Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Lappi-sanan suomalaisuus on selkein ja paras oletus minkä sanasta voi tehdä. Se on niin ilmeistä, ettei sitä erityisesti tarvitse todistaa. Kuten ei tarvitse todistaa maapallon pyöreyttä sille, joka väittää maapallon olevan litteä, vaan litteäksi väittävä todistakoon litteyden. Odottelen edelleen todisteluasi sille, että lappi-paikannimet ovat germaanista alkuperää.
Kovinkaan selkeää ei sanan suomalaisuus tosiaankaan ole, koska sillä ei ole vastinetta kielen sanastossa. Lisäksi se on i-vartaloisena nuorehko sana (taipuu lappi : lapin eikä sappi : sapen kuten vanhat sanat), joten se on todennäköisimmin laina. Muinaisruotsissa sana oli lapper, muinaisislannissa lappir, ja suomen sana lienee hyvinkin lainattu tästä.

Lappi-paikannimet ovat taas kokonaan eri asia. Pohjois-Ruotsissa ne voivat hyvinkin olla suomalaisten antamia, koska sinne ruotsalaisasutus ehti vasta keskiajalla. Etelämpänä tilanne on toinen, koska ei ole voitu osoittaa itämerensuomalaisten vanhaa läsnäoloa alueella.

Vetehinen kirjoitti:Kainulaisten asuinalueesta vielä, että on muitakin todisteita kuin paikannimistö, jotka tietenkin osaltaan tukevat ehdotustani, että Kainuu ulottui ainakin Taalainmaalle asti ennen 1200-lukua.

Tuohon sinä Jaska varmaan vastaat tapasi mukaan "ei ole mitään todisteita" :-)
Sanon tapani mukaan: esitä todisteet. Sanonta "on muitakin todisteita" ei riitä todisteeksi.
Käydään niitä muita todisteita läpi myöhemmin vaikka. Siis uudelleen, koska olen jo esitellyt ne. Pyydän vielä kerran, että selittäisit lappi-paikannimien germaanisuuden, jota niin kovasti mainostit ja lupasit. Jos et pysty selittämään, niin nouse pois poterostasi. Ei kannata pitää kiinni jääräpäisesti sellaisesta, jota et osaa perustella. Ja sitä paitsi käytöksesi laskee tämän foorumin "asiantuntijuuden" mielikuvaa, joten korjaapa tilanne. Voit tehdä sen kahdella tavalla: 1) esitä se germaaniselitys Suomen lappi-paikannimille tai 2) myönnä miehekkäästi ettet pysty.

Yksi kysymys vielä. Sanot että lapper on muinaisruotsin sana. Milloin se esiintyy ensimmäisen kerran?

Sana lappir esiintyy saagoissa vain kerran ja silloin kainulaisten yhteydessä. Viittaa voimakkaasti siihen että sana lappir on kainulaisilta alunperin.
Ai ne todisteet? ne eivät valitettavasti todista sitä, mitä haluaisit niiden todistavan, kuten on käynyt jo ilmi. Oma katsaukseni ei ole vielä valmis, mutta jos sinulla on kiire, niin lue ensiksi kokoava tuore katsaus lappi-sanueesta eri aikoina esitetyistä selityksistä teoksesta:

Riho Grünthal: Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Castrenianumin toimitteita 51. Helsinki 1997. (Sivulta 128 alkaen käsitellään tätä kysymystä vatjalaisten yhteydessä.)

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Jaakko Häkkinen kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:
Jaakko Häkkinen kirjoitti: Kovinkaan selkeää ei sanan suomalaisuus tosiaankaan ole, koska sillä ei ole vastinetta kielen sanastossa. Lisäksi se on i-vartaloisena nuorehko sana (taipuu lappi : lapin eikä sappi : sapen kuten vanhat sanat), joten se on todennäköisimmin laina. Muinaisruotsissa sana oli lapper, muinaisislannissa lappir, ja suomen sana lienee hyvinkin lainattu tästä.

Lappi-paikannimet ovat taas kokonaan eri asia. Pohjois-Ruotsissa ne voivat hyvinkin olla suomalaisten antamia, koska sinne ruotsalaisasutus ehti vasta keskiajalla. Etelämpänä tilanne on toinen, koska ei ole voitu osoittaa itämerensuomalaisten vanhaa läsnäoloa alueella.

