Karjalan ja Suomen vaakunat

[Vetehinen]

Enhän minä karjalais-venäläisiä puolustanut, vaan kerroin Pohjois-Pohjanmaan olleen jo ennen Pähkinäsaaren rauhaa länsisuomalaisten asuttama ja ongelman johtuneen rajakiistoista. Ruotsi ei ilmeisesti jostain syystä pystynyt määrittelemään pohjoisrajaa omien hiippakuntiensa tasolle. Kiistaa Novgorodin kanssa käytiin koko Perämeren alueesta, periaatteessa heti rauhan jälkeen myös Länsipohjan alueesta aina Bygdeån tasolle asti.

Pohjois-Pohjanmaalla oli 1300-luvun alussa pysyvä asutus ja roomalaiskatolinen kirkko jo ainakin Salossa, Iissä ja Kemissä. Roomalaiskatolisen kirkon lähetystyö ehti alueelle oletettavasti jo viimeistään 1200-luvun lopussa tai sitten satakuntalaiset uudisasukkaat toivat uskontonsa jo mukanaan. Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu todennäköisemmältä. Valitettavasti historia on tältä osin epäselvä. Alueen vähälukuiset karjalaiset eivät olleet sotaretkien syy, vaan heidän olonsa alueella kuvastaa enemmänkin alueeseen idässä tunnettua kiinnostusta jo ennen vuotta 1323.

Ainakin osa karjalaisista oli liitossa Novgorodin kanssa ja toteutti sen ulkopolitiikkaa.

Kirjoituksestasi herää pari kysymystä.
Mistä tiedetään, että kyse on nimen omaan roomalaiskatolisesta kirkosta? Mitä tietoa alueelle suuntautuneesta roomalaiskatolisesta lähetystyöstä on? Suurin osa suomalaista kirkollista sanastoa on slaavilaista perua, joka viittaa vahvasti siihen, että kristillisyys on alkuaan ortodoksista laatua. Varsinaisesti roomalaiskatolinen kirkko saapui Suomeen vasta ruotsalaisen ristiretken myötä noin 1250. Pohjalla oli paavin halu vallata roomalaiskatolilaisuudelle uusia alamaisia ja estää ortodoksien laajentuminen. En nyt muista lähdettä, mutta olen lukenut jostakin, että myös Ruotsissa oli ortodoksista kristillisyyttä.

Kelteillä oli voimasta lähetystyötä, jonka seurauksena Norja ei ollut oikeastaan katolinen koskaan vaan siirtyi kelttikirkosta suoraan luterilaisuuteen. Suomessa on kirkoissa myös kelttiristejä, jotka viittaavat kelttikirkon vaikutukseen.

Suomen sisävesistö muodostaa hyvän kulkureitin Karjalasta Oulu-joen vesistöön, joten vaikutteita on virrannut sitä reittiä pitkin kai vuosituhansia.

-

[mmy]

Itseasiassa en tiedäkään mikä oli tilannne aivan 1300-luvun alussa, mutta Turun ja Upsalan piispat riitelivät 1340 luvulla Pohjois-Pohjanmaan hallinnasta, joten asia lienee tältä osin selvä. Nyt en muista missä asiakirjassa oli ensimmäinen mainita alueen kirkoista, se oli kuitenkin ennen tuota riitatapausta ja menee Pähkinäsaaren rauhan tienoille, ei kovin paljon aikaisemmaksi.

Koska kirkot olivat tuolloin jo olemassa, niin se kyllä merkitsee kristinuskon olleen alueella jo vähä aikaa. Itse en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että kysymys oli lähetystyöstä, vaan pikemminkin kristittyjen satakuntalaisten tulosta alueelle. Sinänsä esittämäsi mahdollisuudet ovat varsin mielenkiintoisia, Unto Salo on arvellut itäisen kirkon vaikutuksia Länsi-Suomessa jo ensimmäiselle vuosituhannelle ja kelttivaikutuksia myös sanaston perusteella.

