tuulimyllyjä tai ydinvoimalaitos?
Euroopan teräsliitto Eurofer on laskenut fossiilivapaan raudan- ja teräksentuotannon lisäenergiantarpeeksi vuoteen 2050 mennessä
seitsemän kertaa suuremmaksi kuin 11.2019 : 400 TWh = 400000000,00 ( nelonen + 8 nollaa )
Suomen 14000 MWh maksimikulutus on 0,014 TWh
http://eurofer.eu/assets/Uploads/EUROFE ... dustry.pdf
Valtava vihreän sähkön ( tuuli + vesivoima ) määrä ja hiilidioksidivapaata sähköä tarvitaan EU:ssa muuhunkin kuin rauta- ja terästuotantoon,
joka EU:ssa päästelee nyt 5 % EU:n päästöistä ja maailmanlaajuisesti 7 %.
Euroferilla on vähähiilidioksidisiakin vaihtoehtoja esitettynä, mutta Saksa ja EU-komissio ovat tiukan ehdottomia: puhdas ydinvoimakaan ei ole vihreää energiaa.
Ja riittääkö Ruotsin vesivoima ja puhdas ydinsähkökään tulevaisuudessa enää Suomen tuulivoimatuotannon säätövoimaksi terästehtaan valokaarimasuunien suuressa sähköntarpeessa?
H2Green Steel sanoo varanneensa vuonna 2021 2,6 GW uutta lisätehoa Vattenfallilta, mutta 1.2024 Vattenfall osoittikin 500 MW tehoa Hybrit green steel- projektille. H2 Green Steel oli aikonut rakentaa vihreällä vedyllä toimivan terästehtaan Bodeniin ja sanoo saaneensa lupaukset rahoituksestakin.
http://hydrogeninsight.com/production/h ... -1-1614385 mm. teräsjätti ArcelorMittalin johtaja Geert van Poelvoorde sanoo: "Vihreä vety on liian kallista. Emme voi käyttää vetyä, koska linkoutuisimme kokonaan pois markkinoilta".
H2 Green Steel kirjoittaa harkitsevansa nyt vedyllä tehtävän teräksen tuotantoa Brasiliassa.
David Sundénin raportti 16.1.2024: Sundén arvioi sähkön hinnan nousevan Ruotsissa v. 2026 mennessä keskimäärin 77% ja prof. Magnus Henrekson arvelee Norrbottenin `green steelin` saattavan vaikuttaa sähkön hintoihin Etelä-Ruotsissakin.
http://nordsip.com/2024/01/18/swedish-f ... nder-fire/
Nouseekohan sähkön hinta Suomessakin kaksinkertaiseksi ja miten Ruotsista lähitulevaisuudessa riittää vesivoima- ja ydinvoimasähkö Suomeen säätövoimaksi tuulisähkön vaihtelevuuteen. Vaikka tuulisähkön tuotantokapasiteettia olisi kuinka paljon tahansa niin jos ei tuule niin tuulituotanto voi olla jopa miinusmerkkistä.
Vihreän vedyn hinnan sanotaan olevan 4.2024 5-8 €/kg ( ehkä 8€/kg lähinnä? ) ja sen pitäisi kuulemma olla korkeintaan 2,5 - 3,0 €/kg jotta vedyn käyttö olisi kaupallisesti kannattavaa terästeollisuudessa.
SSAB:n mukaan terästehtaalle 200 000 kuution vetyvarasto riittäisi noin viikon käyttöön, joten paljon ( 30% ) vesi- ja tuulisähköä häviäisi pelkästään sähköenergian olomuodon muutoksessa.
Pitäisiköhän sisustaa, vuorata teräslevyillä, Helsingin Laajasalon suuret merenalaiset kalliotunnelit vedyn varastoiksi vähätuulisia ajanjaksoja varten, jollaiset näyttävät yleensä tapahtuvan Ruotsissa ja Suomessa samoina aikoina? Tosin sähkön muuttamisessa vedyksi häviää kolmasosa energiasta ja takaisin sähköksi muutettaessa myös kolmasosa eli yht. 2/3 vesi-, ydin- tai varsinaisen "syyllisen" tuulisähkön energiasta katoaisi.
Veikko Palvo
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Luulajan fossiilivapaa terästehdas
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 13.04.24 10:24. Yhteensä muokattu 6 kertaa.
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Enson fossiilivapaa teräs 1937
Talvisodan rauhassa 13.3.1940 Suomi joutui alueellisesti luovuttamaan Neuvostoliitolle yli kaksi kertaa enemmän Karjalaa, kuin mitä puna-armeija oli kyennyt valloittamaan ja myöhemmin 1940 keväällä Stalin ja Molotov vaativat Jääsken Enson kohdalle rajaan läntisen lisämutkan.
Ensoon oli 1907 rakennettu paperitehdaskin puuhiomon kylkeen.
Rouhialan suuri vesivoimalaitoskin jäi Neuvostoliitolle, joka jo syksyllä 1940 oli saanut rakennetuksi sähkönsiirtolinjan Leningradiin.
Aiemmin Suomen ensimmäinen korkeajännitelinja oli rakennettu Vuoksenniskalta Turkuun, haaralinja Helsinkiin.
Enson vesivoimalaitoksesta Helsingin Sanomat kirjoitti 20.8.1939 :
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 34?page=14
Imatran terästehtaan tuotanto alkoi v. 1937 ja rautatehdas pelkisti malmin fossiilivapaasti maailman suurimmassa sähkömasuunissa.
Ennen "Stalinin sosialisointia" Vuoksenniskalla oli runsaasti uusiutuvaa vesienergiaa, mutta 1944 Outokumpu Oy:nkin oli evakuoiduttava
Harjavaltaan ja kaipa ajankuluksi Harjavallassa kehitettiin liekkisulatusmenetelmä, kuparimalmi sisältää mm. kuparia, rikkiä ja rautaa ja `rikkienergiaa´ käytetään malmin tai rikasteen omana palamisenergiana prosessissa.
Laatokka-lehti kirjoittaa 21.04.1950 : " Merkittävä keksintö tehty metallurgian alalla Suomessa - suurin edistysaskel 100 vuoden aikana:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 241?page=1
"Kupariuunin kuonasta valmistetaan vuosittain rautaa 25000 - 30000 tonnia".
Liekkisulatusmenetelmä on nykyään käytössä hyvin laajalti maailmalla ja sen voisi olettaa olevan fossiilivapaatakin?
Veikko Palvo
Ensoon oli 1907 rakennettu paperitehdaskin puuhiomon kylkeen.
Rouhialan suuri vesivoimalaitoskin jäi Neuvostoliitolle, joka jo syksyllä 1940 oli saanut rakennetuksi sähkönsiirtolinjan Leningradiin.
