Yhdeksi Romaniaan matkaavien turistien kasvavaksi mielenkiinnon kohteeksi on muodostunut 1970-luvulla alkanut Draculaan liittyvä turismi. Dracula-turismi Romaniassa on mielenkiintoinen sekoitus historiaa ja fiktiota. Dracula-turismi keskittyy toisaalta ns. historialliseen Draculaan eli Vlad Seivästäjään sekä toisaalta Bram Stokerin luomaan fiktiiviseen vampyyrikreiviin. Usein nämä hahmot myös yhdistetään yhdeksi ja samaksi Draculaksi. Vlad Seivästäjä hallitsi 1400-luvulla Valakian (nykyisen Romanian eteläosa) ruhtinaskuntaa yhteensä kolmeen eri otteeseen. Hänen toimistaan liioitellen kertovat saksalaiset ja venäläiset tarinat levisivät 1400- ja 1500-luvuilla ympäri Eurooppaa, ikuistaen hänen pahamaisen maineensa. Näissä tarinoissa hänestä käytettiin nimeä Dracula, nimi jota hän myös itse käytti paikoitellen itsestään. Historiallinen Dracula Vlad Seivästäjä ja Bram Stokerin luoma vampyyrikreivi Dracula yhdistetään mm. turismissa vahvasti toisiinsa, vaikka nimi ”Dracula” on lähestulkoon ainoa näitä kahta hahmoa yhdistävä tekijä.
Dracula-turismiin kuuluu olennaisena osana ns. Dracula-kiertomatkat, joissa kierretään joko historialliseen Draculaan tai fiktiiviseen Draculaan liittyviä kohteita. Kiertomatkoihin kuuluu myös kohteita, joiden yhtymäkohdat jompaankumpaan ”Draculaan” ovat vähintäänkin hataria. Esimerkkejä historiallisista kohteista ovat mm. Sighisoaran keskiaikainen kaupunki, missä Vlad Seivästäjä oletettavasti syntyi, Vladin rakennuttama Poienarin linna (nykyään raunioina) ja Targovisten kaupunki, missä sijaitsevat ruhtinaan linnan rauniot. Esimerkkinä fiktiiviseen Draculaan liittyvistä kohteista on Borgon solassa sijaitseva Kreivi Draculan ”linna” (hotelli), joka sijaitsee samassa paikassa kuin kreivi Draculan linna Stokerin kirjassa. Esimerkkinä näiden kahden hahmon yhdistämisestä on Branin linna Transilvaniassa. Linnaa mainostetaan Draculan linnana (tarkoittaen tässä ennen kaikkea vampyyri Draculaa) lähinnä sen ulkomuodon, iän ja sopivan sijainnin takia. Linnan hyödyntämiseen turismissa vaikuttaa myös se, että linna on ehjä ja hyvässä kunnossa. Linnalla on myös löyhä yhteys Vlad Seivästäjään, sillä hän on luultavasti viettänyt linnassa joitain päiviä. Hänen linnansa se ei kuitenkaan koskaan ole ollut.
Romanian hallituksen ja maan kansalaisten suhtautuminen Dracula-turismiin on vaihdellut sen vastustamisesta sen hiljaiseen hyväksyntään. Paikallisten suhtautuminen Dracula-turismiin on ymmärrettävää, sillä vaikka turismilla toisaalta on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, ollaan Romaniassa myös huolestuneita oman maan historian väärentämisestä. Historiallisuuden, autenttisuuden ja fiktion suhde Dracula-turismissa onkin sekä mielenkiintoinen että problemaattinen. Tämä myös näkyy paikallisten suhtautumisessa aiheeseen. Osittain kysymys on siitä kenellä on oikeus esittää maan kulttuuria ja historiaa, ja millä tavalla se tehdään.
Romaniassa on luonnollisesti paljon muutakin nähtävää, mutta Dracula-turismissa yhdistyvät maan oma perinne ja historia sekä ulkopuolelta tuotu fiktiivinen ”maailma” erittäin mielenkiintoisella tavalla. Tämä tekee Dracula-turismista kiinnostavan paitsi vierailu- myös tutkimuskohteena.