Ruotsinkielisten ja suomenkielisten erilainen laki

[Vetehinen]

E-Pohjanmaalla oli voimassa kaksi eri lakia. Toinen suomenkielisillä alueilla ja toinen ruotsinkielisillä alueilla.

Mistä saisi lisätietoja noista laeista, niiden sisällöstä ja eroista, sekä milloin lait yhdenmukaistettiin?

[Klaus Lindgren]

Tuo tieto on suunnattoman yllättävä ja erikoinen. Mistähän ajankohdasta mahtaa olla kyse ja mistä tämä tieto kahdesta eri laista on peräisin?

[ekyto]

Vetehinen tarkoittaa ilmeisesti keskiajan verotuskäytännön jakautumista ns. ruotsalaisen ja suomalaisen oikeuden mukaan. Suomalaista oikeutta käytettiin vanhoilla asutusalueilla, ruotsalaista oikeutta ruotsalaisten uudisasukkaiden alueilla. Tässä ns. nokkaverosta ruotsalaisen oikeuden alueilla:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokkavero

Nokkavero eli nokkaverovoi (ruots. näbbeskattsmör) oli Ruotsissa ja Suomen niin sanotulla ruotsalaisen oikeuden alueella ennen uskonpuhdistusta kannettu kirkollinen vero. Ruotsalaista oikeutta noudatettiin Varsinais-Suomen ja Satakunnan ruotsinkielisissä osissa sekä Etelä-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Piispan saamat kymmenykset maksettiin nokkaverovoina siten, että esimerkiksi vuonna 1331 veron suuruus oli yksi naula eli 425 grammaa voita kutakin seitsemän vuotta täyttänyttä henkilöä kohden. Uskonpuhdistuksen jälkeen nokkaveron tuotto meni valtiolle.

[Vetehinen]

Tuo tieto on suunnattoman yllättävä ja erikoinen. Mistähän ajankohdasta mahtaa olla kyse ja mistä tämä tieto kahdesta eri laista on peräisin?

Ruotsin vallattua Suomen tuli ensi ruotsinkielisille alueilla maakuntapohjainen laamanninoikeus. Suomalainen oikeus perustui pitäjänkäräjiin ja pitäjätuomareihin. E-Pohjanmaan historiassa on laamannien nimiä yms.

Verotus on eri asia. Nokkavoivero oli katolisen piispan perimä vero samoin kuin kilttivero ja nokkahaukivero.

Etsin tietoa lakien sisällöstä ja toimeenpanosta koskien laamannioikeuksia ja pitäjänkäräjiä.

[Toni Selkala]

Etsin tietoa lakien sisällöstä ja toimeenpanosta koskien laamannioikeuksia ja pitäjänkäräjiä.

Varhaisimmat suoranaisesti Suomea koskevat, sähköisessä muodossa olevat lait tai asetukset löytyvät vasta 1500-luvulta (ks. Laki- ja asetustekstejä), jolloin ilmestyvät myös ensimmäiset suomenkieliset käännökset Ruotsin valtion laeista. Itsessään Ruotsissakaan kiinnostus koko valtakunnan kattaviin lakeihin ei ole paljon vanhempaa perua kuin nämä ensimmäiset suomennokset, sillä vasta 1200-luvulla heräsi kiinnostus yhtenäistää lainsäädäntöä. Näitä säädöksiä voi lukea vaikkapa Fornsvenska textbanken -sivustolta. Toki on syytä huomata, että tuolloin säädökset eivät koskeneet niinkään koko valtakuntaa vaan enemmänkin sen osaa kuten nimistäkin käy ilmi. Valitettavasti pitäjäkäräjien osalta en osaa sanoa tuon taivaallista enkä siksi lähde edes arvuuttelemaan milloin tai miten niissä on toimittu.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Vetehinen]

Etsin tietoa lakien sisällöstä ja toimeenpanosta koskien laamannioikeuksia ja pitäjänkäräjiä.

Varhaisimmat suoranaisesti Suomea koskevat, sähköisessä muodossa olevat lait tai asetukset löytyvät vasta 1500-luvulta (ks. Laki- ja asetustekstejä), jolloin ilmestyvät myös ensimmäiset suomenkieliset käännökset Ruotsin valtion laeista. Itsessään Ruotsissakaan kiinnostus koko valtakunnan kattaviin lakeihin ei ole paljon vanhempaa perua kuin nämä ensimmäiset suomennokset, sillä vasta 1200-luvulla heräsi kiinnostus yhtenäistää lainsäädäntöä. Näitä säädöksiä voi lukea vaikkapa Fornsvenska textbanken -sivustolta. Toki on syytä huomata, että tuolloin säädökset eivät koskeneet niinkään koko valtakuntaa vaan enemmänkin sen osaa kuten nimistäkin käy ilmi. Valitettavasti pitäjäkäräjien osalta en osaa sanoa tuon taivaallista enkä siksi lähde edes arvuuttelemaan milloin tai miten niissä on toimittu.

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

Kiitos vastauksesta ja linkeistä.

Ilmeisesti ei ole olemassa kirjaa tai kirjoja, jossa suomalaista ja ruotsalaista vanhaa lainsäädäntöä ja oikeustointa olisi käsitelty kootusti.

-

[Toni Selkala]

Ilmeisesti ei ole olemassa kirjaa tai kirjoja, jossa suomalaista ja ruotsalaista vanhaa lainsäädäntöä ja oikeustointa olisi käsitelty kootusti.

Yhtä yksittäistä teosta voinee olla vaikea suositella, kosken todellakaan ole millään muotoa aiheen asiantuntija. Kirjoja näyttää kuitenkin pikaisen hauan avulla vaikkapa turkulaisista kirjastoista löytyvän isot kasat aina Codex Aboensisista 1400-luvulta (ks. vaikkapa Agricolan kronologia) 1700-luvun lopulta ja 1800-luvulta löytyviin ensimmäisiin varsinaisiin oikeushistorioihin (esim. Johan August Posse 1850. Bidrag till Svenska Lagstiftningens historia från slutet af sextonde århundradet till stadfästelsen af 1734 års lag). Tämän lisäksi on tietysti lukematon joukko yksittäisiä lakeja koskevia historiallisia tarkasteluja sekä tutkimuksia, jotka käsittelevät varmaankin pitkälti nykyisen kulttuurihistorian keinoin erilaisien oikeudellisten ilmiöiden realisoitumista ihmisten arjessa.

Puhtaasti nimen perusteella (en siis ole moisia koskaan lukenut) voisi kuvitella, että yleisesityksen luonteisia katsauksia Ruotsin oikeudellisen kehityksen historiaan tarjoavat Tore Modeen toimittama Finlands och Sveriges rätt: en samling uppsatser, Hannu-Tapani Klamin kirjoittamat teokset Suomen oikeustiede Ruotsin vallan aikana sekä Studier rörande svensk och finsk rätt ja Göran Ingerin kirjoittama Svensk rätthistoria. Toivottavasti näillä nyt pääsee edes alkuun, mutten valitettavasti osaa mitään suositella -- toivotaan, että sivuille eksyy joku todellinen oikeushistorioitsija ;)

Ystävällisin terveisin,
Toni Selkälä

[Vetehinen]

Kiitos tiedosta. Vaikuttaa siltä, että näistä jo pääsen eteenpäin.