Muinaistanskassa Tiwaz/Tyr näyttää olleen muodossa TiuR:
http://als.wikipedia.org/wiki/Futhark
Ehkäpä siitä ovat peräisin suomalaiset sukunimet Tiuri ja Tiura?
Berkanan is the reconstructed Proto-Germanic name of the b rune ᛒ, meaning "birch". In the Younger Futhark it is called Bjarken in the Icelandic rune poem and Bjarkan in the Norwegian rune poem. In the Anglo-Saxon rune poem it is called beorc ("birch" or "poplar"). Etymologically Berkanan is connected to Slavic Brěza, Lithanian Beržas, Ossetic Bærz.
The corresponding Gothic letter is 𐌱 b, named bairkan.
Mitähän nuo jatulit mahtoivat syödä? Kansanruno mainitsee pohjolalaiset miehen syöjiksi:Jouppe kirjoitti: Miltä vuosisadalta tämä Fellman lainaus on? En ole liki vuosisataa nuoremmissa lähteissä nähnyt kirjoittavan "muinaisskandinaavisi[st]a goottilaisi[st]a" (sic!) heimoista.
Sanan juutti lainaoriginaali palautuu asuun *eut- http://runeberg.org/svetym/0372.html.
Sanat iatul, iatun, jättul, jättur, jotunn ja jötunn taas palautuvat *etun-/*etul- alkuisiin originaaleihin. Indo-europeisti näkee heti, että sanat eivät ole alkusukua. Jälkimmäinen lienee perua 'syödä' merkitsevästä juuresta. http://runeberg.org/svetym/0374.html Jatuli on siis suursyöjä!
Tuo maininta urohon upottajistakin on mielenkiintoinen. Tanskan soista on löydetty uhrattuja ihmisiä. Ehkäpä Leväluhdan lähteen ihmisjäänteetkin ovat näiden "urohon upottajien" jäljiltä?Portit Pohjolan näkyvi,
Paistavi pahat veräjät,
Kannet kirjo kiimottavat
Miehen syöjästä kylästä,
Urohon upottajasta.
(SKVR:VII1,679)
Ruotsalaisten paikannimien tutkiminen on varmaan sopivaa puuhaa yliopistojen tutkijoille ja opiskelijoiden harjoitus/lopputöihin. Toivottavasti joku opiskelija ottaa aiheesta kopin ennakkoluulottoman professorin opastuksella. Minulla on sellainen käsitys, ettei ruotsalaisia paikannimiä ole juuri tutkittu suomen sanaselitykset huomioiden. Luin joskus taannoin arvostelun muistaakseni Andersson-nimisen ruotsalaisen kirjasta, jossa pitäisi arvostelun mukaan olla paikannimistön suomenkielisiä selityksiä. Arvostelussa kirja sai ei-niin-mairittelevat maininnat, joten jätin kirjan ostamisen. Arvostelusta jäi mieleen soimaan, että tämä Anderssonin kirja teki hallaa sille, että oikeasti ryhdyttäisiin tutkimaan suomen nimistöä Ruotsissa. Se kuulemma ansaitsisi tulla tehdyksi. Onkohan foorumilla ketään, joka olisi tutustunut Anderssonin (?) kirjaan?Jouppe kirjoitti:Kun sanoin "hihat heilumaan" tarkoitin oikeastaa päinvastaista: Sinulla on jo aika paljon raaka-aineistoa. Nyt sinun pitäisi fokusoitua: seuloa aineistosta kaikista lupaavimmat 1-4 ehdokasta, hankkia niiden alueiden peruskartat. Sitten pitää tutkia sen alueen nimistökerrostumia, eli mitkä nimet ovat mihinkin nimiin nähden sekundaarisia ja kieliikö tietyt nimet jostakin tietylle vuosisadalle ajoittuvasta asutusaallosta. Tutkimushistoriaan pitää myös tutustua. Sitten pitää osoittaa että tietyt nimet täytyy olla muita vanhempia. Tässä tuskin riittää osoittaa, että voisivat olla vanhempia, jos samantyyppisten paikkojen nimet valtaosin ovat ensimmäisen ruotsalaisasutuksen ajoilta (kuten luulisin). Sitten olisit onnekas jos tiv-/ty(s)- ehdokkaasi kuuluisivat tällaisen muita vanhempien nimien joukkoon.
Mutta oikeastaan sinun pitäisi aloitta vielä kauempaa. Ennen kuin sopii olettaa, että hämärä etuliite voisi selittää lainaperäiseksi, sinun pitäisi osoitta kerrostuman olemassaolo jollakin selvällä tapauksella. Sellainen kyllä edellyttäisi koko nimen lainautumista, ei ainoastaan etuliitteen, ja nimenomaan nimen, joka olisi kovin tyypillinen Suomen tai Viron esihistorialliselle nimistölle.