Valitettavasti tuosta 1300-luvun alusta taaksepäin Pohjois-Pohjanmaan asutushistoriaa on vaikea jäljittää. Tuoreen arkeologisen tiedon pohjalta nähdään merkkejä merovingiajalle asti, mutta sitten asutus näyttää kadonneen - samalla tavalla kuin Etelä-Pohjanmaaltakin. Tämän jälkeisen uuden asutuksen aloitusaikaa ei ilmeisesti tunneta, mutta sekä geneettiset että nimitutkimukset viittaavat kyllä Ala-Satakunnasta tulleeseen asutukseen, paitsi Peräpohjolassa (vahvimmin Torniojokilaaksossa), jossa pirkkalainen asutus saa tukea em tutkimusten lisäksi aikalaisdokumenteista.

Tästä näkee, että jotain hienosäätöä kristinuskon tuloaika Suomeen kaipaisi. Ehkä noissa ruotsalaisten ristiretkitarinoissa on vähän löysää mukana

[Klaus Lindgren]

Kelteillä oli voimasta lähetystyötä, jonka seurauksena Norja ei ollut oikeastaan katolinen koskaan vaan siirtyi kelttikirkosta suoraan luterilaisuuteen. Suomessa on kirkoissa myös kelttiristejä, jotka viittaavat kelttikirkon vaikutukseen.-

Pitänee hieman oikoa ilmeisen virheellisiä käsityksiä: "kelttikirkolla" Vetehinen tarkoittanee Irlannin omaleimaista kristinuskoa, joka kukoisti siellä jo 400-luvulta lähtien ja levittäytyi myöhemmin muuallekin Brittein saarille. Tämä irlantilainen krisinusko ei kuitenkaan muodostanut omaa kirkkoaan, vaan oli aina osa katolista kirkkoa. Sillä oli kieltämättä omia varsin erikoisia piirteitään, olihan se pitkään eristyksissä muista katolisista, mutta ajanlaskumme enimmäisen vuosituhannen loppua kohden nuo erot vähenivät.
Norjaan kristinusko saapui näemmä 800-luvulta lähtien ja 1000-luvulla siitä tuli virallinen uskonto. Norjan kirkko oli alkuaan Bremenin arkkipiispan alainen, sittemmin Lundin ja lopulta Nidarosiin, nykyiseen Trondheimiin, perustettiin oma arkkipiispanistuin vuonna 1152. Eli kyllä ne hyvin yksiselitteisesti katolisia olivat nuo norjalaiset. Ja kun mitään erillistä kelttikirkkoa ei koskaan ole ollutkaan, ei se ole suomalaisiinkaan voinut järemmin vaikuttaa.

[Vetehinen]

Kelteillä oli voimasta lähetystyötä, jonka seurauksena Norja ei ollut oikeastaan katolinen koskaan vaan siirtyi kelttikirkosta suoraan luterilaisuuteen. Suomessa on kirkoissa myös kelttiristejä, jotka viittaavat kelttikirkon vaikutukseen.-

Pitänee hieman oikoa ilmeisen virheellisiä käsityksiä: "kelttikirkolla" Vetehinen tarkoittanee Irlannin omaleimaista kristinuskoa, joka kukoisti siellä jo 400-luvulta lähtien ja levittäytyi myöhemmin muuallekin Brittein saarille. Tämä irlantilainen krisinusko ei kuitenkaan muodostanut omaa kirkkoaan, vaan oli aina osa katolista kirkkoa. Sillä oli kieltämättä omia varsin erikoisia piirteitään, olihan se pitkään eristyksissä muista katolisista, mutta ajanlaskumme enimmäisen vuosituhannen loppua kohden nuo erot vähenivät.
Norjaan kristinusko saapui näemmä 800-luvulta lähtien ja 1000-luvulla siitä tuli virallinen uskonto. Norjan kirkko oli alkuaan Bremenin arkkipiispan alainen, sittemmin Lundin ja lopulta Nidarosiin, nykyiseen Trondheimiin, perustettiin oma arkkipiispanistuin vuonna 1152. Eli kyllä ne hyvin yksiselitteisesti katolisia olivat nuo norjalaiset. Ja kun mitään erillistä kelttikirkkoa ei koskaan ole ollutkaan, ei se ole suomalaisiinkaan voinut järemmin vaikuttaa.

