Yhdysvaltojen suhde Suomeen ajalla 1969 - 1972

[Ciccio]

Ollaan taidettu hieman eksyä alkuperäisestä aiheesta.

Kysyn kuitenkin. Mitä tarkoitat kultuurin paremmuudella ja miten sen voi mitata?

Olet oikeassa, ei kulttuurien paremmuutta voi mitata, tarkoituksenani oli esittää etteivät sinänsä hienot Puna- armeijan kuoron ja Moskovan Suuren sirkuksen vierailuesitykset jne. voineet syrjäyttää läntisen populaarikulttuurin suosiota Suomessa.

Kotimaisista "Turhapuro- filmeistä" ja Kauniista ja rohkeista tv-sarjasta tai Päätalon kirjoista en mm. henkilökoht. suuremmin piittaa, mutta koska ne olivat ja ovat hyvin suosittuja niiden voisi katsoa olevan "parempia",
kuin esim. filmit joita juuri kukaan ei katso - mutta joita kriitikot ylistävät.

Wagnerin oopperoita ei yya- aikana Suomessa esitetty, koska ne olivat
Natsi- Aatun suosikkeja ja saksalaisia.
"Korkeakulttuuria" ei ilman valtiontukea voi esittää, mutta kulttuuria ei voi
ainoastaan rahassa ja katsojamäärillä mitata.

Niin, miten paremmuutta voitaisiin mitata ?

Veikko Palvo

[Ciccio]

[

Nämä nuorisofestivaalit näyttäisivät olleen äärivasemmistolaisen radikalismin lähtölaukaus Suomessa ?

Ja kyse oli mitä ilmeisimmin rauhan ajan informaatiosodankäynnistä
nykytermillä ?

Veikko Palvo

Tuohon "lähtölaukaus"-arvioon ei kannata yhtään uskoa!
SKP-SKDL:n nuoriso-organisaatiot olivat varsin vahvoja ja vaikuttavia koko 50-luvun ajan, ja edelleen 60-luvulle. Nuo järjestöt toimivat kuitenkin aikalailla eristyksissä muusta nuorisotoiminnasta, ellei sitten TUL:n roolia oteta lukuun.
Muut kuin kommunistien omat tiedotusvälineet eivät noiden järjestöjen tai niiden johtajien asioista juuri maininneetkaan.

Kulttuuriradikalismi puolestaan pääsi pinnalle 60-luvun puolimaissa. Silloin suurin osa ´tekisjöistä´oli puoluejärjestöjen ulkopuolisia, lähinnä jonkinmoisia yleisvasemmistolaisia. Jatkossa sitten tapahtui järjestäytymistä, mutta mitään syy-seurauslinjaa festivaaleista vasemmistoradikalismiin ei pitäisi yrittäkään vetää.

Olivathan Neuvostoliiton järjestämät Helsingin nuorisofestivaalit
7 - 8 / 1962 jonkinlainen merkkipaalu vasemmistoradikalismin esiinmarssille. Syy- seurausyhteyttä sinänsä ei taida olla.

( Itä- Berliinin 1973 festivaaleilla 800:n suomalaisnuoren delegaatio oli ainoa länsimainen jossa oli edustajia kaikkien poliittisten puolueiden nuorisojärjestöistä. = Seuraava merkkipaalu ? )
(osaottajien on arvioitu olleen:
a. kommunisteja ja näiden myötäilijöitä
b. sellaisia, jotka olivat valmiit marssimaan rauhan puolesta minkä
tahansa lipun alla.
c. nuoria, jotka halusivat halvan lomamatkan )

Sveitsi, USA ja Englanti järjestivät H:kiin 1962 Läntisen festivaalin, joihin
osallistui myös Itä- blokin maiden pakolaisia ja -järjestöjä, sekä
pohjoismaiset sosiaalidemokraattiset puolueet. Rahoittaja oli USA.

(Koska USA:ssa ei ole ollut vasemmistolaispuoluetta, siellä ei ilmeisesti oivallettu täysin kommunistien ja sosiaalidemokraattien eroja ?
Varsinkin kun Suomessa SDP:stä oli loikkailtu jatkuvasti SKDL: ään. )

Presidentti Kekkonen osallistui yhteen Moskovan järjestämän festivaalin tapahtumaan ja festivaalien jälkeen käytyään Moskovassa lokakuussa 1962 sanoo 27 / 11 -62 / H:ki vastustaneensa festivaalien järjestämistä:
UKK894737
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1

Läntisten tietojen mukaan pres.UKK ja hallitus olivat 1961 selittäneet kyseessä olevan yksityisluonteisen toiminnan.
Wienin festivaaleilla 1959 oli ollut vastamielenosoituksia.

