Trilisser kirjoitti:
Henrik, jos puolueen nimi on Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue niin ei kai ole harhaanjohtavaa kutsua ko. puolueen johtamaa valtiota kansallissosialistiseksi. Jos Kiinaa johtaa jonakin aikakautena Kiinan kommunistinen puolue, niin luonnollisesti kutsun valtiota kommunistiseksi. Kommunismin määrittely on sitten eri asia.
Puhuit itse alunperin totuudenmukaisuudesta ja puolueettomuudesta, ja siksi puutuinkin siihen (en harhaanjohtavuuden ongelmiin). Mikäli kutsuu Kiinaa kommunistiseksi, on se ymmärrettävä niin, että kirjoittaja pitää todella Kiinaa kommunistisena sanan varsinaisessa merkityksessä. Mikäli haluaa käyttää nimitystä vain nimityksenä jota järjestelmästä aikoinaan käytettiin, se on pantava lainauksiin, eli "kommunistinen Kiina".
Kiinan johtajat kutsuvat maatansa myös demokratiaksi. Tämän periaatteesi mukaisesti 50 vuoden päästä Kiinan historiaa kirjoitettaessa on oikein, totuudenmukaista ja puolueetonta kutsua sitä myös demokratiaksi, koska sitä johti demokraattisena itseään pitävä puolue.
Nimimerkki
meka kirjoitti aiemmin, että tutkijan puolueettomuuden tiellä seisoo tutkijan sidonnaisuus aikaansa. Tämä ei tarkoita sitä, että tutkijan olisi hyväksyttävää esimerkiksi ujuttaa oman aikansa moraaliarvoja tutkimiensa henkilöiden ajatteluun tai arvioida heitä sen kautta. Tässä Kiina-esimerkin yhteydessä oma aika vaikuttaa esimerkiksi siten, että kun meillä on yhä hengissä olevat kommunistisiksi itseään kutsuvat järjestelmät, meillä on tarve erotella kansallissosialistinen, fasistinen ja kommunistinen diktatuuri toisistaan. Sadan vuoden päästä tämä kysymys on uskoakseni jo menettänyt mielenkiintonsa, koska oletettavasti vasemmisto-oikeisto-jakokin on nykymuodossaan hävinnyt, ja meitä kiinnostaa enemmän se, olivatko järjestelmät diktatuurisia, totalitaarisia vai autoritaarisia.
Trilisser kirjoitti:Tosin toivoisin, että vaikkapa näitä valtiota kutsuttaisiin ihan Saksaksi ja Kiinaksi ja kaipaamasi Kiina-kirjan nimi olisi vaikkapa "Kiinan kommunistinen puolue ja Kiina v. 2006". Vehviläisen kirjan nimi olisi voinut aivan hyvin olla "Saksan ja Neuvostoliiton suhteet..." ilman mitään poliittista painolastia.
Toki, mutta otsikon merkitys muuttuisi jo selvästi, koska siinä ei tuoda esille enää sitä, että halutaan tutkailla aihetta Saksan kansallissosialismin kautta. Ilkeä opponentti pitäisi tässä tapauksessa otsikointia erittäin puolueellisena, koska siinä "yritetään vähätellä tai Saksan politiikan selkeän kansallisosialistista luonnetta" tms. Kun nimittää jotain joksikin, ottaa kantaa, mutta myös nimittämättä jättäminen on kannanotto.
Pahinta puolueellisuutta on piiloutua näennäisen puolueettomuuden tai jonkin utopistisen neutraaliksi kutsutun kielenkäytön taakse ymmärtämättä, että tutkimuksessa on aina näkökulmia ja kirjallisessa esittämisessä tulkintoja.