Kelttikirkko on tietysti ollut olemassa. Laittamalla googleen hakusanaksi "celtic church" löytyy kyllä tietoa.

Tässä on yksi pikkutieto kelttikirkon lähetyssaarnaajasta: "During the 11th century, John of Ireland planted the Celtic Church among the pagan, Slavic Wends who tortured him to death c. 1066, while other Celtic monks went further to Russia, travelling through Bohemia and Poland before reaching Kiev c. AD 1089. The Christianity that they inspired in Europe was orthodox but singularly lacking in preoccupation with doctrinal issues and with scant regard for the authority of any ecclesiastical hierarchy. It was inevitable that the stronger organised continental system (with its world-wide claims) would eventually absorb the genuine, but uncoordinated Celtic Church."
http://www.citystrolls.com/people/celtic-church.htm


Kelttikirkko erillisenä kokonaisuutena loppui vuonna 1151 kun kuningas alistui Rooman paaville.
"Finally, the Celtic Church, as a separate entity, came to an end in Scotland when King David 1 of Scotland joined with the continental Roman Church in 1151, and in Ireland the following year when she did likewise at the Synod of Kells. The last Celtic bastion to hold out was Wales, which finally capitulated when King Edward 1 incorporated the Church there in to the Church of England c. 1282. "
http://www.citystrolls.com/people/celtic-church.htm

Norjaan kristinusko tuli Brittein saarilta, jossa siis kelttikirkko oli vahva. Norjassa on vanhoja puukirkkoja (engl stave church), joiden design on kelttikirkon perua.

"The original Celtic Cross was erected before 1000 AD in the Loen churchyard, Norway."
http://www.hjemkomst-center.com/church/main.htm
Suomessa kelttiristinä tunnettu ristimuoto esiintyy nimellä vihkiristi, jossa risti on ympyrän sisällä. Vihkiristejä on keskiaikaisissa kivikirkoissa. Ainakin Virosta on löydetty kivinen kelttiristi.

Kun puhutaan katolilaisuudesta, niin se tarkoittaa, että hyväksyy paavin vallan ylimpänä uskonnon tulkitsijana. Tuossa mielessä kelttikirkko ei ollut katolilainen kuten ei ole ortodoksikirkkokaan. Tietääkseni Norjassa kuningas nimitti piispoja, mutta katolisissa maissa nimitysvalta kuului paaville ja papit saivat mennä naimisiin. On tietysti hiukan hiusten halkomista, mikä tarkalleen ottaen kuuluu katoliseen oppiin ja mikä esimerkiksi gnostilaisuuteen, mutta käsittääkseni se, ettei osallistu katolilaiseen organisaatioon, on hyvä merkki siitä, ettei ole katolilainen.
Shamrock eli kolmiapila kuvaa kristillistä kolminaisuutta. Se on myös Irlannin symboli.

"The shamrock symbolizes the Trinity and St. Patrick's Day. Legend has it that St. Patrick used it to teach the Irish about the trinity, since it has one leaf and three at the same time."
http://www.religionfacts.com/christiani ... ls/a-z.htm

Kolmiapila esiintyy myös suomalaisissa kivikirkoissa. Alla olevassa linkissä kolmiapila on alemmassa kuvassa kuvan vasemmassa reunassa olevan ulokkeen päädyssä.
http://www.evl.fi/srk/ulvila/kirkko.htm

Yrityksistä huolimatta, en löytänyt mitään tutkimusta, josta ilmenisi miten laajalti kelttiristi ja kolmiapila ovat levinneet. Vaikea siis sanoa mitään noiden symbolien merkityksestä ja erikoislaatuisuudesta, mutta varmaa on, että niitä on käytetty suomalaisissa keskiaikaisissa kirkoissa ja samoja symboleita on käytetty kelttikirkossa.