Tämä olisi pitkän tutkimusohjelman vertainen ponnistus ja edellyttäisi kenttämatkoja ja murretutkimusta ruotsin puolella yms. Vanhimmat kirjoituasut pitää etsiä ruotsalaisista kirjastoista. Ja kuten huomaat en pidä tutkimuskenttää kovin lupaavana: kun palautat muotosi varhaiskantasuomeen olisi luontevaa suunnata tutkimukset huomattavasti kaakkoon Taalainmaalta. Enkä siksi kyllä aio ryhtyä etäkonsultiksesi. Mutta sinun sopii yrittää jos sinulla on siihen aikaa, sinnikkyyttä ja kykyjä ja pystyt elättämään itsesi tutkimuksesi ajan.
Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).Vetehinen kirjoitti:Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.
Hyvä tietää. Eli *palti on lainaa paleo-germaanisesta sanasta, jossa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi kuten ilmeisesti unkarinkielessäkin on tapahtunut. Siis sama muunnos josta arvelin palu -> falu. P:n muuttuminen f:ksi on kai karkeasti ajoitettu? Murresanassa palsi on ilmeisesti tapahtunut muunnos t:stä s:ksi kuten oli esillä *tivä/*syvä sanojen kanssa ja ehkä sekin on ajoitettu?Jouppe kirjoitti:Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).Vetehinen kirjoitti:Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.
Kyllä se sopii hyvin kuvaan.kari lumppio kirjoitti:Heips!ekyto kirjoitti: Tyrin mukaan on nimetty Tiwaz-riimu, joka muistuttaa keihästä:
Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.
Kari
Norse Mythology by Arthur Cotterell, originally published in 1997 and updated for 1999 by Lorenz Books has this to say: "Tyr, also known as Tiwaz, was the Germanic war god... He was closely associated with Odin and like that god, received sacrifices of hanged men. It is not unlikely that Tyr was an early sky god whose powers were later passed on to Odin and Thor. Gungnir, Odin's magic spear, may once have belonged to Tyr, since it was customary for the Vikings to cast a spear over the heads of an enemy as a sacrifice before fighting commenced in earnest, and over recent years archaeologists have found numerous splendidly ornamented spears dedicated to Tyr."
Ainakin Tanskassa on Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja, missä nimi on muodossa Tyr. Esimerkiksi Tyrseng:Jouppe kirjoitti:Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.ekyto kirjoitti: Hämeessä ja Satakunnassa on paljon Tyr-alkuisia paikannimiä, esimerkiksi Tyrvää, Tyrväntö, Tyrisevä ja Tyrsiö. Olisivatkohan myös ne nimetty Tyr-jumalan mukaan? Tyrsiö voisi ehkä olla suomettunut muoto nimestä Tyrsjö (Tyr-järvi). Hämeessä on myös nimiä kuten Teivo ja Teivaa, ehkäpä nekin kuuluvat samaan sarjaan Tyr/Tiwaz/Teiwaz-jumalan mukaan nimettyjen paikkojen kanssa.
Juuri Tanskassa sanotaan olevan erityisen paljon Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja (olisivatkohan muinaisjuutit, eli fornjotit nimenneet ne?):# Onsholt ("Odin's Holt"), located in Viby, Jutland. A marked hill now covered in corn fields that was, up until about the 18th century, covered in wetlands on all sides. Covered by a wood (a "holt") during the Viking Age. Viby may mean "the settlement by the sacred site" and contains traces of sacrifices going back 2,500 years. The location contained other names such as Tyrseng ("Tyr's Meadow") which is itself located near Dødeå ("Stream of the dead" or "Dead Stream"). Religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. Further, a spring dedicated to Holy Niels exists in the area that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice.[1]
Tosin tanskalaisissa paikannimissä on käytetty myös muotoja Tir ja Ti:Very little is known about Tyr. He clearly was a very important deity at one time, given the many places named after him in Denmark. The similarity of his name to Dyaus, Zeus, and Deus implies that Tyr began his existence as a sky god, probably the preeminent Germanic deity, or even the sole deity of a primitive monotheistic belief. Tyr represented the principles of law and justice in this early time, and maintained this attribute at the end of pagan times.
Only later did he acquire the attribute of warrior god, and as such, he became a less important deity. His character was more like that of Mars -- noble and brave -- than like that of the despicable Ares. The Romans thus equated him with their own Mars, who was a rising power in the Roman Pantheon, yet even this connection failed to rescue Tyr from descending obscurity. During the Viking age, he was overshadowed by Odin, Thor and Freja, and all but faded into oblivion.
Tyr was widely worshipped in Denmark, as many places are named after him such as: Tissø, Tisvilde, Tirslunde, Tistrup and Tirstrup.