Veikko Palvo

[Derkku]

NL:ssa opiskelleiden määrä on suuruusluokka- arvio ( kymmeniä tuhansia ? ) ja he ovat 30 vuotta sitten perustaneet oman
Neuvostoliitossa Opiskelleiden ( nostalgisen ) Yhdistyksenkin,

Nopealla nettihaulla esiin nousee vaikkapa ASLA-Fulbright -stipendiaattien alumniyhdistys.

http://www.fulbright-alumni.net/

Epäilemättä yhdistyksiä lienee muitakin. Epäilisin NL:ssä opiskelleiden korkeamman järjestäytymisasteen johtuvana lähinnä vasemmistolaisesta rakkaudesta yhdistystoimintaan, mikä oli aikoinaan toki myös keino osoittaa (usein keinotekoista) joukkovoimaa.

En epäile suinkaan etteikö NL:ssä opiskelleisiin olisi kohdistettu voimakasta propagandaa, kenties agenttisuhteitakin on luotu. Toisaalta useiden opiskelijoiden silmät avautuivat Neuvostoliitossa järjestelmän epäkohdille.
Virallinen ja epävirallinen verkostoituminen länteen päin oli yliopistoissakin huomattavasti voimakkaampaa kuin itäänpäin. Eräänä esimerkkinä tästä toimikoon korkeakoulutenttikirjojen "musta lista" 1970-luvulta.

Valtaosa uutistarjonnasta tuli varmaankin Lännestä, mutta eikö se itsesensuuri ollut sitä että osa jätettiin kertomatta ?

Varmasti näin, mutta jopa kylmän sodan vuosina kansalaisella on ollut mahdollisuus valita informaationsa poliittisen suuntauksena mukaan. Näin naapurissa -ohjelma on jo aikanaan aiheuttanut naurunpyrskähdyksiä ja inhoa.

Ja läntisen kulttuurin ja populaarikulttuurin paremmuutta Neuvostoliitto ei pystynyt horjuttamaan.

Länsimainen pop-kulttuuri lienee ollut suosittua ilmaisunvapauden ansiosta mikä on mahdollistanut eri asteen "tuotekehittelyn" totalitarismiin verrattuna.

[ollijii]

"Virallinen ja epävirallinen verkostoituminen länteen päin oli yliopistoissakin huomattavasti voimakkaampaa kuin itäänpäin. Eräänä esimerkkinä tästä toimikoon korkeakoulutenttikirjojen "musta lista" 1970-luvulta."

Mitähän tuo tarkoitti?
70-luvun alkupuolella koottu "Musta lista" oli stalinistien, elikkä Sosialistisen Opiskelijaliiton toimesta koottu lista "neuvostovastaiseksi" sanotusta aineistosta korkeakoulujen tenttikirjoissa. "Mustan listan" mainitsemaa aineistoa vaadittiin poistettavaksi tenttivaatimuksista ja kirjastoistakin.

Muuten, Esko Seppänen (MEP), joka ei ollut puhdasoppisia stalinisteja, ehti silti vaatia The Economist lehden poistamista Kauppakorkeakoulun kirjastosta lehden "neuvostovastaisten" artikkelien vuoksi.

[Derkku]

Mitähän tuo tarkoitti?
70-luvun alkupuolella koottu "Musta lista" oli stalinistien, elikkä Sosialistisen Opiskelijaliiton toimesta koottu lista "neuvostovastaiseksi" sanotusta aineistosta korkeakoulujen tenttikirjoissa. "Mustan listan" mainitsemaa aineistoa vaadittiin poistettavaksi tenttivaatimuksista ja kirjastoistakin.

Olisi pitänyt kirjoittaa tuota enemmän auki, tai pikemminkin ajatella pidemmälle ennen tuon kirjoittamista...

Musta lista nosti esille nimenomaisesti ns. neuvostovastaisten tenttikirjojen suuren määrän, mikä nähdäkseni toimii eräänä esimerkkinä siitä että tiedemaailman verkottuminen länteenpäin oli erittäin merkittävää.

[Tapio Onnela]

Muuten, Esko Seppänen (MEP), joka ei ollut puhdasoppisia stalinisteja, ehti silti vaatia The Economist lehden poistamista Kauppakorkeakoulun kirjastosta lehden "neuvostovastaisten" artikkelien vuoksi.