Sanon tapani mukaan: esitä todisteet. Sanonta "on muitakin todisteita" ei riitä todisteeksi.
Käydään niitä muita todisteita läpi myöhemmin vaikka. Siis uudelleen, koska olen jo esitellyt ne. Pyydän vielä kerran, että selittäisit lappi-paikannimien germaanisuuden, jota niin kovasti mainostit ja lupasit. Jos et pysty selittämään, niin nouse pois poterostasi. Ei kannata pitää kiinni jääräpäisesti sellaisesta, jota et osaa perustella. Ja sitä paitsi käytöksesi laskee tämän foorumin "asiantuntijuuden" mielikuvaa, joten korjaapa tilanne. Voit tehdä sen kahdella tavalla: 1) esitä se germaaniselitys Suomen lappi-paikannimille tai 2) myönnä miehekkäästi ettet pysty.

Yksi kysymys vielä. Sanot että lapper on muinaisruotsin sana. Milloin se esiintyy ensimmäisen kerran?

Sana lappir esiintyy saagoissa vain kerran ja silloin kainulaisten yhteydessä. Viittaa voimakkaasti siihen että sana lappir on kainulaisilta alunperin.
Ai ne todisteet? ne eivät valitettavasti todista sitä, mitä haluaisit niiden todistavan, kuten on käynyt jo ilmi. Oma katsaukseni ei ole vielä valmis, mutta jos sinulla on kiire, niin lue ensiksi kokoava tuore katsaus lappi-sanueesta eri aikoina esitetyistä selityksistä teoksesta:

Riho Grünthal: Livvistä liiviin. Itämerensuomalaiset etnonyymit. Castrenianumin toimitteita 51. Helsinki 1997. (Sivulta 128 alkaen käsitellään tätä kysymystä vatjalaisten yhteydessä.)
Joo. Minä alan olla jo kärsinätön hitaudestasi vastata huutoosi. En viitsi lukea sinun puolestasi. Osaathan itsekin, joten anna palaa Jaakko.

-

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

Kaksi tärkeää kohtaa

"Lappi" todella kuuluu samaan sanueeseen kuin "lape". Murteissa esiintyykin analogisia "-ee" toponyymejä. Se että paikannimistö ei noudata standardikielioppia, ei ole mitenkään poikkeuksellista. Myös eri "Lappien" sijainti tukee tulkintaa. Ei lie sattumaa, että saagoissa väestöryhmissä löytyy "finnar og lappir".

Toiseksi on todettava, minkä mainitsin jo aiemmin, ja minkä jo Vetehinenkin mainitsi; pronssikulttuuri on tullut nyky-Suomen alueelle nimen omaan idästä. Tämä näkyy paitsi jo aiemmin mainituissa esinemuodoissa ja raaka-aineissa, myös teknologiasssa, sekoitteessa. Arkeologiaa tunteville asia on ollut selvä jo vuosikymmenet. Mutta koska se ei sovi sosiaalidarwinistiseen arjalaisajatteluun, sitä ei kielitieteessä huomioida. Ei ole sattumaa, että "vaski" -sanue on omaperäinen. Amoin raudanvalmistus on tullut idästä, ja suomen "rauta" onkin kantaturkkilainen laina ajalta n. 500 e.Kr. - aivan kuten valmistusteknologia mm. Kesi-Ruotsissa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kaksi tärkeää kohtaa

Jouko Heyno kirjoitti:"Lappi" todella kuuluu samaan sanueeseen kuin "lape". Murteissa esiintyykin analogisia "-ee" toponyymejä. Se että paikannimistö ei noudata standardikielioppia, ei ole mitenkään poikkeuksellista. Myös eri "Lappien" sijainti tukee tulkintaa. Ei lie sattumaa, että saagoissa väestöryhmissä löytyy "finnar og lappir".

