Sukututkimuksessani äidin puolella Pohjanmaalla Liminka - Limingo´ssa
asuneen Isaak Isaaksson x:n ( v:mo Greta Olofsdotter x )
( olettamuksena suomalaiset nimet ruotsiksi kirjoitettuna )
jälkeläinen
on muuttanut Kokkola - Gamlakarleby´hyn ja häntä koskevat muutkin asiakirjat on kirjoitettu vain ruotsiksi.
Pohjanmaalta on muutettu myös Laatokan Karjalaan ja ortodoksialueella nimet on kirjoitettu venäjäksi.
Myös Veckelax´n Sippolasta löytyy HisKistä 19 / 5 1775 syntynyt
Petter Axelsson, joka on Niemelän talon isäntä Kansallisarkiston tiedoissa.
Sirkka Paikkala:
http://www.fennia.nu/artiklar/sukunimet_paikkala_no.htm
sukunimistä ja paikannimistä:
-lainen/ -läinen, -tar/ -tär, -la, -nen/ -inen, jne. loppuisista nimistä.
Termonen - D´ermoi - Jermija - Jeremias
---------------------------------
Tarkoituksenani oli ottaa esille Suomen suku- ja paikannimien
syntyhistoria.
Suomen. Esim. Ragnar Nordström sanoo Voitto tai Kuolema- nimellä
julkaistuissa muistelmissaan olevansa ruotsia puhuva suomalainen.
Tosin jotkut ovat sanoneet 1930- luvulla sen olleen Ragnarin karjalaisen vaimon Ninan
vaikutusta. ( Salmissa puhuttiin karjalan livvin murretta )
Jonkun suomenruotsalaisen suku ja "kantaisä" saattaa olla suomalainen ja jonkun karjalaisen suku onkin alkujaan Pohjanmaalta tai Savosta jne.
Ja
toisaalta nimiä ja paikannimiä on myös "suomennettu", sekä otettu tai annettu suomalainen nimi.
Esim. Taasianjoki virtaa Salpausselältä edelleen samannimisenä, rannikolla Ruotsinpyhtäällä sen nimi kirjoitettiin välillä Tessjö ja nykyisin Tesjoki- muodossa.
Ja
Strömforsin ruukki on 30-v sodan ansioista kenr. Jakob Duvallille
lahjoitetussa laajassa Petjärven kylässä, 5 taloa 1600-luv. alussa -
Abborrenforsin kohdalla.
Meren rannalla on Lill-abborrenfors, mutta yleensä koskissa ovat hyppineet lohet - eivät ahvenet. Kyse on ilmeisesti kirjausmuodosta.
Lill-Abborrenforsin nimenä on myös Savukoski - Rökfors, ilmeisesti huurusi sulana talvellakin.
Kuningas Maunu Eerikinpoika myönsi 1347 Turun piispa Hemming´lle verovapauden Ahvenkosken (-koskien) kalastukselle. Lohipatoja on rakennettu Kymijoen suiston koskiin myöhemminkin, Tsaarin "kalamaja"
Langinkoskella lienee kuuluisin.
(Valamon luostari sai ((Kotkan)) Langinkosken kalastusoikeudet vuokraten ne edelleen, sekä käräjöi lohista, luostari voitti oikeudessa.)
Tietoja haettaessa on käytettävä kaikkia em. kirjoitusmuotoja.
Veikko Palvo