Neuvosto-Venäjän vaatimuksista

[ollijii]

Huomasin syksyllä 1919 ilmestyneestä virolaisesta sanomalehdestä, että Neuvosto-Venäjä oli Lontoossa esittänyt länsivalloille vaatimuksen saada "rajoituksitta käyttää Suomen ja baltian maiden rautateitä ja satamia".
Tuohon aikaanhan ei mikään uusista valtioista ollut tehnyt rauhansopimusta Neuvosto-Venäjän kanssa.
Mahtoiko N-V vaatia tuommoisia oikeuksia Tarton rauhanneuvotteluissa?

[Jouko Heyno]

Huomasin syksyllä 1919 ilmestyneestä virolaisesta sanomalehdestä, että Neuvosto-Venäjä oli Lontoossa esittänyt länsivalloille vaatimuksen saada "rajoituksitta käyttää Suomen ja baltian maiden rautateitä ja satamia".
Tuohon aikaanhan ei mikään uusista valtioista ollut tehnyt rauhansopimusta Neuvosto-Venäjän kanssa.
Mahtoiko N-V vaatia tuommoisia oikeuksia Tarton rauhanneuvotteluissa?

Voisitko antaa tarkemmin lähteen?

[ollijii]

Saperi, kun en päivämäärää malttanut laittaa mihinkään talteen. Uutinen oli kuitenkin syksyllä -19 Kaja sanomalehdessä. Kaja on luettavissa Viron kansalliskirjaston digiarkistostakin.

[Tapio Onnela]

Saperi, kun en päivämäärää malttanut laittaa mihinkään talteen. Uutinen oli kuitenkin syksyllä -19 Kaja sanomalehdessä. Kaja on luettavissa Viron kansalliskirjaston digiarkistostakin.

Kaja ja monta muuta kiinnostavaa lehteä löytyy tosiaan täältä:
http://dea.nlib.ee/index.php?list
Kiitokset vinkistä. Pitäisi varmaan tehdä vähän laajempi juttu noista Viron kokoelmista.

[Ciccio]

Huomasin syksyllä 1919 ilmestyneestä virolaisesta sanomalehdestä, että Neuvosto-Venäjä oli Lontoossa esittänyt länsivalloille vaatimuksen saada "rajoituksitta käyttää Suomen ja baltian maiden rautateitä ja satamia".
Tuohon aikaanhan ei mikään uusista valtioista ollut tehnyt rauhansopimusta Neuvosto-Venäjän kanssa.
Mahtoiko N-V vaatia tuommoisia oikeuksia Tarton rauhanneuvotteluissa?

Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto oli ahtaalla Venäjän sisällis-/ kansalaissodassa vuoden 1919 loppupuolella.
Virosta hyökänneen valkoisen kenr. N.Judenitsh´n joukot englantilaisine panssarivaunuineen oli Pulkovon kukkuloilla Pietarin laidalla vaivoin saatu lyötyä ja työnnettyä takaisin Viroon.
Aselepo solmittiin 31/12 1919, välirauha 3/1 1920 ja 2/2 1920 Viron ja
N-Venäjän Tarton rauha.

Bolshevikkineuvosto lupasi ahdingossaan luopua kaikista ylivaltavaatimuksistaan Viron kansaa ja maata kohtaan, sekä maksaa Virolle korvauksia 15 miljoonaa kultaruplaa.
Neuvosto- Venäjä sai tarvitsemansa kauttakulkuoikeuden Viron kautta.

Rauha Viron kanssa syntyi nopeasti, Suomi neuvotteli Tartossa 6 kk:tta.
Viron kanssa sovittua kauttakulkuoikeutta NeuvostoVenäjä tarvitsi ilmeisestikin Puolan suunnalle ?

Josef Pilsudskin joukot valtasivat Kiovan keväällä 1920, mutta nyt M.N.Tuhatshevskin johtamat neuvostojoukot etenivät Varsovaan saakka
joutuakseen jälleen perääntymään Minskiin asti takaisin.
N-Venäjän ja Puolan aselepo 10 / 1920 ja 3/ 1921 Riian rauha, jossa Lenin suostui Puolan aluevaatimuksiin.

NeuvostoVenäjä sai joukkoja irti Etelä- Venäjälle, jossa Venäjän kansalaissodan suurimmat taistelut käytiin.
Kenr. Wrangel joukkoineen työnnettiin 11 / 1920 Krimille.

http://www.vapaussota.com/manninen2.htm
Prof. Ohto Mannisen mukaan Venäjän kansalaissodan taisteluissa kaatui noin miljoona miestä ja 6,5 milj. haavoittui.
Sen lisäksi punaisen ja valkoisen terrorin uhrit ja "nälkätauti" tappoi sekin paljon.

Kansankomissaarien neuvosto sai Tartossa oikeastaan tunnustuksen myöskin omalle kumoukselleen Virolta ( Suomeltakin ) turvatessaan Suomen ja Balttian rajansa Venäjän kansalaissodan riehuessa.
Ja Puolan suunnallakin N-Venäjä tunnusti Puolan aluevaatimukset.

Länsivalloille Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto tuskin pystyi esittämään vaatimuksia ?
Milloin länsivallat tunnustivat Neuvostoliiton

NeuvostoVenäjä pystyi siirtämään joukkojaan uhanalaisille suunnille rauhojen tekemisillään ja siksi, etteivät valkoiset kenraalit pystyneet
koordinoimaan toimintaansa.

Veikko Palvo