Toiseksi on todettava, minkä mainitsin jo aiemmin, ja minkä jo Vetehinenkin mainitsi; pronssikulttuuri on tullut nyky-Suomen alueelle nimen omaan idästä. Tämä näkyy paitsi jo aiemmin mainituissa esinemuodoissa ja raaka-aineissa, myös teknologiasssa, sekoitteessa. Arkeologiaa tunteville asia on ollut selvä jo vuosikymmenet. Mutta koska se ei sovi sosiaalidarwinistiseen arjalaisajatteluun, sitä ei kielitieteessä huomioida. Ei ole sattumaa, että "vaski" -sanue on omaperäinen. Amoin raudanvalmistus on tullut idästä, ja suomen "rauta" onkin kantaturkkilainen laina ajalta n. 500 e.Kr. - aivan kuten valmistusteknologia mm. Kesi-Ruotsissa.
Olen kerännyt tiedonpalasia raudan valmistukseen liittyvästä sanastosta. Toivottavasti näistä on hyötyä ja herättää mielenkiintoa tutkia näitä pidemmälle.

Suomen sana rauta on Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan perinteisesti arveltu germaaniseksi lainaksi ja alkumuodoksi on rekonstruoitu *raudan, mutta myös balttialaiseksi lainaksi, koska liettuassa raudá merkitsee punaista. Rauta tarkoitti alunperin punaista, koska ruostuessaan (rautamalmi voi olla ruosteista) raudan väri on punainen.

ProtoIE:n punaista merkitsevä sana on *(e)reudh-, vanhan intian rudhirá-, kreikan eréu̯thō. Rauta voi siis olla jo muinaisilta ie-kielisiltä peräisin oleva sana, joka merkitsee punaista, ruosteista rautaa. Suomen sana punainen on alunperin merkinnyt karvaa ja punainen karvanväristä.

Suomensukuisissa kielissä rauta on marin kielessä kǝrtńi, udmurtiksi kort ja komiksi kert. Rauta on iraniksi *kārt- ja persiaksi kärd ja ossetiaksi kārd. Eli tämä kort/kert merkityksessä rauta on selvästi yhteydessä persiaan. Suomeksi raudan (tai oikeastaan teräksen) kovettamista kutsutaan karkaisuksi (karaista kun puhutaan ihmisistä). Karaista/karkaista etymologia tuntematon Häkkisen mukaan. Olisiko karkaisu yhteydessä marin, udmurtin ja komin rautaa tarkoittavien sanojen kanssa? Ehkä suomessa on ollut käytössä sana "kara" merkityksessä kova. Kovaa merkitsevä sana on protoIE:ssä *kar ja vanhassa intiassa khára. Taas samaan suuntaan viittaava sana, mutta eri merkityksessä.

Unkarin miekkaa tarkoittava sana on kard ja liettuan kardas. Norjassa miekka on kårde. Nuo miekkaa tarkoittavat sanat ovat siis raudasta.

Rautaa valmistettin muinoin maakuopissa latomalla pohjalle puita ja päälle malmia ja puuhiiltä. Keko sytytettiin ja kuopan pohjalle syntyi raudan ja kuonan möykky. Möykyn sydän, ydin oli rautaa. Siis ydin, sydän on englanniksi core, joka oli hiittiläisillä kar/kard ja vanhassa kreikassa kardía.

Tässä on kuva raudansulatusuunista:
http://www.oph.fi/etalukio/historia/aut ... va%208.jpg

Kaaviokuva sulatusuunista :
http://www.oph.fi/etalukio/historia/aut ... irros1.jpg

Takoa tarkoittaa raudan hakkaamista. Esimerkiksi miekkoja taotaan. Häkkisen mukaan takoa sana tulee takomisen äänestä. Ei ehkä ihan, nimittäin vanhan kreikan sana täkö tarkoittaa sulaa ja rautahan sulatetaan ennen kuin ydin (hiittien kar/kard) voitiin takoa. Muinaisissa dravidialaisissa kielissä (Intiassa) sulaa merkitsee sana *kar (vertaa em. rautaa merkitseviin sanoihin ja suomen karaista sanaan). Takomisen ääni on muuten kalketta, joka on muinaisSU:na *kalke ja merkitys on nykysuomeksi kova.