Kiinnostava tieto, mistähän tämän voisi tarkistaa?

NL:ssa opiskelleiden määrä on suuruusluokka- arvio ( kymmeniä tuhansia ? ) ja he ovat 30 vuotta sitten perustaneet oman

Minusta tuo määrä vaikuttaa kyllä liioitellulta. Voisin uskoa, että tuhansia, mutta kymmeniä tuhansia on kyllä liikaa. Mihin lähteeseen tietosi pohjautuvat?

[Ciccio]

Muuten, Esko Seppänen (MEP), joka ei ollut puhdasoppisia stalinisteja, ehti silti vaatia The Economist lehden poistamista Kauppakorkeakoulun kirjastosta lehden "neuvostovastaisten" artikkelien vuoksi.

Kiinnostava tieto, mistähän tämän voisi tarkistaa?

NL:ssa opiskelleiden määrä on suuruusluokka- arvio ( kymmeniä tuhansia ? ) ja he ovat 30 vuotta sitten perustaneet oman

Minusta tuo määrä vaikuttaa kyllä liioitellulta. Voisin uskoa, että tuhansia, mutta kymmeniä tuhansia on kyllä liikaa. Mihin lähteeseen tietosi pohjautuvat?

Keväällä 1945 Puna- Armeijan kuoro oli kiertueella Suomessa ja
Raoul Palmgren kirjoitti haltioituneena: "CCCP opettaa maailmaa."
"Neuvostoliitto opettaa aseilla ja se opettaa kulttuurillaan."

Suomi- Neuvostoliitto -Seuran jäsenmäärä 1945 lopussa oli 170 000,
miten jäsenmäärä lienee kehittynyt ja kasvanut ?

Tässä ketjussa olen esittänyt suuruusluokka- arvioni ja "ehkä" ja ( ? )
Karkea arvio perustuu SN-Seuran jäsenmäärään.
Neuvostoliitossa opiskelleiden yhdistys perustettiin samoihin (samaan ?)
aikaan kuin Neuvostoliiton kulttuurikeskus,
http://www.ruscentre.org/
joka
toimi Nordenskiöldinkatu 1 / H:gissä - rakennus oli aikaisemmin ollut
yksityiskouluna, jonka penkkejä kirjoittajakin kulutti jonkin aikaa.

Neuvostoliitossa opiskelijat, SN-Seura ja Suomen Opetusministeriö olivat
tiiviissä yhteistyössä.
http://www.veneoy.fi/index.html
NL:ssä opiskelleiden yhdistys on edelleen tiiviissä yhteistyössä Nordenskiöldinkatu 1.:n kulttuurikeskuksen kanssa.

Koska NL:ssä opiskelua tukivat Suomen Opetusministeriö ja Neuvostoliitto,
voisi olettaa opiskelun Neuvostoliitossa olleen taloudellisesti houkuttelevaa ?

Tarkat Neuvostoliitossa opiskelleiden määrät löytynevät Opetusministeriöstä.

Veikko Palvo

[ollijii]

Esko Seppäsen muun Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan vasemmistojohdon kanssa esittämä kannanotto neuvostovastaisen aineiston poistamisesta oli muistaakseni KKK:lle osoitetun kirjelmän muodossa.

Tätä en yhtään epäile, näitä poistopyyntöjähän tehtiin paljon muitakin. Huvittavaa tuossa vaan minusta oli tuo vaatimus nimenomaan tuon The Economist lehden poistamisesta Kauppakorkeakoulun kirjastosta.
On muuten erinomainen lehti http://www.economist.com/

[ollijii]

Helsingin nuorisofestivaalin ja vasemmistoradikalismin nousun välisestä yhteyden puutteesta muistin hyvän esimerkin:
60-luvun kulttuuriradikalismin liikkeellepanevia hahmoja oli Arvo Salo. Ja tuosta nopeassa tahdissa vasemmistoon järjestäytyneestä kulttuuriradikalismista lähti liikkeelle myös mittava osuus nuorisoradikalismista sitten 60-70-lukujen taitteesta lähtien.

Mutta tämä Arvo Salo sattui ilmeisesti olemaan mukana järjestämässä festivaalia vastustavia mielenosoituksia. Ainakin 70-luvun puolella laitavasemmistolaiset muistivat piikitellä Salolle tuosta aiheesta, ja Saloa pidettiinkin huomattavana ´objektiivisesti äärioikeistolaisena´kuten ajankohdan stalinistinen kielenkäyttö asiaa ilmaisi.

