Kuvaus: https://oa.doria.fi/handle/10024/41922
Verratkaapa suomen- ja englanninkielisiä tiivistelmiä. On aika olennaisia eroja.
Olen lukenut lehdistä tästä väitöskirjasta ja se herättää joukon kysymyksiä. Keitä ja millä perustein suomalaiset luovuttivat saksalaisille?Veikko Huuska kirjoitti:Tehtäviä hoitavaan Erikoiskomennuskuntaan määrättiin kesäkuulla 1941 kaikkiaan 12 Valpon etsivää, tulkkia ja kansliatyöntekijää.
No sitähän tästä ei saa millään, koska mitään tietoa Saksan painostuksesta ei ole. Sen sijaan uskon, että jotkut eivät asiaa millään tule myöntämään, koska suoria todisteita ei ole. He vaativat sitä dokumenttia, jossa lukee selvästi antoi käskyn, kuinka monta kuoli. Tai sitten tullaan väittämään, ettei tulkki tai kuulustelija vaikuta päätökseen. Tai muistuttamaan, miten Huhtiniemessä kävi.nylander kirjoitti: Vuosikymmenet Suomessa on varjeltu erillissotamyyttiä - viime vuosina jopa korkeinta valtiojohtoa myöten. - .
Jos ennustaa saa, niin seuraava vaihe Oula Silvennoisen väitöskirjan jälkeen on se, että kaikkea nyt selville saatua ruvetaan suomalaisessa historiakeskustelussa normaaliin tapaan perustelemaan vaihtoehdottomuudella. Osallistuminen esim. Einsatzkommando Finnlandin toimintaan oli välttämätöntä, koska... kahdesta huonosta vaihtoehdosta oli pakko valita "pienempi paha". Tertium non datur. Mot.
HS:n sunnuntaisivujen juttu 28.9. (laatijana Ilkka Ahtiainen) olikin taustoitettu harvinaisen asiantuntevasti ja viitseliäästi. Toimittaja oli ottanut yhteyttä mm. hampurilaiseen sotahistorin professoriin Bernd Wegneriin. Wegner toteaa mm.: "Pieni demokratia ei ajan oloon voi ´syyttömyyttään´menettämättä tehdä yhteistyötä ytimeltään rikollisen hallinnon kanssa. - - Demokraattisetkaan kulttuurit eivät ole turvassa, jos oikeusvaltion perusta horjuu."Emma-Liisa kirjoitti:Ei kuitenkaan pidä yleistä verkkokeskustelun mielipiteitä, vaikka ne myös Hesarin ketjussa ovat uskomattomia. Pikemmin on pantava merkille, että Hesari julkaisi aiheesta näyttävän arvostelun jälkeen myös laajan jutun sunnuntaisivuilla.
Nii'in. Muistuu mieleen ne suomettumisen ajat, jolloin Suomen hallinto oli ihan rähmällään Neuvostoliiton rikollisen hallinnon edessä. Suomen hallinnolla on rähmälläänoloperinne. Onneksi kansa - johon itsenikin lasken - seisoo tukevasti jaloillaan.nylander kirjoitti:HS:n sunnuntaisivujen juttu 28.9. (laatijana Ilkka Ahtiainen) olikin taustoitettu harvinaisen asiantuntevasti ja viitseliäästi. Toimittaja oli ottanut yhteyttä mm. hampurilaiseen sotahistorin professoriin Bernd Wegneriin. Wegner toteaa mm.: "Pieni demokratia ei ajan oloon voi ´syyttömyyttään´menettämättä tehdä yhteistyötä ytimeltään rikollisen hallinnon kanssa. - - Demokraattisetkaan kulttuurit eivät ole turvassa, jos oikeusvaltion perusta horjuu."
Tuo maamme historian "rähmälläänoloperinne" - niin natsien kuin kommunistien edessä- olisi kyllä mielenkiintoinen mentaliteettihistoriallinen tutkimuskohde. Kysymyksiä kuten miten tarpeellista/pakollista yhteistyö tai yhteistoiminta oli ja paljonko painostettiin nousee varmasti jatkossakin keskusteluihin ja väittelyihin.Vetehinen kirjoitti:Nii'in. Muistuu mieleen ne suomettumisen ajat, jolloin Suomen hallinto oli ihan rähmällään Neuvostoliiton rikollisen hallinnon edessä. Suomen hallinnolla on rähmälläänoloperinne. Onneksi kansa - johon itsenikin lasken - seisoo tukevasti jaloillaan.