Yhteenvetona sanoisin, että suomen sana karaista/karkaista on yhteydessä aina hiittiläisten sulatetun rauta- ja kuonamöykyn ydintä tarkoittavaan sanaan kar/kard asti. Hiittiläisethän keksivät raudan valmistuksen joskus noin 1500-1000 eaa nykyisen Turkin alueella.

"Scandinavian peninsula, Finland and Estonia show sophisticated iron production very early, but further dating is currently impossible. The range varies from 3000 BC - 2000 BC. This knowledge is associated with the non-Germanic part of Scandinavia. Metalworking and Asbestos-Ceramic pottery are somewhat synonymous in Scandinavia due to the latter's capacity to resist and retain heat. The iron ore used is believed to have been iron sand (such as red soil), because its high phosphorus content can be identified in slag. They are sometimes found together with asbestos ware axes belonging to the Ananjino Culture. The Asbestos-Ceramic ware remains a mystery, because there are other adiabatic vessels with unknown usage."

http://en.wikipedia.org/wiki/Iron_Age

"The analysis made by University of Lund, Department of Quaternary Geology, on asbestos pottery was quite unexpected, since this part of Northern Europe, usually considered to be a step behind the rest of Europe, actually introduced iron production in the pre-Roman Iron Age."
http://en.wikipedia.org/wiki/Asbestos-Ceramic

Wikipedian uudet tiedot raudanvalmistuksen aikaisesta aloituksesta Suomen alueella ovat yllättäviä, koska aina ennen on uskottu, että raudan valmistus saapui myöhään.

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Kaksi tärkeää kohtaa

Mielenkiintoisia pohdintoja. Ensi hätään korjaan vain yhden virheen:
Vetehinen kirjoitti: "Scandinavian peninsula, Finland and Estonia show sophisticated iron production very early, but further dating is currently impossible. The range varies from 3000 BC - 2000 BC.
Linkkaamallasi sivulla aika kuitenkin ilmaistaan:
"The range varies from 3000 BP - 2000 BP"

Tämä merkitsee siis 3000 - 2000 vuotta ennen nykyhetkeä, joka arkeologeilla on käsittääkseni edelleen vuosi 1950. Eli ajoitus kattaa viimeisen esikristillisen vuosituhannen. Sinun lainauksesi taas viittaa virheellisesti vuosituhansiin ennen ajanlaskun alkua.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Klaus Lindgren kirjoitti: Eli Vetehisen lainaama lähde ehdottaa sanalle germaanista juurta. Suomenkielinen Wiktionary taas kertoo, että sana "kuningas" on myös karjalaksi "kuningas" ja vepsäksi "kuningaz". Näin maallikon silmissä kuulostaisi aika yllättävältä, jos itämerensuomalaiset olisivat lainanneet sanan Ruotsissa ja kulkeneet sieltä sana mukanaan Äänisen rannoille asti. Itämeren itäpuolinen leviämiskeskus kuulostaisi paljon todennäköisemmältä.
Ei minusta. Suomen kiinteä asutus levisi rautakaudella länsirannikolta itää kohti, saavuttaen Laatokan Karjalan vasta noin 600-800-lukujen tienoilla. Arkeologian mukaan tuon Laatokan Karjalan asutuksesta kerovat löydöt viittaavat Länsi-Suomeen (ehkä Hämeeseen) ja Skandinaviaan. Minusta on luonnollisinta, että länsisuomalaiset veivät Skandinaviasta peräisin olevan kuningas-sanan mukanaan Karjalaan, mistä se päätyi karjalan- ja vepsänkieliin.

Suomen rautakautisen (kiinteän) asutuksen leviämisestä:

http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/kartat.htm

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

ekyto kirjoitti:
Klaus Lindgren kirjoitti: Eli Vetehisen lainaama lähde ehdottaa sanalle germaanista juurta. Suomenkielinen Wiktionary taas kertoo, että sana "kuningas" on myös karjalaksi "kuningas" ja vepsäksi "kuningaz". Näin maallikon silmissä kuulostaisi aika yllättävältä, jos itämerensuomalaiset olisivat lainanneet sanan Ruotsissa ja kulkeneet sieltä sana mukanaan Äänisen rannoille asti. Itämeren itäpuolinen leviämiskeskus kuulostaisi paljon todennäköisemmältä.
Ei minusta. Suomen kiinteä asutus levisi rautakaudella länsirannikolta itää kohti, saavuttaen Laatokan Karjalan vasta noin 600-800-lukujen tienoilla. Arkeologian mukaan tuon Laatokan Karjalan asutuksesta kerovat löydöt viittaavat Länsi-Suomeen (ehkä Hämeeseen) ja Skandinaviaan. Minusta on luonnollisinta, että länsisuomalaiset veivät Skandinaviasta peräisin olevan kuningas-sanan mukanaan Karjalaan, mistä se päätyi karjalan- ja vepsänkieliin.

Suomen rautakautisen (kiinteän) asutuksen leviämisestä:

http://www.nba.fi/NATMUS/MUSEUM/Opetus/kartat.htm
Näiden karttojen kohdalla on kaksi ongelmaa:

1) Tutkimusmetodinen: Pääosa Suomessa tehdyistä kaivauksista on nk. pelastuskaivauksia, jonka seurauksena pääosa löydöistä on siellä, missä nykyään rakennetaan eniten. Sporadiset kaivaukset ovat osoittaneet, että nykyinen "yleisesti hyväksytty" kuva ei vastaa todellisuutta.

2) Tulkinnallismetodinen: Sisä-Suomen pronssikautiset röykkiöt (nk. lapinrauniot) on erotettu rannikon vastaavista erillisiksi ainoana perusteena se, että ne ovat sisämaassa. Taustalla on malli, jossa asutus on ensin ajateltu lännestä leviäväksi, ja tätä mallia on väkisin sovellettu. Lapinraunoissa ja lounaisrannikon hautaröykkiöissä ei kuitenkaan ole muuta eroa kuin sijainti.

3) Ikä: Uudet kaivaukset Itä-Suomessa, esim. Mikkelissä ja Savonlinnassa osoittavat kiinteän asutusjatkumon kivikaudelta nykyaikaan. Mitään "asutuskatkosta" ei olekaan.

Tilanne selviää parhaiten tutustumalla Museviraston viimeisten 15 vuoden aikana julkaisemiin vuosikertomuksiin.

Keskeinen ongelma on myös, mistä ihmeestä tuo sana olisi tullut germaanikieliin.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Vetehinen kirjoitti:. Lappi sana ei ole saamelainen sana. Se voisi olla germaaninen sana, mutta olisi vaikea selittää Vienan ja Suomen paikannimet germaanisella sanalla.
Miksi se olisi vaikeaa? Onhan jo Suomen paikannimet Aura ja Eurakin osoitettu germaanisella sanalla, ja lisäksi todettu Suomessa asuneen kantagermaaneja. Olisi ihme, jos he eivät kielen lisäksi olisi vaikuttaneet myös muihin paikannimiin kuin edellä mainitut.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Jouko Heyno kirjoitti: Näiden karttojen kohdalla on kaksi ongelmaa:

1) Tutkimusmetodinen: Pääosa Suomessa tehdyistä kaivauksista on nk. pelastuskaivauksia, jonka seurauksena pääosa löydöistä on siellä, missä nykyään rakennetaan eniten. Sporadiset kaivaukset ovat osoittaneet, että nykyinen "yleisesti hyväksytty" kuva ei vastaa todellisuutta.

2) Tulkinnallismetodinen: Sisä-Suomen pronssikautiset röykkiöt (nk. lapinrauniot) on erotettu rannikon vastaavista erillisiksi ainoana perusteena se, että ne ovat sisämaassa. Taustalla on malli, jossa asutus on ensin ajateltu lännestä leviäväksi, ja tätä mallia on väkisin sovellettu. Lapinraunoissa ja lounaisrannikon hautaröykkiöissä ei kuitenkaan ole muuta eroa kuin sijainti.

3) Ikä: Uudet kaivaukset Itä-Suomessa, esim. Mikkelissä ja Savonlinnassa osoittavat kiinteän asutusjatkumon kivikaudelta nykyaikaan. Mitään "asutuskatkosta" ei olekaan.

