Lappalaiset

[Hannu]

Täässä Uudenmaan asustushistoriaa käsittelevässä ketjussa oli esillä väite, että Uudenmaan ja siis koko Etelä-Suomenkin lappi-aiheiset paikannimet tulisivat siitä, että siellä on asunut saamelaisia.
Voiko sitä noin vain päätellä? Eiväthän saamelaisetkaan pidä siitä, että heidät sekoitetaan lappalaisiin?
Käsitykseni mukaan ero lappalaisten ja muiden välillä on pääasiallisesti kulttuurillinen eikä tiettyyn heimoon ja kieleen viittaava.
Ennen maaviljyksen yleistymistä Suomessa eli alkuperäiskansa kalastuksesta ja metsästyksestä. Heitä kutsuttiin lappalaisiksi heimoon tai heidän puhumaansa kieleen katsomatta.
Voidakseen tulla toimeen yksi lappalaisperhe tarvitsi valtavan reviirin ja Uudenmaan kokoiselle alueelle niitä ei varmaan mahtunut kovinkaan monta, mutta heidän kokoontumispaikkansa saattoivat hyvinkin olla "Lappeenrantoja" ja kalavetensä "Lapinlahtia".
Maatalouselinkeinon lisääntyessä ei tilaa enää keski-ajalla lappalaisten erämaille ollut, mutta se ei merkitse sitä, että lappalaiset ovat kadonneet. He (tai me) ovat vieläkin joukossamme. Hekin nimmittäin alkoivat viljellä maata ja heistä tuli savolaisia, karjalalaisia ja niin pois päin. Käytännöllisistä syistä he alkoivat myös puhua samaa kieltä kuin heidän naapurinsa ja kauppasuhteensakin.
Esimerkisi Uudellamaalla heistä tuli ruotsinkielisiä. koska siellä se oli kaikkein käytännöllisintä. Summa summarum: Nykyinen Suomenruotsalainen voi yhtä hyvin kantaa geenejä Suomen alkuperäiskansasta kuin Göötänmaan uudisasukkaistakin.
Suomensuomalaisella voi se olla samalla tavoin joten ei tässä kukaan ole sen enempää suomalainen kuin kukaan muukaan.
Onko tämä teoria nyt ihan pieleen?

Terv.
Hannu

[Klaus Lindgren]

Termit "saamelainen" ja "lappalainen" tarkoitavat samaa asiaa, mutta koska jälkimmäistä sanaa on käytetty hyvin halventavassa mielessä, pidetään parempana puhua saamelaisista (oma lukunsa on pohjoisessa syntynyt ero "lappalaisen" ja "lappilaisen" välillä, joka taas liittyy maanomistuksesta käytäviin kiistoihin, eikä siitä sen enempää nyt). Geeneillä ei taas ole juurikaan tekemistä etnisyyden kanssa, vaan ihmiset saattavat hyvinkin vaihtaa kielensä ja kulttuurinsa toiseksi ja myös etnisen identiteettinsä, kuten esimerkiksi Kuusamon saamelaiset 1700-luvulla. Lienee melkoisen kiistaton tosiasia, että ennen suomalaisia suurimmassa osassa Suomea asusti saamenkielistä väestöä, jota kutsuttiin lappalaisiksi. Tuskinpa ne saamelaiset minnekään liene lähteneet, vaan sulautuivat suomalaisiin, tai Uudellamaalla muutamat ruotsinkielisiiin. Tässä suhteessa Hannu on siis aivan oikeassa, uusmaalaisten esi-isien joukossa on saamelaisiakin, aivan kuten kaikkien muidenkin suomalaisten.

[Jaakko Hakkinen]

Oletus saamenkielisestä väestöstä Etelä-Suomessa ei suinkaan perustu vain Lappi-nimiin vaan suureen joukkoon paikannimiä, joita ei voida selittää suomen eikä ruotsin avulla vaan ainoastaan saamen. Kriittinen nykytutkimus on hylännyt joitain varhemmin saamelaisperäisiksi katsottuja paikannimiä, mutta toisaalta niitä on löydetty paljon lisääkin.

Jos englanti taipuu, tässä on Ante Aikion tuore kokoava katsaus "The Study of Saami Substrate Toponyms in Finland":

http://mnytud.arts.klte.hu/onomural/kot ... 8aikio.pdf

(Itse paikannimethän siitä joka tapauksessa tunnistaa.)

Suomessa nimityksellä "lappalainen" ei tiedetä viitatun kehenkään muuhun kuin saamelaisiin, joten oletus elinkeinoerosta on sikäli vailla pohjaa. Ja kun nyt paikannimistön perusteella tiedetään saamenkielisiä asuneen Etelä-Suomessa, niin heitä on varmasti nimitetty jotenkin - "lappalainen" sopii tähän.

Lisäksi Länsi-Suomen asutustarinoiden mukaan lappalaiset olivat eri rotua ja heitä vastaan sodittiin esim. Lappajärvellä, ja kaiken päätteeksi heidän tiedetään lännessä viljelleen maata - eli se siitä elinkeinoerosta.

Näitä seikkoja käsittelevät Unto Salo laajassa artikkelissaan "Suomi ja Häme, Häme ja Satakunta" (teoksessa Hämeen käräjät I, 2000) sekä Ante Aikio & Aslak Aikio artikkelissaan "Suomalaiset ja saamelaiset rautakaudella" (Studia Generalia. Suomen kansa – mistä ja mikä? 2004).