Aiemmin Suomen ensimmäinen korkeajännitelinja oli rakennettu Vuoksenniskalta Turkuun, haaralinja Helsinkiin.
Enson vesivoimalaitoksesta Helsingin Sanomat kirjoitti 20.8.1939 :
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 34?page=14
Imatran terästehtaan tuotanto alkoi v. 1937 ja rautatehdas pelkisti malmin fossiilivapaasti maailman suurimmassa sähkömasuunissa.
Ennen "Stalinin sosialisointia" Vuoksenniskalla oli runsaasti uusiutuvaa vesienergiaa, mutta 1944 Outokumpu Oy:nkin oli evakuoiduttava
Harjavaltaan ja kaipa ajankuluksi Harjavallassa kehitettiin liekkisulatusmenetelmä, kuparimalmi sisältää mm. kuparia, rikkiä ja rautaa ja `rikkienergiaa´ käytetään malmin tai rikasteen omana palamisenergiana prosessissa.
Laatokka-lehti kirjoittaa 21.04.1950 : " Merkittävä keksintö tehty metallurgian alalla Suomessa - suurin edistysaskel 100 vuoden aikana:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanoma ... 241?page=1
"Kupariuunin kuonasta valmistetaan vuosittain rautaa 25000 - 30000 tonnia".
Liekkisulatusmenetelmä on nykyään käytössä hyvin laajalti maailmalla ja sen voisi olettaa olevan fossiilivapaatakin?
Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 14.04.24 13:42. Yhteensä muokattu 3 kertaa.
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Laatokan Karjalan fossiilivapaata teollisuutta
Sortavalan itäpuolella Impilahdella harjoitettiin kaivosteollisuutta jo 1700-luvun loppupuolella, alueella oli kuparia, rautaa ja sinkkiä.
Pullotehtaana kaivos oli Suomen suurin ja samaa lienee ollut punamullan valmistuskin?
http://luovutettukarjala.fi/pitajat/pit ... ilahti.pdf sivu 17.: Pitkärannan teollisuutta. Outokummun malmin "emäkiven" löytäjäkin v.1910 oli alunperin Pitkärannankaivoksilla. Cu, Fn, Zn ym., ei Outokummunkaan kuparimalmi puhdasta kuparia ollut, siinä oli nikkeliäkin ja
Lieksan Mätäsvaaraan perustettiin juuri ennen Talvisotaa molybdeenikaivos- ja rikastamo.
Norjalainen C. Diesen aloitti sahayrittäjänä ja perusti Pitkärannan sellu- ja paperitehtaan, vesivoimaloita oli rakennettu Uuksunjokeen jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Pitkärannan viereinen Salmi oli sahojen pitäjä. Metsiä ostettiin, Diesenkin, ennen Suomen itsenäistymistä Venäjän puoleltakin rajaa. Itsenäisyyden alussa rautatie valmistui Suojärvelle ja Aunuksen Puuliike Oy:n Hella Wuolijoki hankki puutavaraa ystävältään Edvard Gyllingiltä Karjalan Työkansan Kommuunilta tai taisi se jo olla Neuvosto-Karjalaksi nimetty.
"Suomen Karjalaan" siirrettiin sodan jälkeen ukrainalaisia ja valkovenäläisiä ( osin ehkä itäpuolalaisiakin myöskin nykyisestä Ukrainan länsiosasta ), joita Neuvostoliitossa pidettiin epäluotettavina kansallisuuksina.
http://luovutettukarjala.fi/historia/ka ... aminen.pdf
Karjalaisia palasi 1941 - 1942 kotiseuduilleen 70% Talvisotaa edeltäneen ajan väestömäärästä, noin 280 000 - ja olihan lisäksi karjalaisia miehiä ja lottia tietysti sodassakin.
Suomen Karjalan teollisuus oli varsin * fossiilivapaata * ja olihan koko sodanjälkeinen Suomikin vielä 1950-luvulla hiilidioksidineutraali,
ihmeen paljon noita CO2-päästölähteitä onkin kehittynyt 50:ssä vuodessa?
Veikko Palvo
Pullotehtaana kaivos oli Suomen suurin ja samaa lienee ollut punamullan valmistuskin?
http://luovutettukarjala.fi/pitajat/pit ... ilahti.pdf sivu 17.: Pitkärannan teollisuutta. Outokummun malmin "emäkiven" löytäjäkin v.1910 oli alunperin Pitkärannankaivoksilla. Cu, Fn, Zn ym., ei Outokummunkaan kuparimalmi puhdasta kuparia ollut, siinä oli nikkeliäkin ja
Lieksan Mätäsvaaraan perustettiin juuri ennen Talvisotaa molybdeenikaivos- ja rikastamo.
Norjalainen C. Diesen aloitti sahayrittäjänä ja perusti Pitkärannan sellu- ja paperitehtaan, vesivoimaloita oli rakennettu Uuksunjokeen jo 1800-luvun loppupuolelta alkaen.
Pitkärannan viereinen Salmi oli sahojen pitäjä. Metsiä ostettiin, Diesenkin, ennen Suomen itsenäistymistä Venäjän puoleltakin rajaa. Itsenäisyyden alussa rautatie valmistui Suojärvelle ja Aunuksen Puuliike Oy:n Hella Wuolijoki hankki puutavaraa ystävältään Edvard Gyllingiltä Karjalan Työkansan Kommuunilta tai taisi se jo olla Neuvosto-Karjalaksi nimetty.
"Suomen Karjalaan" siirrettiin sodan jälkeen ukrainalaisia ja valkovenäläisiä ( osin ehkä itäpuolalaisiakin myöskin nykyisestä Ukrainan länsiosasta ), joita Neuvostoliitossa pidettiin epäluotettavina kansallisuuksina.
http://luovutettukarjala.fi/historia/ka ... aminen.pdf
Karjalaisia palasi 1941 - 1942 kotiseuduilleen 70% Talvisotaa edeltäneen ajan väestömäärästä, noin 280 000 - ja olihan lisäksi karjalaisia miehiä ja lottia tietysti sodassakin.
Suomen Karjalan teollisuus oli varsin * fossiilivapaata * ja olihan koko sodanjälkeinen Suomikin vielä 1950-luvulla hiilidioksidineutraali,
ihmeen paljon noita CO2-päästölähteitä onkin kehittynyt 50:ssä vuodessa?
Veikko Palvo
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Venetsian laguuni kuivattaneen?
Hyvin pieni osa EU:n Green DEAListä, ( Italian 194,4 miljardista Covid-19 elpymisrahaa? ) Water Lands ennallistaa Venetsian laguunin 55000 hehtaarin kosteikon:
http://unive.it/pag/16584/?tx_news_pi1% ... 18692cb624
"EU on menettänyt jopa 90% alkuperäisistä kosteikoistaan, seurauksena vesi- ja ruokapulat, tuhotulvat, tulipalot, eroosio ja rannikoiden vajoamiset ja kodin 40%:lle maailman eläinlajeille", kirj. Water Lands. "Kosteikoit sitovat hiiltä, poistavat epäpuhtauksia ja suojaavat yhteisöjä tuhotulvilta".
