Toki voit laittaa ihan vapaasti kustantajille kirjeen, jossa kerrot tekeväsi arvosteluja vaikkapa New York Timesiin, mutta Agricolan arvostelujulkaisu toimii eri periaatteella. Muihin julkaisuihin kirjoittaminen on oma asiasi ja toimit tietysti niin kuin parhaaksi näet. Mutta älä anna kustantajien ymmärtää, että kirjoitat Agricolaan.Jouko Heyno kirjoitti: "Kautta rantain"? Joopajoo. Entäs kautta rantain" tylkkäsiin"? Tai Karjalaiseen, johon myös olen kirjoittanut? Entäs Hesariin tai
Tuossahan kirjeessä toteat:
Mikä siis ei ollut totta, koska toimitus valitsee arvioitavat kirjat ja arvostelijat, ei Jouko Heyno.”Olen kiinnostunut tekemään alla mainitusta julkaisustanne arvion historiantutkijoiden Agricola-verkkosivustolle.”
Et ymmärtänyt oikein tätäkään, minähän sanoin:Jouko Heyno kirjoitti: Mutta uskon minäkin, että aika monelle muullekin on tullut jo selväksi, minkälaista jatkuvaa piruilua täällä Sinä ja muut harrastavat asiallisuuden sijasta.
...
Kannattaakin muistuttaa kaikkien mieliin, että olet aiemmin kohdistanut minuun ad hominem -syytöksen paranoiasta.
En siis sanonut, että SINÄ olet paranoidinen, vaan että VÄITTEESI, jonka mukaan toimitus sensuroisi kirjoituksiasi oli paranoidinen.”Jouko Heyno on kirjoittanut vuosien varrella Agricolaan yhteensä 36 julkaistua arvostelua, joten väite arvostelujen ”sensuroinnista” on sanoisinko vähintäänkin hm... paranoidinen.”
(Lainaus liittyy keskusteluun säikeessä: viewtopic.php?t=1221&)
Tämän oletkin sanonut jo noin kymmenessä niistä kaikkiaan 660:stä postauksessa joita tähän mennessä tänne foorumeille olet lähettänyt, kiitos, asia on tullut jo meille selväksi.Jouko Heyno kirjoitti: Kuten sanottua, ei tule ikävä.
Arvostelujulkaisun toimintaperiaatteet löytyvät osoitteesta:Jouko Heyno kirjoitti: Mutta lopulta: "Mikäli noihin kolmeen ei tule vastausta, päättyy keskustelu osaltani tähän. Uskon kuitenkin, että vastaaminen selventäisi Agricolan toimintatapoja ja -kulttuuria myös muille."
http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/
ne sinunkin olisi kannattanut lukea ennen kuin aloit tilaamaan Agricolan nimissä kirjoja arvosteltavaksi ohi toimituksen. Lukematta on tainnut sinulta jäädä myöskin ne Agricolan kirja-arvostelujulkaisusta löytyvät ohjeet siitä, miten kirjoitetaan hyvä kirja-arvostelu:
* Jan Rydman: Tietokirjakritiikki - kvaliteetti, moraali ja jääviydet ja
* Markku Ihonen: Mitä on hyvä kritiikki?
Niiden lukeminen tekisi kyllä hyvää meille kaikille, niin arvostelujen kirjoittajille, lukijoille kuin toimittajillekin.
Ja vielä. Kannattaisi Jouko ehkä joskus vähän rauhoittua ja katsoa peiliin, jos alkaa tuntua siltä, että itse on aina oikeassa ja muut aina väärässä tai että kaikki muut ovat sinua vastaan. Niin makaa kuin petaa ja metsä vastaa suunnilleen sitä mitä sinne huudetaan.
Ja tähän kertaukseksi mitä kirjoitin arvostelujulkaisun toiminnasta:
Kuten kaikille paljon tekevillä osa Heynonkin arvosteluista on ihan mietittyjä ja osuvia, ja olen pitänyt hänen kuvia kumartelemattomasta tyylistään, joka tosin aina välillä ampuu hiukan yli ja herättää monissa ärtymystäkin. Osa arvosteluista on selvästi tehty ”roiskimalla”, nopeasti ja kiireessä. Sen jälkeen kun Agricolan kirja-arvostelut sai ISSN numeron on arvostelujen laatua pyritty parantamaan ja niihin tehdään toimittajien taholta korjauksia tai pyydetään kirjoittajaa selventämään ajatuksiaan.
Emme siis suinkaan julkaise kaikkia sivuille lähetettyjä arvosteluja. Monet ovat sitä mieltä, että seulan tulisi olla tiukempikin. Itse olen pitänyt kohtuullisen väljää linjaa, sillä nykyisen kirjatulvan aikaan on minusta hyvä, että mahdollisimman monet kirjat saavat edes jonkin verran huomiota. Valtavan suuresta osasta Suomessa ilmestyneistä tietokirjoista ei arvosteluja kirjoiteta ollenkaan.
Tässä puheena olevassa tapauksessa Jouko Heyno lähetti Agricolaan yhdellä kerralla 5-6 arvostelua, joita toimittajat ovat käyneet läpi ja ehdottaneet korjauksia niiden kielelliseen asuun. Osa on jo ehditty julkaistakin, mutta koska emme tee tätä työtä päätoimisesti, osa teksteistä on vain jäänyt käsittelemättä lähinnä ajanpuutteen vuoksi.
Heynon syksyllä lähettämistä arvosteluista kyllä huomaa, että kiire on tainnut hiukan vaivata kirjoittajaa, sillä niissä on runsaasti huolimattomuusvirheitä ja vaikeaselkoisia ajatuksia joita Annastiina on pyrkinyt korjaamaan ja selventämään. Minusta on arvostelun kirjoittajankin etu, että hän saa kommentteja kirjoittamastaan tekstistä ennen sen julkaisemista. Tavoitehan meillä kaikilla on tehdä niistä mahdollisimman ymmärrettäviä mahdollisimman monelle lukijalle.
Kirjailijan tulee sietää julkaisemansa kirjan julkista kritiikkiä, vaikka se joskus tuntuisi epäoikeudenmukaiseltakin, sama koskee kyllä mielestäni myös kriitikkoa.
Parhain terveisin:
Tapio Onnela
(Lainaus liittyy keskusteluun säikeessä:
viewtopic.php?t=1221&)