[Klaus Lindgren]

Luin tuon Vetehisen antaman artikkelin ja täydensin tietojani englanninkielisellä Wikipedialla ("Celtic Christianity") ja Catholic Encyclopedian hakusanalla Irlanti http://www.newadvent.org/cathen/08098b.htm
Tuo Vetehisen antama artikkeli ei itse asiassa missään vaiheessa väitä irlantilaisen kirkko-organisaation tehneen pesäeroa Rooman kirkkoon. Irlannin kirkko oli joutunut eristyksiin pakanallisten anglosaksien sun muiden valloittaessa Englannin ja sittemmin, kun yhteydet taas paranivat, katolisen valtavirran ja sen kelttiläisen version välille oli tullut jo joitain opillisia eroja, lähinnä liittyen pääsiäisen laskemiseen ja tonsuurin muotoon. Näistä sovittiin jo vuonna 644. Irlantilaismunkit olivat tosiaan aktiivisia lähetystoiminnassaan ja he perustivat luostareitaan jopa Ranskaan ja Italiaan – mikä olisi varmaanki ollut aika hankalaa, jos he eivät olisi mahtuneet katolisen kirkon piiriin. Tultaessa ajanlaskumme toiselle vuosituhannelle kelttiläinen kristinusko oli jo sulautumassa lopullisesti valtavirran katolisuuteen, joten siinä vaiheessa kun norjalaiset käännytettiin, edessä oli vielä viisi vuosisataa katolisuutta ennen reformaatiota. Mitä taas sihen tulee, että Norjan kuningas nimitti piispoja, niin sama oikeus oli mös Ranskan kuninkailla, eikä heidän katolisuuttaan käyne epäileminen, eihän?

[Vetehinen]

Luin tuon Vetehisen antaman artikkelin ja täydensin tietojani englanninkielisellä Wikipedialla ("Celtic Christianity") ja Catholic Encyclopedian hakusanalla Irlanti http://www.newadvent.org/cathen/08098b.htm
Tuo Vetehisen antama artikkeli ei itse asiassa missään vaiheessa väitä irlantilaisen kirkko-organisaation tehneen pesäeroa Rooman kirkkoon. Irlannin kirkko oli joutunut eristyksiin pakanallisten anglosaksien sun muiden valloittaessa Englannin ja sittemmin, kun yhteydet taas paranivat, katolisen valtavirran ja sen kelttiläisen version välille oli tullut jo joitain opillisia eroja, lähinnä liittyen pääsiäisen laskemiseen ja tonsuurin muotoon. Näistä sovittiin jo vuonna 644. Irlantilaismunkit olivat tosiaan aktiivisia lähetystoiminnassaan ja he perustivat luostareitaan jopa Ranskaan ja Italiaan – mikä olisi varmaanki ollut aika hankalaa, jos he eivät olisi mahtuneet katolisen kirkon piiriin. Tultaessa ajanlaskumme toiselle vuosituhannelle kelttiläinen kristinusko oli jo sulautumassa lopullisesti valtavirran katolisuuteen, joten siinä vaiheessa kun norjalaiset käännytettiin, edessä oli vielä viisi vuosisataa katolisuutta ennen reformaatiota. Mitä taas sihen tulee, että Norjan kuningas nimitti piispoja, niin sama oikeus oli mös Ranskan kuninkailla, eikä heidän katolisuuttaan käyne epäileminen, eihän?

Kelttikirkko on siis ollut olemassa, kuten varmaan havaitsit nettijuttuja lukiessasi. Se onko kelttikirkko roomalaiskatolinen ja milloin se on sitä ollut, on minua parempien uskonoppineiden pääteltävissä (joihin mahdollisesti Klasu myös kuuluu). Itse turvaudun noiden muiden tekemiin päätelmiin.

Mielenkiintoista kelttikirkossa on sen symbolit, jotka esiintyvät myös Suomen kirkoissa.