Professori Monica Billio VenetsianCa´Foscari- yliopistosta http://unive.it/pag/16585/ sanoo biologiseen monimuotoisuuteen sijoittamisen voivan olla houkutteleva vaihtoehto julkisille ja yksityisille yhteisöille".
Italiahan saa 194,4 miljardia EU-elpymisrahaa.
https://restorerivers.eu/wiki/index.php ... _Main_Page Kosteikkoja / wetlands, jokia. Suomessa puhutaan soista ja eräs äärivasemmistolainen sanoikin kyseessä olevan vesien suojelun.
Mutta Suomessa kirjoitetaan soiden saattamisesta jälleen veden valtaan ja neljäsosa Suomen metsistä kasvaa kuivatuilla soilla ja 25 % Suomen metsistä pitänee jollain EU:ssa hyväksytetyllä aikataululla kaataa pois?
Italiassa mm. Maremman 5000 hehtaarin aluetta on alettu kuivata viljelysmaaksi jo parituhatta vuotta sitten ja nyt tuo alue on `ennallistettava`.
Mussolini aloitti 1930-luvulla 800 hehtaarin Pontinen soiden / kosteikkojen kuivaamisen ja alueelle perustettiin monia kaupunkeja, mm. 127000 nykyitalialaisen asuttama Littoria, jonka nimi 1946 muutettiin Latina´ksi. Latinan vaakunassakin lukee: Latina. Olim Palus = Latina, kerran suo.
Ja
nyt Pontinen suotkin lienevät ennallistettavien kosteikkojen joukossa, nykyisin noilla kosteikoilla / soilla asuu 520 000 italialaista.
Malaria Pontinen soilla voitettiin 1950-luvulla pahamaineisen DDT:n avulla ja pikkulinnuthan tarvitsevat hyönteisravintoa.
Kirjailija Maila Talvio kirjoitti Pontinen soista Suomen Kuvalehteen 16.12.1933:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka ... 34?page=31 Siniset kodit sinisen taivaan alla.
"Vuosituhantiset suot kuivataan, niistä tehdään viljelysmaita ja tuhansille ja tuhansille rakennetaan uusia koteja".
Kunhan Italia EU-rahalla ennallistaa mm. Pontinen kosteikon / suon , voitaisiin Suomessakin vastavuoroisesti kaataa 25 %:a Suomen metsistä kuivatuilla soilla - EU-rahoituksella kokonaisuudessaan seurannaisvaikutuksineen?
Veikko Palvo
Jossakin olettamassa tai eu-direktiivissä on poliittisestikin määrätty, ettei `ojittamattomille ´ soille joka vuosi sitoutuvaa hiilidioksidia huomioida laskettaessa Suomen hiilitasetta.
YK:n IPCC kyllä laskeskelee tarkasti co2ekvivalentti-painoyksiköittäin ilmastopolitiikan oletustenkin pohjalta ja meteorologiakin ennustaa tarkoilla mm. m/s ja ast.C -yksiköillä ja kellonajoilla tulevaa säätä, mutta ennusteiden vaihteluväli kasvaa ja toteutumisen todennäköisyys heikkenee mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään.
"Luonnontilaiset suot ovat vuosituhansien ajan viilentäneet ilmastoa", mutta "Suomen ojittamattomat 4,1 miljoonaa suohehtaaria on nyt
havaittu kasvihuonekaasujen päästöjen lähteeksi. Lasketaan ohjeiden mukaisesti 100 vuoden ajalta ja saadaan yhden vuoden päästöt, tosin
"lyhyellä ajalla ( 50 vuotta? ) luonnontilaisten soiden ojittaminen viilentäisi, mutta 100 vuoden aikana se kääntyisi ( laskennallisesti ) lämmittäväksi per vuosi."
http://luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-k ... toitaisiin
YK:n IPCC:n laskentaohjeet ja poliittisetkin päätökset näyttäisivät ohjaavan LUKEnkin tutkimuksia ja niiden tuloksia ja EU-velvoitteena Suomessa on 1.2024 ehditty ennallistaa metsäojitettuja soita noin 50 000 ha:a.
Mitäs, jos luonnontilaisen suon halki kaivetaan yksi valtaoja ja sitten padotaan ja/tai täytetään se oja, niin eikö se suo ole palautettu luonnontilaan ja sen voidaankin laskea sitovan hiiltä?
VP
http://unive.it/pag/16584/?tx_news_pi1% ... 18692cb624
"EU on menettänyt jopa 90% alkuperäisistä kosteikoistaan, seurauksena vesi- ja ruokapulat, tuhotulvat, tulipalot, eroosio ja rannikoiden vajoamiset ja kodin 40%:lle maailman eläinlajeille", kirj. Water Lands. "Kosteikoit sitovat hiiltä, poistavat epäpuhtauksia ja suojaavat yhteisöjä tuhotulvilta".
Professori Monica Billio VenetsianCa´Foscari- yliopistosta http://unive.it/pag/16585/ sanoo biologiseen monimuotoisuuteen sijoittamisen voivan olla houkutteleva vaihtoehto julkisille ja yksityisille yhteisöille".
Italiahan saa 194,4 miljardia EU-elpymisrahaa.
https://restorerivers.eu/wiki/index.php ... _Main_Page Kosteikkoja / wetlands, jokia. Suomessa puhutaan soista ja eräs äärivasemmistolainen sanoikin kyseessä olevan vesien suojelun.
Mutta Suomessa kirjoitetaan soiden saattamisesta jälleen veden valtaan ja neljäsosa Suomen metsistä kasvaa kuivatuilla soilla ja 25 % Suomen metsistä pitänee jollain EU:ssa hyväksytetyllä aikataululla kaataa pois?
Italiassa mm. Maremman 5000 hehtaarin aluetta on alettu kuivata viljelysmaaksi jo parituhatta vuotta sitten ja nyt tuo alue on `ennallistettava`.
Mussolini aloitti 1930-luvulla 800 hehtaarin Pontinen soiden / kosteikkojen kuivaamisen ja alueelle perustettiin monia kaupunkeja, mm. 127000 nykyitalialaisen asuttama Littoria, jonka nimi 1946 muutettiin Latina´ksi. Latinan vaakunassakin lukee: Latina. Olim Palus = Latina, kerran suo.
Ja
nyt Pontinen suotkin lienevät ennallistettavien kosteikkojen joukossa, nykyisin noilla kosteikoilla / soilla asuu 520 000 italialaista.