Tilanne selviää parhaiten tutustumalla Museviraston viimeisten 15 vuoden aikana julkaisemiin vuosikertomuksiin.

Keskeinen ongelma on myös, mistä ihmeestä tuo sana olisi tullut germaanikieliin.
Tuo ei kuitenkaan poista Laatokan Karjalan rautakautisten löytöjen länsisuomalaista ja skandinaavista leimaa. Hyvä teos tutustua Karjalan rautakautiseen arkeologiaan on Pirjo Uinon väitöskirja "Ancient Karelia : archaelogical studies".

Nuo kartat ovat muuten museoviraston omilta verkkosivuilta. Miksi he pitäisivät edelleen niitä siellä, jos viimeisten 15 vuoden tutkimus on osoittanut ne virheellisiksi?

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Vetehinen kirjoitti: Käydään niitä muita todisteita läpi myöhemmin vaikka. Siis uudelleen, koska olen jo esitellyt ne. Pyydän vielä kerran, että selittäisit lappi-paikannimien germaanisuuden, jota niin kovasti mainostit ja lupasit. Jos et pysty selittämään, niin nouse pois poterostasi. Ei kannata pitää kiinni jääräpäisesti sellaisesta, jota et osaa perustella. Ja sitä paitsi käytöksesi laskee tämän foorumin "asiantuntijuuden" mielikuvaa, joten korjaapa tilanne. Voit tehdä sen kahdella tavalla: 1) esitä se germaaniselitys Suomen lappi-paikannimille tai 2) myönnä miehekkäästi ettet pysty.
Miksi et sinä, jonka käytös muuten on paljon huonompaa, todista lappi-paikannimien suomalaisuutta, niin voittaisit väittelyn heti?

Tarkoittaako muuten sana böle suomessa jotain, koska katsot sen käsittääkseni jonkinlaiseksi todisteeksi suomalaisuudesta?

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

ekyto kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti: Näiden karttojen kohdalla on kaksi ongelmaa:

1) Tutkimusmetodinen: Pääosa Suomessa tehdyistä kaivauksista on nk. pelastuskaivauksia, jonka seurauksena pääosa löydöistä on siellä, missä nykyään rakennetaan eniten. Sporadiset kaivaukset ovat osoittaneet, että nykyinen "yleisesti hyväksytty" kuva ei vastaa todellisuutta.

2) Tulkinnallismetodinen: Sisä-Suomen pronssikautiset röykkiöt (nk. lapinrauniot) on erotettu rannikon vastaavista erillisiksi ainoana perusteena se, että ne ovat sisämaassa. Taustalla on malli, jossa asutus on ensin ajateltu lännestä leviäväksi, ja tätä mallia on väkisin sovellettu. Lapinraunoissa ja lounaisrannikon hautaröykkiöissä ei kuitenkaan ole muuta eroa kuin sijainti.

3) Ikä: Uudet kaivaukset Itä-Suomessa, esim. Mikkelissä ja Savonlinnassa osoittavat kiinteän asutusjatkumon kivikaudelta nykyaikaan. Mitään "asutuskatkosta" ei olekaan.

Tilanne selviää parhaiten tutustumalla Museviraston viimeisten 15 vuoden aikana julkaisemiin vuosikertomuksiin.

Keskeinen ongelma on myös, mistä ihmeestä tuo sana olisi tullut germaanikieliin.
Tuo ei kuitenkaan poista Laatokan Karjalan rautakautisten löytöjen länsisuomalaista ja skandinaavista leimaa. Hyvä teos tutustua Karjalan rautakautiseen arkeologiaan on Pirjo Uinon väitöskirja "Ancient Karelia : archaelogical studies".
Julk. 1997.
Nuo kartat ovat muuten museoviraston omilta verkkosivuilta. Miksi he pitäisivät edelleen niitä siellä, jos viimeisten 15 vuoden tutkimus on osoittanut ne virheellisiksi?
Hyvä kysymys.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:. Lappi sana ei ole saamelainen sana. Se voisi olla germaaninen sana, mutta olisi vaikea selittää Vienan ja Suomen paikannimet germaanisella sanalla.
Miksi se olisi vaikeaa? Onhan jo Suomen paikannimet Aura ja Eurakin osoitettu germaanisella sanalla, ja lisäksi todettu Suomessa asuneen kantagermaaneja. Olisi ihme, jos he eivät kielen lisäksi olisi vaikuttaneet myös muihin paikannimiin kuin edellä mainitut.
Miten tuo "kantagermaanien" asuminen on todettu?

