Hei Vetehinen,
Puhumme samasta ilmiöstä, mutta katselemme sitä vähän eri vinkkelistä. Raudan tuonti Suomeen Ruotsista tai Saksasta ei tietenkään sulje pois paikallista suomalaista raudantuotantoa, eikä implikoi merkittäviä katkoksia tässä tuotannossa. Se vain osoittaa, että täkäläisen raudan lisäksi kysyntää oli myös ulkomaalaiselle raudalle - mahdollisesti juuri jalostetulle raudalle, mutta myös ihan perusraudalle.
Hypoteesisi siitä, että tuotantokapasiteettia olisi ollut, mutta kuljetuskustannukset sisämaasta rannikolle saattoivat ylittää Itämeren yli kulkeneen raudan kuljetuskustannukset, on mielestäni hyvä. Talousteoriat antavat olettaa juuri tällaista.
Vetehinen kirjoitti:Tietyissä rautatuotteissa ilmeisesti tapahtui erikoistumista jo tuolloin. Aseteknologia oli kai jo tuolloin teknologian kärjessä ja voin helposti kuvitella, että tykkejä, pyssyjä ja miekkoja kehitettiin parhaimmiksi siellä, missä niitä tarvittiin eniten eli Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Tuntuu pätevältä oletukselta. Ja kuten nykyäänkin, sotilasteknologian kehitys näkyi innovaatioina myös siviilituotteissa. Esim. peltiä ei Ruotsissa/Suomessa osattu ilmeisesti valmistaa vielä 1500-luvun alussa, mutta sen valmistus taidettiin Alankomaissa ja Saksassa. Voidaan olettaa, että yhtenä osasyynä kehittyneempään metallitekniikkaan oli panssarin valmistus. Samalla tekniikalla kyettiin valmistamaan sitten mm. kuparista kattopeltiä, jota ei Ruotsissa/Suomessa osattu vielä 1500-luvun alussa omin neuvoin valmistaa.
Vetehinen kirjoitti:Ensimmäisiä ns ruukkeja perustettiin kai 1500-luvulla. Käsittääkseni niiden perustamisen syynä ei ollut se, että vasta tuolloin olisi osattu valmistaa Suomessa rautaa, vaan nimen omaan se, että raudan valmistuksessa tarvitaan suuri määrä puuta, jota Suomessa on paljon. Lisäksi tietysti tarvittiin suo- ja järvimalmia sekä mahdollisuus kuljettaa valmistettu rauta markkinoille.
Kyllä. Ehkä. Sikäli kun 1500-luvun ruukeista (Siuntio ja Karjaa) mitään tiedetään, ne perustettiin ainakin osittain aseteollisuuden tarpeisiin. Vaikka puun saatavuus ilman muuta oli prioriteetti, uskallan olettaa, että ulkomailta hankittu taitotieto oli olennaista näiden varhaisten ruukkien asetuotannolle. Jos osaajat löytyivät Suomesta/Ruotsista, osaaminen oli vasta hiljattain levinnyt tänne.
Viittaukseni ulkomaisen ammattitaidon tarpeellisuuteen liittyy niihin metallilaatuihin ja -tuotteisiin, joita Suomessa/Ruotsissa ei osattu valmistaa. Samalla tavalla täällä on ihan varmasti osattu muurata ja rakentaa 1500-luvun alussa, ja jo paljon aikaisemminkin, mutta muurareita ja muita rakennusammattilaisia on silti etsitty Saksasta ja Baltiasta. Kotimaisia erikoisosaajia joko ei ollut, tai ei ainakaan ollut tarpeeksi.
Vetehinen kirjoitti:Tammipuun puute Euroopassa saattaa olla syynä tervan kysynnän kasvuun. Tammisia laivapuita ei kai tarvinnut tervata, mutta muista puulajeista tehtyjä piti, jotta ne eivät lahoaisi nopeasti.
Mielenkiintoisia hypoteeseja, joiden toimivuus kannattaa tarkistaa lähteistä. Suomen tervanvienti esim. Danzigiin alkoi tietääkseni ennen kuin Danzigin laivanrakennus loppui, ja Danzig sai puunsa ennen kaikkea Puolan tammimetsistä. En myöskään pikaisella vilkaisulla netistä löytänyt lähdettä, jossa olisi väitetty, ettei tammisia laivapuita tarvitse tervata. Päinvastoin, tammea näytetään tervatun ja edelleen tervataan siinä missä muutakin puuta.
Jotkut tietyt tuotteet tietysti edellyttivät erikoisosaamista, mutta yksinkertaisten rautaesineiden valmistus Suomessa on ikivanhaa ja valmistajina kyläsepät. Teollinen paja tarvitsee energiaa toimiakseen ja sellaista oli tarjolla koskipaikoissa, joihin Suomessa syntyikin takomoja joiden vasaroita koskivoima käytti. Teolliselle toiminnalle tarvitaan myös suuri asiakaskunta ja kyky kuljettaa tuotteet asiakkaille.
Tästä olen kanssasi 100 % samaa mieltä. Sillä tarkennuksella ja toistolla, että teolliset pajat Suomessa eivät ole keskiaikaisia, vaan ovat myöhempi ilmiö. Siten niiden käsittely keskiajan (rauta)kaupassa ei ole ihan kaikkein relevantein juttu.
Seuraavasta listasta löytyvät Suomen ruukkien perustamis- ja toiminta-ajat:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_S ... aruukeista
-ile