Malaria Pontinen soilla voitettiin 1950-luvulla pahamaineisen DDT:n avulla ja pikkulinnuthan tarvitsevat hyönteisravintoa.
Kirjailija Maila Talvio kirjoitti Pontinen soista Suomen Kuvalehteen 16.12.1933:
http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikaka ... 34?page=31 Siniset kodit sinisen taivaan alla.
"Vuosituhantiset suot kuivataan, niistä tehdään viljelysmaita ja tuhansille ja tuhansille rakennetaan uusia koteja".
Kunhan Italia EU-rahalla ennallistaa mm. Pontinen kosteikon / suon , voitaisiin Suomessakin vastavuoroisesti kaataa 25 %:a Suomen metsistä kuivatuilla soilla - EU-rahoituksella kokonaisuudessaan seurannaisvaikutuksineen?
Veikko Palvo
Jossakin olettamassa tai eu-direktiivissä on poliittisestikin määrätty, ettei `ojittamattomille ´ soille joka vuosi sitoutuvaa hiilidioksidia huomioida laskettaessa Suomen hiilitasetta.
YK:n IPCC kyllä laskeskelee tarkasti co2ekvivalentti-painoyksiköittäin ilmastopolitiikan oletustenkin pohjalta ja meteorologiakin ennustaa tarkoilla mm. m/s ja ast.C -yksiköillä ja kellonajoilla tulevaa säätä, mutta ennusteiden vaihteluväli kasvaa ja toteutumisen todennäköisyys heikkenee mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään.
"Luonnontilaiset suot ovat vuosituhansien ajan viilentäneet ilmastoa", mutta "Suomen ojittamattomat 4,1 miljoonaa suohehtaaria on nyt
havaittu kasvihuonekaasujen päästöjen lähteeksi. Lasketaan ohjeiden mukaisesti 100 vuoden ajalta ja saadaan yhden vuoden päästöt, tosin
"lyhyellä ajalla ( 50 vuotta? ) luonnontilaisten soiden ojittaminen viilentäisi, mutta 100 vuoden aikana se kääntyisi ( laskennallisesti ) lämmittäväksi per vuosi."
http://luke.fi/fi/blogit/miten-suomen-k ... toitaisiin
YK:n IPCC:n laskentaohjeet ja poliittisetkin päätökset näyttäisivät ohjaavan LUKEnkin tutkimuksia ja niiden tuloksia ja EU-velvoitteena Suomessa on 1.2024 ehditty ennallistaa metsäojitettuja soita noin 50 000 ha:a.
Mitäs, jos luonnontilaisen suon halki kaivetaan yksi valtaoja ja sitten padotaan ja/tai täytetään se oja, niin eikö se suo ole palautettu luonnontilaan ja sen voidaankin laskea sitovan hiiltä?
VP
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Unkarin Orbánilta äänioikeus pois
Unkarin Orbán pelaa jatkuvasti vastoin sääntöjä ja 17.5.2017 EU-parlamentti äänin 393 puolesta, 221 vastaan, 64 tyhjää totesi........."oikeusvaltio- ja demokratiatilanne Unkarissa on heikentynyt selvästi, mikä koettelee EU:n valmiuksia puolustaa perusarvojaan.
Unkarin tilanne antaa aihetta käynnistää menettelyn, joka * voi johtaa sanktioihin * " , päättivät mepit 17.5.2017
http://europarl.europa.eu/news/fi/press ... -n-kayttoa
tyhjä päätös
Vuodenvaihteessa 2023 / 2024 Unkarin pidätetyistä 30 miljardin € EU-apurahoista vapautettiin maksuun 10 miljardia ja Orbán ei käyttänyt Unkarin veto-oikeutta estääkseen 50 miljardin €:n tukipaketin myöntämistä Ukrainalle.
Jokaiselle pienellekin EU-maalle kuuluva äänioikeus tulee toki säilyttää, mutta Unkarilta tuo äänioikeus tulisi määräaikaisesti eli Orbánin vallassaoloajaksi evätä.
Orbánin Fidesz-puolueella on 2/3 osan tuki Unkarin äänestäjiltä, joten unkarilaiset äänestäjät ovat vastuussa Orbánin tekemisistä Putinin tukijana, kaksi kolmasosaa unkarilaisista tukee myöskin Putinin tekemisiä.
Orbán on siitä erikoinen EU-vastustaja, että hän ei halua eroa EU:sta vaan haluaa määrätä EU:n politiikan Ukrainan tukemisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Tammikuussa 2024 EPP:n meppi Petri Sarvamaa sai vaatimuskirjeelleen artikla SEU 7.2 käynnistämiselle 120 mepin allekirjoituksen,
http://aljazeera.com/news/2024/1/12/eu- ... ing-rights
EU lawmakers push on with move to try and limit hungarys voting rights
mutta loppuja vajaata 600 meppiä ja muita EU-parlamentin puolueita Unkarin äänioikeuden rajoittaminen ei näyttäisi kiinnostaneen.
Unkari ei ole toimeenpannut EU:n edellyttämiä ilmastomuutoksen vastaisia toimia vaan päinvastoin Unkari on lisännyt fossiilisten tuontia Venäjä-vastaisista pakotteista piittaamatta Putinin Venäjältä ja on lisäksi Ukrainan vastainenkin.
Ukraina
katkaisi druzhba-putken eteläisen haaran kautta Unkariin noin 50% tulevan fossiilisten virtauksen ja
http://dw.com/en/hungary-calls-on-eu-to ... a-69743135 DW 23.7.2024
Unkari
vaati EU:ta toimimaan sovittelijana Ukrainan kanssa kauttakulun avaamiseksi viitaten siihen vaaraan, johon EU:n sähköntoimituksetkin Unkarin kautta Ukrainaan joutuisivat.
Orbán auttaa tietoisesti Venäjän taloutta ja auttaa rahoittamaan Kremlin käymää sotaa Ukrainassa.
Orbán ei pelaa sääntöjen mukaan ja ihmeen paljon tältä Putinin tukijalta EU:ssa ja NATO:ssa siedetään ryhtymättä hillitseviin toimiin.
Veikko Palvo
Unkarin tilanne antaa aihetta käynnistää menettelyn, joka * voi johtaa sanktioihin * " , päättivät mepit 17.5.2017
http://europarl.europa.eu/news/fi/press ... -n-kayttoa
tyhjä päätös
Vuodenvaihteessa 2023 / 2024 Unkarin pidätetyistä 30 miljardin € EU-apurahoista vapautettiin maksuun 10 miljardia ja Orbán ei käyttänyt Unkarin veto-oikeutta estääkseen 50 miljardin €:n tukipaketin myöntämistä Ukrainalle.
Jokaiselle pienellekin EU-maalle kuuluva äänioikeus tulee toki säilyttää, mutta Unkarilta tuo äänioikeus tulisi määräaikaisesti eli Orbánin vallassaoloajaksi evätä.