TYR is the rune of the War God who sacrificed his hand to the wolf Fenrir for the good of the gods. This rune stands for law and just rule. The Isle of Tiree (or Tyrvist) in the Hebrides was named after Tyr.
Kyse on klassisesta Grimmin laista, joka kuvaa germaanisten kielten ja Proto-Indo-Euroopan obstruenttien välistä suhdetta: http://en.wikipedia.org/wiki/Grimm%27s_lawVetehinen kirjoitti:Hyvä tietää. Eli *palti on lainaa paleo-germaanisesta sanasta, jossa on tapahtunut muunnos p:stä f:ksi kuten ilmeisesti unkarinkielessäkin on tapahtunut. Siis sama muunnos josta arvelin palu -> falu. P:n muuttuminen f:ksi on kai karkeasti ajoitettu? Murresanassa palsi on ilmeisesti tapahtunut muunnos t:stä s:ksi kuten oli esillä *tivä/*syvä sanojen kanssa ja ehkä sekin on ajoitettu?Jouppe kirjoitti:Tuo Venäjän sana näyttä kovasti esisaamen sanalta *palti. Sen edustaja Luulajan saamessa on buollda 'vaaran/vuoren rinne'. Löytyypä sen sukulainen vielä myös suomen murteissa asussa palsi, mutta hieman eri merkityksessä. Tunnettu paleo-germaaninen lainasana (> fold, fåll jne.).Vetehinen kirjoitti:Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.
-
Paitsi, että teivas on perinteisesti katsottu olevan hieman myöhempi laina samasta baltilaisesta alkumuodosta staibas, josta suomen sana seiväs on lainattu. Miten tämä liittyisi *Ti:waz nimiseen toisen kansan jumalaan olisi vaikea selittää. Sen sijaan suomen sana taivas on alkusukua *Ti:waz (<*Deiwas) jumalallleekyto kirjoitti:Kyllä se sopii hyvin kuvaan.kari lumppio kirjoitti: Heips!
Viron kielessähän teivas tarkoittaa seivästä (~keihäs vrt. seivästää). Jos sillä on tässä yhteydessä mitään merkitystä.
Kari
Tässä olisi ehkä eräs Tyrin ja keihäiden välinen yhteys:
http://www.valkyrietower.com/tyr.html
Norse Mythology by Arthur Cotterell, originally published in 1997 and updated for 1999 by Lorenz Books has this to say: "Tyr, also known as Tiwaz, was the Germanic war god... He was closely associated with Odin and like that god, received sacrifices of hanged men. It is not unlikely that Tyr was an early sky god whose powers were later passed on to Odin and Thor. Gungnir, Odin's magic spear, may once have belonged to Tyr, since it was customary for the Vikings to cast a spear over the heads of an enemy as a sacrifice before fighting commenced in earnest, and over recent years archaeologists have found numerous splendidly ornamented spears dedicated to Tyr."
Tirs-/Tyrs- onkin tässä juuri genitiivi, eikä nominatiivi, jonka olen edellä julistanut mahdottomaksi. Foneemi /-r-/ on näissä nimissä joko kontaminaatiosta syntynyt tai laina arkaisemmasta skandinaavisesta kielimuodosta. Alunperin se on ollut nominatiivin pääte, joka ei todellakaan kuulu genitiiviin. Samantyyppinen kontaminaatio on Tirsdag sanassa tanskaksi, mistä on ollut puhetta ennen. Nominatiivin päätteen /r/ kiinnittyminen vartaloon viittaa lainaan islannista ja labialisoimaton /i/ lainaan länsigermaanista, ellei laina ole niin myöhäinen, että islannin /ý/ oli ehtinyt delabialisoitua, kuten nykyislannissa on laita. Mene ja tiedä, muoto kuuluu joka tapauksessa aikaisintaan myöhäiskeskiaikaan jolloin sijajärjestelmä oli romahtanut ja pakanajumalien omakieliset nimet jäänyt Tanskassa unholaan.Jouppe kirjoitti:Ainakin Tanskassa on Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja, missä nimi on muodossa Tyr. Esimerkiksi Tyrseng:ekyto kirjoitti: Ainakaan skandinaavisella puolella kielirajaa Tyrin mukaan nimettyjä paikkoja eivät voisi sisältää etuliitteen Tyr-. Tämä johtuu siitä, että nominatiivin suffiksi -r ei ole mahdollinen yhdyssanan etuliitteessä. Etuliitteessä voi vain olla puhdas perusvartalo tai genitiivisija. **Tyrsjö ei siten ole mahdollinen ellei se tulisi jostain aivan muusta sanasta, jossa r on osa vartaloa tai genitiivin päätettä. Äkkiseltään ei nyt tule mieleen tapauksia. jossa suomi olisi lainannut tätä nominatiivin päätettä ylipäätään, sen jälkeen kuin se oli kehittynyt /r/:ksi. Siis ba:ter => paatti eikä suinkaan **paatteri.