[Tapio Onnela]

Suomi- Neuvostoliitto -Seuran jäsenmäärä 1945 lopussa oli 170 000,
miten jäsenmäärä lienee kehittynyt ja kasvanut ?
Tässä ketjussa olen esittänyt suuruusluokka- arvioni ja "ehkä" ja ( ? )
Karkea arvio perustuu SN-Seuran jäsenmäärään.

Minusta tuo arvio ei voi perustua SNS-seuran jäsenmäärään ja en kyllä oikein usko, että Suomesta olisi voinut lähteä kymmeniä tuhansia opiskelijoita Neuvostoliittoon, edes yhteensä 1940-luvulta 1970-luvulle. Kyllä tuossa arviossasi on nyt joku mittakaavavirhe.
Parhain terveisin:
Tapio Onnela

[Ciccio]

Suomi- Neuvostoliitto -Seuran jäsenmäärä 1945 lopussa oli 170 000,
miten jäsenmäärä lienee kehittynyt ja kasvanut ?
Tässä ketjussa olen esittänyt suuruusluokka- arvioni ja "ehkä" ja ( ? )
Karkea arvio perustuu SN-Seuran jäsenmäärään.

Minusta tuo arvio ei voi perustua SNS-seuran jäsenmäärään ja en kyllä oikein usko, että Suomesta olisi voinut lähteä kymmeniä tuhansia opiskelijoita Neuvostoliittoon, edes yhteensä 1940-luvulta 1970-luvulle. Kyllä tuossa arviossasi on nyt joku mittakaavavirhe.
Parhain terveisin:
Tapio Onnela

NOY ( Veneoy ) ja INCORVUZ

YLEssä 33- vuotta, Ulkolinja / dokumentit ja 1977 - 1982 YLEn Moskovan kirjeenvaihtajana , työskennellyt Reijo Nikkilä kirjoittaa
Spektr Nedel N:o 10. 9 / 3 2007 :
http://www.spektr.net/new/09_06/index.html
NL-tyyliin "raportimme"- kyselyyn vastanneiden %-määräksi saadaan
104,7 %:a.

"Sirkka-Liisa Lindgvist, joka oli perustamassa NOY:tä, NL:ssä opiskelleiden yhdistystä ja johti sitä pitkään, samoin kuin Incorvuzia -
Neuvostoliitossa opiskelleiden kansainvälistä yhdistystä, kertoi:
"Venäläisten tietojen mukaan Neuvostoliitossa opiskeli noin 6000 suomalaista."
"Puoluluekoulussa ja Komsomol- kouluissa opiskeli satoja suomalaisia."

Reijo nikkilä kertoo kuinka 1997 YLEn tv-dokumentissä hämmästelyn aiheeksi nousi puoluekoululaisten saama asekoulutus.

Reijo Nikkilä: "Vaikka suomalaisia opiskeli Neuvostoliitossa näin paljon,
ei aiheesta ole tehty yhtään akateemistä tutkimusta
ja
tämä on ihmeellistä, sillä NL:stä Suomeen tuotu tietomäärä on suuri ja monista Neuvostoliitossa opiskelleista on tullut alojensa asiantuntijoita Suomessa."

Ja
jälkikasvua ja - vaikutustakin näyttäisi esiintyvän ?
Kannanottoja tämänhetken Suomen sisä- ja ulkopolitiikkaan näytetään otettavan.

Näiden Reijo Nikkilän välittämien Sirkka-Liisa Lindgvistin venäläisten tietojen mukaan Neuvostoliitossa opiskelleiden määrä jäisi alle 10 000:n.

Veikko Palvo

[Ciccio]

Tälläkin Agricola- keskustelufoorumilla on joku Neuvostoliitossa opiskellut kirjoitellut vääränlaisesta Suomen itsenäisyyspäivän vietosta ja kertonut heidän viettäneen vaihtoehtoista Suomen itsenäisyyspäivää "pienen parodian merkeissä."

Tälläinen ystävyystoiminta mielestäni estää ja vastustaa aitoja
kulttuuri-, talous- ja ystävyyssuhteita venäläisiin.

Subjektiivisesti sanoisin, että neuvosto-ajan opeilla jotkut Neuvostoliitossa opiskelleet ovat Venäjää vastaan toimivia, karkoittaen myöskin
suomalaisia.