Orbánin Fidesz-puolueella on 2/3 osan tuki Unkarin äänestäjiltä, joten unkarilaiset äänestäjät ovat vastuussa Orbánin tekemisistä Putinin tukijana, kaksi kolmasosaa unkarilaisista tukee myöskin Putinin tekemisiä.
Orbán on siitä erikoinen EU-vastustaja, että hän ei halua eroa EU:sta vaan haluaa määrätä EU:n politiikan Ukrainan tukemisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Tammikuussa 2024 EPP:n meppi Petri Sarvamaa sai vaatimuskirjeelleen artikla SEU 7.2 käynnistämiselle 120 mepin allekirjoituksen,
http://aljazeera.com/news/2024/1/12/eu- ... ing-rights
EU lawmakers push on with move to try and limit hungarys voting rights
mutta loppuja vajaata 600 meppiä ja muita EU-parlamentin puolueita Unkarin äänioikeuden rajoittaminen ei näyttäisi kiinnostaneen.
Unkari ei ole toimeenpannut EU:n edellyttämiä ilmastomuutoksen vastaisia toimia vaan päinvastoin Unkari on lisännyt fossiilisten tuontia Venäjä-vastaisista pakotteista piittaamatta Putinin Venäjältä ja on lisäksi Ukrainan vastainenkin.
Ukraina
katkaisi druzhba-putken eteläisen haaran kautta Unkariin noin 50% tulevan fossiilisten virtauksen ja
http://dw.com/en/hungary-calls-on-eu-to ... a-69743135 DW 23.7.2024
Unkari
vaati EU:ta toimimaan sovittelijana Ukrainan kanssa kauttakulun avaamiseksi viitaten siihen vaaraan, johon EU:n sähköntoimituksetkin Unkarin kautta Ukrainaan joutuisivat.
Orbán auttaa tietoisesti Venäjän taloutta ja auttaa rahoittamaan Kremlin käymää sotaa Ukrainassa.
Orbán ei pelaa sääntöjen mukaan ja ihmeen paljon tältä Putinin tukijalta EU:ssa ja NATO:ssa siedetään ryhtymättä hillitseviin toimiin.
Veikko Palvo
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Green Deal 2.0
Ex. EU-komissio arvioi vihreiden lisäinvestointien lisätarpeeksi EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi 700 miljardia per vuosi eli EU:n yhteenlasketusta BKT:stä 4 % joka vuosi.
Frans Timmermans oli ex.komission erityisesti vihreää siirtymää ajanut varapuheenjohtaja kesään 2023 saakka ja Frans kirjoittaa
Global Covenant of Mayors for Climate & Energy puheenjohtajana 6.2024 :
"Green Deal 2.0:na jatkettaessa EU:n 27 jäsenvaltion poliittinen ja taloudellinen valta on yhdistettävä eurooppalaisen teollisuuden siirtymäsuunnitelmaksi."
F.Timmermans ajaa EU:n Yhdysvaltojen perustamista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja EU:n verotus- ja lainanotto-oikeutta.
EU:lla onkin suuria kulueriä, vihreä siirtymän ja samalla EU:n kilpailukyvyn nopeuttaminen ( ovat vastakkaisia pyrkimyksiä ), puolustuksen ja turvallisuuden parantaminen ja Ukrainan sotakin nielee rahaa. Edes EU:n talousmahti Saksa ei ole liiemmin lupaillut lisärahaa vihreälle siirtymälle, puhumattakaan Ranskasta ja Italiasta ja pienten EU-maiden verotettava joukko olisi pienehkö 27:n osa sekin.
Biologisesta monimuotoisuudesta Timmermans kirjoittaa: "Nykyinen tapa ansaita rahaa on kaataa puu ja myydä se. Green Deal 2.0 tekee metsittämisestä kannattavaa määrittämällä rahassa puiden päästökauppajärjestelmän kautta varastoima hiilidioksidipitoisuuden" arvo.
Laskennallisesti kannattavaa "metsänhoitoa".
http://project-syndicate.org/commentary ... ns-2024-06
Vihreä siirtymä kasvattaa velkaantumista ja korkotasoa ja heikentää elintasoa `siirtymäkautena´ ,kirjoitetaan.
Negatiivisilla kannusteilla, joista Timmermanskin "metsänhoidon" yhteydessä puhuu, on ollut vaikutusta, mutta negatiiviset kannusteet maksavat kuluttajille ja yrityksille heikentäen ostovoimaa ja kilpailukykyä.
Ja
uudet ympäristöystävälliset tuotteet olisivat aiempia kalliimpia varsinkin laajassa mitassa toteutettuina ja mitenkähän olisi sitten EU:n tuotteiden kilpailukyvyn laita, varsinkin kun eteläinen pallonpuolisko ei ilmastotoimia näytä tekevän, päästöt ja fossiilisten käyttö jatkuvat lisääntyen - Kiina saa 70% sähköstään fossiilisista ja Saksa yli 40% .
Ilmastotoimia on jatkettava EU:ssa ehkäpä vähemmän kunnianhimoisesti, vaikka tuomiopäivän ennusteet ilmastokriisistä lisääntyvät ja erikoisista sääilmiöistä uutisoidaan lisääntyvässä määrin, helteistä, tulvista ja metsäpaloista ja merivirratkin näyttäisivät joidenkin tutkimusten mukaan muuttavan kulkuaan tehden Suomestakin jääkarhujen reservaatin.
Vihreä siirtymä EU:ssa lienee pakko toteuttaa, vaikka se kasvattaakin velkaantumista ja heikentää elintasoa ja EU:n ulkopuolinen maailma
ei näyttäisi tinkivän taloudestaan ja elintasostaan?
Veikko Palvo
Frans Timmermans oli ex.komission erityisesti vihreää siirtymää ajanut varapuheenjohtaja kesään 2023 saakka ja Frans kirjoittaa
Global Covenant of Mayors for Climate & Energy puheenjohtajana 6.2024 :
"Green Deal 2.0:na jatkettaessa EU:n 27 jäsenvaltion poliittinen ja taloudellinen valta on yhdistettävä eurooppalaisen teollisuuden siirtymäsuunnitelmaksi."
F.Timmermans ajaa EU:n Yhdysvaltojen perustamista vihreän siirtymän vauhdittamiseksi ja EU:n verotus- ja lainanotto-oikeutta.
EU:lla onkin suuria kulueriä, vihreä siirtymän ja samalla EU:n kilpailukyvyn nopeuttaminen ( ovat vastakkaisia pyrkimyksiä ), puolustuksen ja turvallisuuden parantaminen ja Ukrainan sotakin nielee rahaa. Edes EU:n talousmahti Saksa ei ole liiemmin lupaillut lisärahaa vihreälle siirtymälle, puhumattakaan Ranskasta ja Italiasta ja pienten EU-maiden verotettava joukko olisi pienehkö 27:n osa sekin.