Muttamia Englantiin osoittavia kristillisen käännytyksen merkkejä:

Piispa Henrik, jonka Lalli tappoi, uskotaan olleen englantilaisen.

Ruotsin kristillisestä lähetystyöstä kertoo wikipedia mm Irish missionary monks were probably active in some parts of Sweden, as demonstrated by Irish saints that were worshipped in the Middle Ages.

Emund the Old oli ruotsalainen hallitsija 1000-luvulla, josta wiki kertoo he was also called the "Slemme" as he actively opposed the priests from the Archbishopric of Bremen in favour of the English missionary Osmundus.

Osmundus olis siis englantilainen Ruotsin arkkipiispa, mutta joka ei ollut kuuliainen paavin asettamalle Hampuri-Bremenin arkkipiispalle. Oliko hän silloin katolilainen? Itse vastaisin ettei ollut, koska ei hyväksynyt Rooman paavin auktoriteettia.

Wikin mukaan Haakon I toi kristillisyyden Norjaan Englannista 900-luvulla, mutta se ei juurtunut.

Pohjoismaiden varhaisin kristillisyys liittyy siis Englannin suuntaan ja tietysti Suomessa ortodoksikirkkoon.

[Klaus Lindgren]

Tuo on varsin mielenkiintoista, mutta tällöin täytyy taas huomata, että kelttikirkko ja katolinen valtavirta törmäsivät toisiinsa nimen omaan Englannissa, 500-luvulta lähtien. Siellä siis oli sekä valtavirran että kelttiversion pappeja ja munkkeja, joten pelkää englantilaisuus ei todista vielä mitään. Ja sitten niihin aikoihin, kun kristinuskoa tuotiin Pohjoismaihin, siis osapuilleen 500 vuotta myöhemmin (se on tosi pitkä aika), kelttikirkko oli jo lujaa sulautumassa valtavirtaan. Ja sitten se, että Osmund halui irtautua Bremenin alaisuudesta, ei merkitse sitä, että hän olisi halunnut irtautua Rooman vallasta. Tuo kelttiristi on tosiaan voinut kulkeutua brittiläisten lähetyssaarnaajien, pappien ja piispojen myötä tännekin. Onko sillä sitten sen kauaskantoisempia merkityksiä, onkin jo toinen juttu. Kiinnostavaa silti.

[ekyto]

Onko tietoa, miksi Pyhä Olavi on ilmeisesti ollut suosittu Hämeessä ja Satakunnassa (esimerkiksi Tyrvään Pyhän Olavin kirkko), kun taas varsinais-suomalaiset ovat suosineet Pyhää Henrikiä? Joku on arvellut sen olevan tanskalaisvaikutusta, mutta miksei yhtä hyvin norjalaisvaikutusta? Pyhä Olavihan oli norjalainen.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hakoisten_linnavuori

Aikaisemmin useat tutkijat ovat kuitenkin tuoneet esille mahdollisuuden, että Hakoisten linnaan voisi liittyä tanskalaisten tekemän käännytystyön vaikutteita. Tätä näkemystä on tuettu myös runsaalla tanskalaiseen kristilliseen perinteeseen liittyvillä seikoilla Kanta-Hämeen ja etenkin Janakkalan alueella[2]. Alueella esiintyneitä pyhän Laurentiuksen ja Olain kulttia on pidetty ei-ruotsalaisena. Varmaa ei ole sekään, että Birger-jaarli olisi koskaan tehnyt ristiretkeä Hämeeseen ja siten perustanut mitään linnaa alueelle. Kuitenkin tanskalaisten osuus on vain yksi hypoteesi tässä Hakoisten linnavuoren tuntemattomassa suuressa menneisyydessä. 1990-luvulla ja 2000-luvulla julkaistussa kirjallisuudessa Suomen varhaiskeskiaikaan liittyviä "tanskalaishypoteeseja" ei ole juurikaan pidetty esillä. 1200-lukuun liittyvien kirjallisten lähteiden ja arkeologisten tutkimusten vähäisyys kuitenkin jättää tilaa monenlaisille tulkinnoille ja spekulaatioille.