Veikko Palvo

[Ciccio]

YLEn sivuilta löytyy 19.2. tehty uutinen otsikolla Diplomaattipostia Washingtonista: Nixonin USA piti itseään Suomen kummisetänä. Juttu käsittelee Yhdysvaltain ulkoministeriön virallisen historiateossarjan uusinta, 21.2.2008 julkaistua osaa. Kyseinen sarjan XXXIX teos tutkii asiakirjojen valossa Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa ajalta 1969 - 1976 näkökulmanaan turvallisuuspolitiikka Euroopassa. Kuten YLEn jutusta käy ilmi, pohditaan teoksessa myös Yhdysvaltojen suhdetta Suomeen. Kirjaan on otettu mukaan 12 Suomen-suhteita käsittelevää aiemmin salaista muistiota ja sähkettä vuosilta 1969 - 1972.

Foreign Relations of the United States on teossarja, joka käsittelee Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa sekä diplomatiaa alkaen vuodesta 1861 eli Lincolnin presidenttikaudelta. Virallisten historiankirjoittajien ryhmä kokoaa teokset aina jonkin ajan tai teeman mukaisesti. Mukaan valitaan kaikista parhaiten aikaa kuvaavat asiapaperit, myös salaiset. Tässä yksi syy miksi kirjat ilmestyvät noin 30 vuoden "viiveellä". Suurin osa sen numeroista on luettavissa netistä. Numerot ajalta 1950 - 1976 löytyvät ulkoministeriön omilta sivuilta. Sitä aiemmalta ajalta teoksia löytyy Wisconsin yliopiston digitaalisesta kokoelmasta. Kokoelma ei ole täydellinen, mutta suhteellisen kattava.

Ulkoministeriön sivuilta Nixon - Ford -kaudelta 1969 - 1972
XXIX, Itävalta, 62 - 71
Esim. puhelinkeskustelu Nixon - Kissinger
Washington 11 / 4 1972, 10:50 a.m.
Nixon sanoo Kissingerille: " Minulla on aina ollut Itävaltaan läheiset suhteet ja lähettiläs on läheinen ystäväni.
"Ja Itävalta ei ole liittolaisemme, mutta se ei ole venäläistenkään liittolainen."
--------------------------------------
Wienin valloitti 1945 puna- armeija ja Itävalta oli Yhdistyneiden Kansakuntien miehittämänä vuoteen 1955.
Naapurimaassa Unkarissa oli kansannousu 1956 ja Tsekkoslovakian miehitys 1968.

Voisiko katsoa Itävallan olleen geopoliittisesti Suomea vaikeammassa asemassa ?
Itävallan puolueettomuus suuntautui kuitenkin Länteen.
--------------------------------------

YLEn politiikan toimituksen yleisarvio USAn uudesta virallisesta historianteoksesta Nixonin USA:sta Suomen kummisetänä on varmasti oikea.
Mutta
samoista lähdetiedoista käyvät laajemminkin ilmi USAn lähdetiedot eri maista ja USA:n ja USSR:n välisiä julkistettuja neuvottelumuistoita,
myös Nixonin Itävalta- kannanottoja.

Veikko Palvo

[ollijii]

Suomi-Neuvostoliitto Seuran jäsenmääräksi on hyvinkin voitu ilmoittaa 130 000, tai sitten jotain ihan muuta. SNS:n numerotietoihin voi suhtautua kuten N-liiton tuotantotilastoihin....
SNS:n lukemat tekee aika mielivaltaisiksi se, että yksi ja sama ihminen on saattanut olla 3-5 kertaisestikin liiton jäsen. Tämä johtuu seuran yhteisöjäsenten määrästä ja näiden jäsenmääristä.
SNS oli paljolti rituaali, ja se ymmärrettiin rituaaliksi.
Toisaalta ainakin alkuvaiheissaan SNS:n piiriin on ilmeisesti aivan tarkoituksella hakeutunut aktiivisestikin oikeistolaisia ihmisiä. Osa oli puhtaasti kiipijäluonteita, osa taas ´sijoitettiin´ SNS:ään tietoa keräämään ja tarkkailemaan.

[ollijii]

Tämän päivän Keskisuomalaisessa veteraanitoimittaja Juhana Lepoluoto kirjoittaa "Toisinajattelija" kolumnissaan kiintoisia amerikkalaisten ja neuvostolaisten toiminnoista Suomessa.
Huomionarvoinen maininta on tämän keskustelun kannalta se, että CIA:n ammattiyhdistysagentti Irwing Brown oli maksanut helsinkiläisille lättähatuille 5000 markan palkkion jokaisesta rikotusta ikkunasta festivaalin aikana.