Biologisesta monimuotoisuudesta Timmermans kirjoittaa: "Nykyinen tapa ansaita rahaa on kaataa puu ja myydä se. Green Deal 2.0 tekee metsittämisestä kannattavaa määrittämällä rahassa puiden päästökauppajärjestelmän kautta varastoima hiilidioksidipitoisuuden" arvo.
Laskennallisesti kannattavaa "metsänhoitoa".
http://project-syndicate.org/commentary ... ns-2024-06
Vihreä siirtymä kasvattaa velkaantumista ja korkotasoa ja heikentää elintasoa `siirtymäkautena´ ,kirjoitetaan.
Negatiivisilla kannusteilla, joista Timmermanskin "metsänhoidon" yhteydessä puhuu, on ollut vaikutusta, mutta negatiiviset kannusteet maksavat kuluttajille ja yrityksille heikentäen ostovoimaa ja kilpailukykyä.
Ja
uudet ympäristöystävälliset tuotteet olisivat aiempia kalliimpia varsinkin laajassa mitassa toteutettuina ja mitenkähän olisi sitten EU:n tuotteiden kilpailukyvyn laita, varsinkin kun eteläinen pallonpuolisko ei ilmastotoimia näytä tekevän, päästöt ja fossiilisten käyttö jatkuvat lisääntyen - Kiina saa 70% sähköstään fossiilisista ja Saksa yli 40% .
Ilmastotoimia on jatkettava EU:ssa ehkäpä vähemmän kunnianhimoisesti, vaikka tuomiopäivän ennusteet ilmastokriisistä lisääntyvät ja erikoisista sääilmiöistä uutisoidaan lisääntyvässä määrin, helteistä, tulvista ja metsäpaloista ja merivirratkin näyttäisivät joidenkin tutkimusten mukaan muuttavan kulkuaan tehden Suomestakin jääkarhujen reservaatin.
Vihreä siirtymä EU:ssa lienee pakko toteuttaa, vaikka se kasvattaakin velkaantumista ja heikentää elintasoa ja EU:n ulkopuolinen maailma
ei näyttäisi tinkivän taloudestaan ja elintasostaan?
Veikko Palvo
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
Green Deal 2.0
Edellinen EU-komissio, jossa F.Timmermanskin oli ilmastoguruna asetti EU: kehitysavun tavoitteeksi 100 miljardia € kehitysmaille kehitysapua ja ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan.
EU:n virallinen kehitysapu v. 2020 oli 67 miljardia, eniten kaikista kehitysavun antajista.
V. 2021 EU antoi kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan 23,04 miljardia €.
Tässä East Asia Forumin kirjoituksessa 3.10.2023 taitavat ASEAn maiden ( 10 maata ) ja kehitysavun saajamaat ja ilmastokehitysavun saajat mennä sekaisin.
http://eastasiaforum.org/2023/10/03/tow ... reen-deal/
" Hyvinvoinnin kokonaisnettosiirto kehitysmaista kehittyneisiin maihin, 20 miljardia $, lähes mitätöi EU:n 25 miljardin $:n ilmastorahoituksen kehitysmaille.
"CBAM johtaa vuodessa 11 miljardin $:n hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa ja 9 miljardin $:n hyvinvoinnin menetykseen vuodessa kehitysmaissa".
"EU:n tulisi lisätä ilmastorahoitustaan ja ASEAN mailla on oikeus suunnitella omat vihreän talouden strategiansa", sanoo kirjoittaja.
Kehitysmaiden eli kehittyvien maiden ilmaston lämpenemisen torjuntatoimet ovat hyvin minimaaliset, tuossakin nettiosoitteessa on linkki EU:n kehitysapuun ja ilmastokehitysavusta.
East Asia Forumin kirjoittaja päättelee varsin selvästi kehitysavun ja ilmastokehitysavun olevan 10 Asean maan budjetteihin lisättävää lahjarahaa, niinhän se on on ollut jo vuosikymmeniä. Pariisin sopimus 2015 on kylläkin hyväksytty Aasiassa tarkoin ilmaston lämpenemisen vastaisin toimin määriteltynä.
East Asia Forum kirj. EU:n metsäkatoasetus EUDR:n herättäneen kehitysmaissa hämmennystä, "tuonti- ja vientihyödykkeiden, puiden on oltava "metsäkatovapaita ja aluksi kuusi muutakin hyödykettä, mm. palmuöljy ja kahvi.
EU perusti EUDR-työryhmän Indonesian ja Malesian kanssa keskustelemaan EUDR:stä - samana päivänä 29.6.2023 kuin se tuli voimaan.
EU perusti seurantajärjestelmänkin Aasiaan.
CBAM soveltaa tulleja tiettyihin tuotteisiin, mm. rauta ja teräs ja Fe:n vientiä EU:hun on tarkoitus laajentaa muillakin tuotteilla.
Green Deal 2.0:ssa lienee tarkoitus lisätä kehitysapua ja ilmastokehitysapua kehitysmaille, mutta tuleekohan avusta valtaosa takaisin hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa, kuten East Asia Forum kirjoituksessa sanotaan?
Veikko Palvo
EU:n virallinen kehitysapu v. 2020 oli 67 miljardia, eniten kaikista kehitysavun antajista.
V. 2021 EU antoi kehitysmaille ilmastonmuutoksen torjuntaan 23,04 miljardia €.
Tässä East Asia Forumin kirjoituksessa 3.10.2023 taitavat ASEAn maiden ( 10 maata ) ja kehitysavun saajamaat ja ilmastokehitysavun saajat mennä sekaisin.
http://eastasiaforum.org/2023/10/03/tow ... reen-deal/
" Hyvinvoinnin kokonaisnettosiirto kehitysmaista kehittyneisiin maihin, 20 miljardia $, lähes mitätöi EU:n 25 miljardin $:n ilmastorahoituksen kehitysmaille.
"CBAM johtaa vuodessa 11 miljardin $:n hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa ja 9 miljardin $:n hyvinvoinnin menetykseen vuodessa kehitysmaissa".
"EU:n tulisi lisätä ilmastorahoitustaan ja ASEAN mailla on oikeus suunnitella omat vihreän talouden strategiansa", sanoo kirjoittaja.
Kehitysmaiden eli kehittyvien maiden ilmaston lämpenemisen torjuntatoimet ovat hyvin minimaaliset, tuossakin nettiosoitteessa on linkki EU:n kehitysapuun ja ilmastokehitysavusta.