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_pl ... after_Odin
# Onsholt ("Odin's Holt"), located in Viby, Jutland. A marked hill now covered in corn fields that was, up until about the 18th century, covered in wetlands on all sides. Covered by a wood (a "holt") during the Viking Age. Viby may mean "the settlement by the sacred site" and contains traces of sacrifices going back 2,500 years. The location contained other names such as Tyrseng ("Tyr's Meadow") which is itself located near Dødeå ("Stream of the dead" or "Dead Stream"). Religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. Further, a spring dedicated to Holy Niels exists in the area that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice.[1]Tyr was widely worshipped in Denmark, as many places are named after him such as: Tissø, Tisvilde, Tirslunde, Tistrup and Tirstrup.
Sopii epäillä. Joko nimiekyto kirjoitti:Hebrideillä on Tyrin mukaan nimetty saari Tiree (tai Tyrvist):
http://thormodsrunar.mysite.wanadoo-mem ... page1.html
TYR is the rune of the War God who sacrificed his hand to the wolf Fenrir for the good of the gods. This rune stands for law and just rule. The Isle of Tiree (or Tyrvist) in the Hebrides was named after Tyr.
Arkaisista nimistä lieneekin kyse, sillä Odin ja Thor olivat korvanneet Tyrin pääjumalana viikinkiajalle tultaessa (noin 700-luvulla), joten nimet lienevät pääosin viikinkiaikaa vanhempia. Aiemmin oli puhetta Tyrfing-nimestä, mistä sanotaan, että sen tyyppisen nimen käytöstä oli luovuttu ennen vuotta 390, jonka perusteella kyseistä saagaa arvellaan tätä vuotta vanhemmaksi:Jouppe kirjoitti: Tirs-/Tyrs- onkin tässä juuri genitiivi, eikä nominatiivi, jonka olen edellä julistanut mahdottomaksi. Foneemi /-r-/ on näissä nimissä joko kontaminaatiosta syntynyt tai laina arkaisemmasta skandinaavisesta kielimuodosta.
Käsittääkseni 300-luvulla ei vielä puhuttu muinaisskandinaavia, vaan jotain arkaisempaa skandinaavista kieltä? Uskoisin Tyr-paikannimien olevan ehkä roomalaisen rautakauden ja merovinkiajan väliltä (n. 0-600 jaa)It is a testimony to its great age that names appear in genuinely Germanic forms and not in any form remotely influenced by Latin. Names for Goths appear that stopped being used after 390, such as Grýting (Ostrogoth, cf. the Latin form Greutungi) and Tyrfing (Visigoth, cf. the Latin form Tervingi)
Joidenkin perimätietojen mukaan nimi "Turenki" olisi suomennos sanasta Turinge tai Thuring (vrt. Saksan Thüringen).
Mielenkiintoista, että monet noista nimistä ovat "Jutlandissa". Fundinn Noregr -saga alkaa:Toponyms
* Thisted, Jutland, Denmark - Tyr's Stead.
* Tyrseng ("Tyr's Meadow"), Viby, Jutland, Denmark. Once a stretch of meadow near a stream called Dødeå ("Stream of the Dead" or "Dead Stream"), where ballgame courts now exist. Viby contained another theonym; Onsholt ("Odin's Holt") and religious practices associated with Odin and Tyr may have occurred in these places. A spring dedicated to Holy Neils that was likely a Christianization of prior indigenous pagan practice also exists in Viby and the city itself may mean "the settlement by the sacred site". Traces of sacrifices going back 2,500 years have been found in Viby.[6]
* Tiveden, Sweden - Tyr's Woods
* Tysnes, Norway - Tyr's Headland
Eli Fornjotr hallitsi "Gotlandia/Jótlandia", joka saagan kirjoittamisen aikaan keskiajalla tunnettiin "Finlandina" ja "Kvenlandina". Jótland tarkoittaa nykyislanniksi Tanskan Jyllantia (Jutland). Ehkäpä muinaisjuutit toivat Tyr-alkuiset nimet Suomeenkin. Fennomaanit kuitenkaan tuskin hyväksyvät ajatusta, että nyky-Suomen alueella olisi ollut juutteja tai muitakaan vieraita hallitsijoita ennen keskiajan ruotsalaisia, joiden hallintoa he eivät vahvan todistusaineiston vuoksi pysty kumoamaan.FORNJÓTR hefir konungr heitit. Hann réð fyrir Gotlandi (*Jótlandi hdr.), er kallat er Finnland ok Kvenland.