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Käydään niitä muita todisteita läpi myöhemmin vaikka. Siis uudelleen, koska olen jo esitellyt ne. Pyydän vielä kerran, että selittäisit lappi-paikannimien germaanisuuden, jota niin kovasti mainostit ja lupasit. Jos et pysty selittämään, niin nouse pois poterostasi. Ei kannata pitää kiinni jääräpäisesti sellaisesta, jota et osaa perustella. Ja sitä paitsi käytöksesi laskee tämän foorumin "asiantuntijuuden" mielikuvaa, joten korjaapa tilanne. Voit tehdä sen kahdella tavalla: 1) esitä se germaaniselitys Suomen lappi-paikannimille tai 2) myönnä miehekkäästi ettet pysty.
Miksi et sinä, jonka käytös muuten on paljon huonompaa, todista lappi-paikannimien suomalaisuutta, niin voittaisit väittelyn heti?
Tuo "lappi" -sanan suomalaisperäisyyshän on täällä jo esitetty ja osoitettu; se kuuluu "lape" -sanueeseen ja viittaa yksinkertaisesti paikan syrjäisyyteen (ks. edeltävissä viesteissä).

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Jouko Heyno kirjoitti:
ekyto kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Käydään niitä muita todisteita läpi myöhemmin vaikka. Siis uudelleen, koska olen jo esitellyt ne. Pyydän vielä kerran, että selittäisit lappi-paikannimien germaanisuuden, jota niin kovasti mainostit ja lupasit. Jos et pysty selittämään, niin nouse pois poterostasi. Ei kannata pitää kiinni jääräpäisesti sellaisesta, jota et osaa perustella. Ja sitä paitsi käytöksesi laskee tämän foorumin "asiantuntijuuden" mielikuvaa, joten korjaapa tilanne. Voit tehdä sen kahdella tavalla: 1) esitä se germaaniselitys Suomen lappi-paikannimille tai 2) myönnä miehekkäästi ettet pysty.
Miksi et sinä, jonka käytös muuten on paljon huonompaa, todista lappi-paikannimien suomalaisuutta, niin voittaisit väittelyn heti?
Tuo "lappi" -sanan suomalaisperäisyyshän on täällä jo esitetty ja osoitettu; se kuuluu "lape" -sanueeseen ja viittaa yksinkertaisesti paikan syrjäisyyteen (ks. edeltävissä viesteissä).
Miten se on parempi kuin vastaavat germaaniset selitykset?

Ainakaan saamelaiset eivät kutsu itseään lappalaisiksi, joten se lienee muiden antama. Muinaisislannista löytyi tuo lappalaisia tarkoittava lappir -sana. Miksi muinaisislantilaiset (ja muut skandinaavit) olisivat lainanneet sanan suomesta? Minusta luontevampaa on, että yksi lainaa. Eli suomalaiset ovat lainanneet sen skandinaaveilta.
Viimeksi muokannut ekyto, 16.04.08 18:06. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Avatar
Jouko Heyno
Viestit: 842
Liittynyt: 30.11.05 10:26

ekyto kirjoitti:
Jouko Heyno kirjoitti:
ekyto kirjoitti: Miksi et sinä, jonka käytös muuten on paljon huonompaa, todista lappi-paikannimien suomalaisuutta, niin voittaisit väittelyn heti?
Tuo "lappi" -sanan suomalaisperäisyyshän on täällä jo esitetty ja osoitettu; se kuuluu "lape" -sanueeseen ja viittaa yksinkertaisesti paikan syrjäisyyteen (ks. edeltävissä viesteissä).[/quote Miten se on parempi kuin vastaavat germaaniset selitykset.
Tästä juuri on kyse: Olisi todella aika, että joku vihdoinkin esittäisi täällä nuo "vastaavat germaaniset selitykset". Sittenhään asiaa voisi vertailla ja tutkia.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”