East Asia Forumin kirjoittaja päättelee varsin selvästi kehitysavun ja ilmastokehitysavun olevan 10 Asean maan budjetteihin lisättävää lahjarahaa, niinhän se on on ollut jo vuosikymmeniä. Pariisin sopimus 2015 on kylläkin hyväksytty Aasiassa tarkoin ilmaston lämpenemisen vastaisin toimin määriteltynä.
East Asia Forum kirj. EU:n metsäkatoasetus EUDR:n herättäneen kehitysmaissa hämmennystä, "tuonti- ja vientihyödykkeiden, puiden on oltava "metsäkatovapaita ja aluksi kuusi muutakin hyödykettä, mm. palmuöljy ja kahvi.
EU perusti EUDR-työryhmän Indonesian ja Malesian kanssa keskustelemaan EUDR:stä - samana päivänä 29.6.2023 kuin se tuli voimaan.
EU perusti seurantajärjestelmänkin Aasiaan.
CBAM soveltaa tulleja tiettyihin tuotteisiin, mm. rauta ja teräs ja Fe:n vientiä EU:hun on tarkoitus laajentaa muillakin tuotteilla.
Green Deal 2.0:ssa lienee tarkoitus lisätä kehitysapua ja ilmastokehitysapua kehitysmaille, mutta tuleekohan avusta valtaosa takaisin hyvinvoinnin kasvuun kehittyneissä maissa, kuten East Asia Forum kirjoituksessa sanotaan?
Veikko Palvo
-
Veikko I Palvo
- Viestit: 1432
- Liittynyt: 04.03.13 22:09
GREEN DEAL 2.0 teollisuussuunnitelma
EU-komission `Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelma nettonolla aikakaudelle 1.2.2023´
"Nettonollatalouden muoto määritetään muutaman tulevan vuoden aikana" ja Ursula von der Leyen tilasi Mario Draghilta suunnitelman
komissio II:lleen ja Green Deal 2.0 Industry Plan´iksi, jonka komissio antaa 100 päivän kuluessa.
"Euroopan talousmalli, joka perustuu sen sisämarkkinoihin, on kuluneina vuosikymmeninä tuonut lisää vaurautta" -- ei tosin viime vuosina?
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... 2023DC0062
Uuden Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman neljä pilaria ovat:
1. ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö
2. nopeampi riittävän rahoituksen saanti
3. osaamistason nosto
4. avoin kansainvälinen kauppa
1. direktiivejä ja lakeja on EU:lta tullutkin varsin runsaasti ja lyhyin väliajoin.
2. Mario Draghi esitti 9.9.2024 , että EUn tulisi ottaa yhteisvelkaa 750 - 800 miljardia € vuodessa, valtavan summan. Komissio kirj. 1.2.2023 neljäviidesosaa tuottavista investoinneista olevan yksityisten sektorin / yksityisten on odotettu investoivan enemmän vihreään siirtymään
3. osaamisason nosto: nettonollateknologiaa, innovaatioita, mutta:
"EU:n kumppaneiden sanotaan alkaneen tarttua `nettonollan´ tarjoamiin mahdollisuuksiin; USAn Inflation Reduction Act ( IRA ) sysää liikkeelle
360 miljardin $ vuoteen 2032 mennessä. ( toisessa yhteydessä tämän sanotaan olevan EU:lle uhka )
Ja
"Kiinan valtiontuet ovat jo pitkään olleet kaksi kertaa niin suuria kuin EUn tuet ja tämä on vääristänyt markkinoita Kiinan hallitessa tällä hetkellä useiden puhtaan teknologian tuotteiden valmistusta. "Kiina on määrittänyt puhtaan teknologian innovoinnin ja valmistuksen ( ja viennin ) 5-vuotissuunnitelmansa painopisteeksi." " Kiinan ilmoittamat investoinnit ovat 280 miljardia $."
EU:n nettonolla teollistamissuunnitelmassa 1.2.2023 "määritettäväksi muutaman tulevan vuoden aikana" näytettäisiin puhuttavan akuista, lämpöpumpuista, tuulimyllyistä, aurinkovoimasta, elektrolyysilaitteista ( vety ), hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista -
kriittisistä raaka-aineista: litium ja koboltti akkuihin.
-------------------------------------------------------------------------
Mutta eikö EU:n wanhanaikaisen jo olemassaolevan teollisuudenkin olisi pystyttävä toimimaan työpaikkojen ja EU-talouden säilyttämiseksi
"vihreän siirtymänkin" mahdollistamiseksi ainakin vuoteen 2050 saakka?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vihreällä taholla kylläkin katsotaan tässäkin
http://corporateeurope.org/en/2024/07/p ... trial-deal EU:n "perusteollisuuden haluavan vain vahvistaa EU:n sisämarkkinoita ja myrkyllisten tuotteiden sääntelyä halutaan kuulemma purkaa ja lisätä tukia normaaliin liiketoimintaan mahdollistamaan EU:n suurimpien saastuttajien toiminnan jatkumisen."
Kaikki heti - nyt - vihreä siirtymä heti - istutaan kaduillakin osoittamassa vihreän siirtymän kiireellisyyttä planeetan pelastamiseksi.
Corporate Europe
kirjoittaa `Antverpenin julistuksen / http://antwerp-declaration.eu olevan juuri tälläisen "vahingollisen teollisuuden" lobbausta ( 870 yhtiön, 1278 järjestön ) ,jonka sijaan olisi ilmeisesti tuettava vihreää teollisuutta kaikessa. Mutta miten se olisi edes mahdollista vaarantamatta vihreän siirtymän toteutumisen mahdollisuutta?
Ja vaikka " EU:n talousmalli perustuukin sen sisämarkkinoihin" niin eikö vientiäkin EU:sta tulisi pystyä harjoittamaan?
Veikko Palvo
"Kiina ylituottaa ja polkumyy vihreää teknologiaa,
http://dw.com/en/from-solar-to-evs-how- ... a-68782157 9.9.2024
5-v.suunnitelmien massatuotantoeduilla, halvalla työvoimalla ja 3-4 kertaa EU:n etuja suuremmilla valtiontuilla, joita tosin saa saksalainenkin `viherteollisuus´ Kiinassa - tuulimyllyt, sähköautot, aurinkopaneelit jne.
"Draghi varoitti 400 sivun raportissaan 9.9.-24, että "on olemassa riski, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen voi olla ristiriidassa kilpailukyvyn ja kasvun kanssa."
ja sanoi 800 miljardin vuosittaisen yhteisvelan ja investointien korjaavan ristiriidan ( vihreän ja ei suoraan vihreän eu-teollisuuden välisen.
EU-komissio
esitti jo 6.7.2023 EU:n tarvitsevan yli 760 miljardia $ vuodessa saavuttaakseen vihreän siirtymäkauden tavoitteet,
http://reuters.com/sustainability/clima ... 023-07-06/, joten M.Draghi 800 miljardin € vuosittaisella yhteisvelkaesityksellään, EU-komission tilaamalla, oikeastaan toistaa EU-komission esityksen 6.7.2023.
