Roy Rosenzweig on kirjoittanut Wikipediasta ja sen historiaa
käsittelevästä sisällöstä todella hyvän ja ajatuksia herättävän
artikkelin, jonka otsikko on "
Can History Be Open Source?
Wikipedia and the Future of the Past". Juttu ilmestyi Journal of
American History –lehden kesäkuun numerossa ja se on
luettavissa myös verkossa osoitteessa
http://chnm.gmu.edu/resources/essays/d/42
Rosenzweig käy artikkelissaan läpi Wikipedian syntyhistoriaa ja
toimintaperiaatteita. Hänen mukaansa jopa puolet Wikipedian
sisällöstä voi luokitella historiaa käsitteleväksi: vaikka sitä
on osin aiheestakin moitittu nörttikulttuurin tuotteeksi, se sisältää
puutteistaan huolimatta runsaasti etenkin länsimaista historiaa
käsittelevää materiaalia, joka on Googlen ja muiden hakukoneiden
ansiosta helposti kaikkien tiedonhakijoiden tavoitettavissa.
Wikipedia on nimenomaan ensyklopedia. Tarkoituksena ei ole
julkaista uutta tietoa tai tehdä uusia tulkintoja (tämä on itse
asiassa jopa kiellettyä). Kyse on sen sijaan jo olemassa olevan
tiedon keräämisestä, jäsentämisestä ja kirjoittamisesta uudelleen.
Uuden tiedon ja uusien tulkintojen tuottamiseen tähtäävien
tutkijoiden näkokulmasta tämä voi luonnollisesti olla turhauttavaa.
Rosenzweig analysoi kokeeksi englanninkielisen Wikipedian
henkilöhistoriallisia artikkeleita, ja toteaa että ne ovat faktasisällöltään
yllättävän luotettavia, eivätkä ne häviä tältä osin oleellisesti
perinteisille asiantuntijavoimin tuotetuille ensyklopedioille. Toisaalta
Wikipedian elämäkerrat eivät kirjalliselta tasoltaan tai kokonais-
näkemykseltään pärjää esim. ammattilaisten tekemille USA:n
kansallisbiografian artikkeleille. Rosenzweig korostaa kuitenkin
sitä, että vapaasti saatavilla olevana aineistona Wikipedian artikkeleilla
voi olla enemmän arvoa kuin kansallisbiografian kaltaiseen
maksulliseen palveluun sisältyvillä elämäkerroilla, vaikka ne
sinällään olisivat laatunsa puolesta parempia.
Yksi Rosenzweigin artikkelin keskeisistä teemoista on historian
ammattilaisten ja harrastajien keskinäinen suhde ja näiden
ryhmien historianäkemysten väliset erot. Wikipedian koko historia
valaiseekin mielenkiintoisesti näitä kysymyksiä. Vaikka Wikipedia
virallisesti toivottaa asiantuntijat lämpimästi tervetulleiksi mukaan,
kaikkien kärsivällisyys ei välttämättä riitä jatkuvaan kiistelemiseen
mukana olevien hankalien persoonallisuuksien ja kiihkeästi omia
uskomuksiaan puolustavien maallikoiden kanssa. Lisäksi harrastajat
suhtautuvat historiaan usein antikvaarisesti, kokoelmana faktoja,
kun taas historioitsijat pyrkivät pikemminkin hahmottamaan
laajempia kokonaisuuksia ja erottamaan oleelliset asiat triviasta.
Kysymys on tietysti pohjimmiltaan myös siitä, palveleeko historian-
tutkimus ensisijaisesti ns. suurta yleisöä vai kirjoittavatko
historioitsijat historiaa pikemminkin tutkijayhteisön omiin tarpeisiin.
Vaikka monet historioitsijat toki esiintyvät ahkerasti julkisuudessa
ja julkaisevat populaariteoksia, akateeminen urakehitys perustuu
lähes pelkästään tiedemaailman sisäisiin arvostelukriteereihin.
Niinpä ajan tuhlaaminen Wikipedian kaltaiseen yleishyödylliseen
ja yhteistyönä tehtävään projektiin ei välttämättä ole oman uran
tai työllistymisen kannalta lainkaan palkitsevaa.
(Nämä samat kuviot tulevat itse asiassa mieleen myös Agricolan
keskustelupalstan kaltaisella foorumilla. Miksi historian ammattilaiset
ovat niin paljon hiljaa ja miksi suurin osa viesteistä näyttää
tulevan pikemminkin historian harrastajilta?)
Rosenzweigin laaja artikkeli ansaitsisi oikeastaan kunnon referaatin
ja kommentaarin, mutta tässä kuitenkin vain muutamia pikaisia
huomioita. Kannattaa toki huomata, että Rosenzweig käsittelee
englanninkielistä Wikipediaa, joka on huomattavasti suomenkielistä
laajempi. Suomenkielinenkin Wikipedia sisältää sekin hyviä ja
luotettavia historiaa käsitteleviä artikkeleita, mutta myös runsaasti
ammottavia aukkoja ja selkeästi keskeneräisiä tekstejä. Wikipedia
on tietysti edelleen – ja kenties pysyvästi – keskeneräinen projekti,
mutta suomenkielisen Wikipedian ilmeinen heikkous on se, että
aktiivisten kirjoittajien ja päivittäjien määrästä huolimatta sillä ei ole
ainakaan vielä tukenaan englanninkielisen version kaltaista laajaa
kriittistä massaa.