Sähköautossakin tarvitaan ylivoimaisesti eniten muita materiaaleja kuin litiumia ja teräs ja kuparikin on pystyttävä valmistamaan kilpailukykyisesti, tuulimyllyssäkään ei ole muuta vihreää kuin myllyn tuottama säköenergia. )
"Draghin raportissa
"vaaditaan suunnitelmaa ( coherent plan ), jolla CO2-päästöjen vähentäminen yhdistetään EU:n teollisuuden kilpailukykyyn ja kasvuun tavalla, joka tuo etuja eu:n teollisuudelle."
VP
"Nettonollatalouden muoto määritetään muutaman tulevan vuoden aikana" ja Ursula von der Leyen tilasi Mario Draghilta suunnitelman
komissio II:lleen ja Green Deal 2.0 Industry Plan´iksi, jonka komissio antaa 100 päivän kuluessa.
"Euroopan talousmalli, joka perustuu sen sisämarkkinoihin, on kuluneina vuosikymmeninä tuonut lisää vaurautta" -- ei tosin viime vuosina?
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/ ... 2023DC0062
Uuden Vihreän kehityksen teollisuussuunnitelman neljä pilaria ovat:
1. ennakoitava ja yksinkertaistettu sääntely-ympäristö
2. nopeampi riittävän rahoituksen saanti
3. osaamistason nosto
4. avoin kansainvälinen kauppa
1. direktiivejä ja lakeja on EU:lta tullutkin varsin runsaasti ja lyhyin väliajoin.
2. Mario Draghi esitti 9.9.2024 , että EUn tulisi ottaa yhteisvelkaa 750 - 800 miljardia € vuodessa, valtavan summan. Komissio kirj. 1.2.2023 neljäviidesosaa tuottavista investoinneista olevan yksityisten sektorin / yksityisten on odotettu investoivan enemmän vihreään siirtymään
3. osaamisason nosto: nettonollateknologiaa, innovaatioita, mutta:
"EU:n kumppaneiden sanotaan alkaneen tarttua `nettonollan´ tarjoamiin mahdollisuuksiin; USAn Inflation Reduction Act ( IRA ) sysää liikkeelle
360 miljardin $ vuoteen 2032 mennessä. ( toisessa yhteydessä tämän sanotaan olevan EU:lle uhka )
Ja
"Kiinan valtiontuet ovat jo pitkään olleet kaksi kertaa niin suuria kuin EUn tuet ja tämä on vääristänyt markkinoita Kiinan hallitessa tällä hetkellä useiden puhtaan teknologian tuotteiden valmistusta. "Kiina on määrittänyt puhtaan teknologian innovoinnin ja valmistuksen ( ja viennin ) 5-vuotissuunnitelmansa painopisteeksi." " Kiinan ilmoittamat investoinnit ovat 280 miljardia $."
EU:n nettonolla teollistamissuunnitelmassa 1.2.2023 "määritettäväksi muutaman tulevan vuoden aikana" näytettäisiin puhuttavan akuista, lämpöpumpuista, tuulimyllyistä, aurinkovoimasta, elektrolyysilaitteista ( vety ), hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista -
kriittisistä raaka-aineista: litium ja koboltti akkuihin.
-------------------------------------------------------------------------
Mutta eikö EU:n wanhanaikaisen jo olemassaolevan teollisuudenkin olisi pystyttävä toimimaan työpaikkojen ja EU-talouden säilyttämiseksi
"vihreän siirtymänkin" mahdollistamiseksi ainakin vuoteen 2050 saakka?
---------------------------------------------------------------------------------------------------------
Vihreällä taholla kylläkin katsotaan tässäkin
http://corporateeurope.org/en/2024/07/p ... trial-deal EU:n "perusteollisuuden haluavan vain vahvistaa EU:n sisämarkkinoita ja myrkyllisten tuotteiden sääntelyä halutaan kuulemma purkaa ja lisätä tukia normaaliin liiketoimintaan mahdollistamaan EU:n suurimpien saastuttajien toiminnan jatkumisen."
Kaikki heti - nyt - vihreä siirtymä heti - istutaan kaduillakin osoittamassa vihreän siirtymän kiireellisyyttä planeetan pelastamiseksi.
Corporate Europe
kirjoittaa `Antverpenin julistuksen / http://antwerp-declaration.eu olevan juuri tälläisen "vahingollisen teollisuuden" lobbausta ( 870 yhtiön, 1278 järjestön ) ,jonka sijaan olisi ilmeisesti tuettava vihreää teollisuutta kaikessa. Mutta miten se olisi edes mahdollista vaarantamatta vihreän siirtymän toteutumisen mahdollisuutta?
Ja vaikka " EU:n talousmalli perustuukin sen sisämarkkinoihin" niin eikö vientiäkin EU:sta tulisi pystyä harjoittamaan?
Veikko Palvo
"Kiina ylituottaa ja polkumyy vihreää teknologiaa,
http://dw.com/en/from-solar-to-evs-how- ... a-68782157 9.9.2024
5-v.suunnitelmien massatuotantoeduilla, halvalla työvoimalla ja 3-4 kertaa EU:n etuja suuremmilla valtiontuilla, joita tosin saa saksalainenkin `viherteollisuus´ Kiinassa - tuulimyllyt, sähköautot, aurinkopaneelit jne.
"Draghi varoitti 400 sivun raportissaan 9.9.-24, että "on olemassa riski, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen voi olla ristiriidassa kilpailukyvyn ja kasvun kanssa."
ja sanoi 800 miljardin vuosittaisen yhteisvelan ja investointien korjaavan ristiriidan ( vihreän ja ei suoraan vihreän eu-teollisuuden välisen.
EU-komissio
esitti jo 6.7.2023 EU:n tarvitsevan yli 760 miljardia $ vuodessa saavuttaakseen vihreän siirtymäkauden tavoitteet,
http://reuters.com/sustainability/clima ... 023-07-06/, joten M.Draghi 800 miljardin € vuosittaisella yhteisvelkaesityksellään, EU-komission tilaamalla, oikeastaan toistaa EU-komission esityksen 6.7.2023.
Sähköautossakin tarvitaan ylivoimaisesti eniten muita materiaaleja kuin litiumia ja teräs ja kuparikin on pystyttävä valmistamaan kilpailukykyisesti, tuulimyllyssäkään ei ole muuta vihreää kuin myllyn tuottama säköenergia. )
"Draghin raportissa
"vaaditaan suunnitelmaa ( coherent plan ), jolla CO2-päästöjen vähentäminen yhdistetään EU:n teollisuuden kilpailukykyyn ja kasvuun tavalla, joka tuo etuja eu:n teollisuudelle."
VP