wejoja kirjoitti:Palataan alkuperäiseen kysymykseen, eli Itä-Uudenmaan asutushistoriaan. Tuoko Milleniumin jälkeinen DNA- tutkimus vastauksia "kahden historian" ongelmaan? Tutkija Tuuli Lappalainenhan kumosi 2009 väitöstutkimuksessaan läntiset arviot mm. haploryhmän I1a Pohjoismaisesta alkuperästä ja arvioi, että saman haploryhmän edustajia on todennäköisesti muuttanut Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan (myös Kymenlaakson) rannikolle myös Baltiasta, eikä vain Ruotsista...?
Padisen kukoistuskauden on kirjoitettu olleen noin vuoden 1400 tienoilla ja tuolloin se hallitsi maa-alueita myös nykyisten Pääkaupunkiseudun, Sipoon, Porvoon, Pernajan ja oletettavasti myös nykyisen Kotka-Haminan tienoilta.
Turun hiippakunnan johto, piispa Maunu Tavast teki dos. Markus Hiekkasen mukaan 1400-luv. alussa päätöksen katolisten kivikirkkojen rakentamisesta Uudellemaalle, joka tuolloin oli Viipurin linnalääniä.
Roomalaiskatolisen kirkon ja paavin maallinenkin valta oli tuolloin ja aiemminkin suuri, ilmeisesti myöskin Baltian suunnalta Suomen etelärannikolle?
Pernajan kivikirkon seinät olivat valmiit n. 1440 ja Porvoon pientä kaupunkikirkkoa laajennettiin 1440-luv., Sipoon kivikirkko valmistui 1450-luvulla, jolloin myös H:gin pitäjän katolinen kirkko muurattiin. Pyhtään kivikirkon seinät olivat räystäskorkeudessaan 1460-luv. alussa ja samoihin aikoihin ( n. 1430 - 1470 ) valmistui myös Vehkalahden roomalaiskatolinen kivikirkko. ( nyk. Hamina )
Vehkalahden puukirkosta on säilynyt maininta v.:lta 1396 ja Pernajasta v.:lta 1352, dos. Markus Hiekkanen sanoo keskiaikaisten lähdetietojen säilyneen yleensäkin satunnaisesti ja päättelee Pernajassa olleen aiemmin puukirkon, joka oli rakennettu ehkä jo 1300-luvun alussa.
Skotti James Tait´n kerrotaan ( varmaa tietolähdettä ei liene? ) osallistuneen toiseen, Birger jaarlin, ns. ristiretkeen Hämeeseen ja jääneen asumaan paikalle, jolle antoi nimeksi Pirn (Pärnö,Pernå) ja rakennutti kappelin. James Taitin pojan nimen sanotaan olleen Jöns Teit.
Hansa-liiton vahva kaupunki Revel (Tallinna) oli lähellä Suomen etelärannikkoa ja joissakin tiedoissa sanotaan Suomen keskiaikaisten kaupunkien raatien enemmistön olleen saksalaisia. ( mm. Turku ja Viipuri )
Mutta keitä olivat katolisten kirkkojen rakentajat 1300- ja 1400-luvulla?
Katoliset papit ja verokirjurit kirjoittivat esim. nimen Johannes Johaniksi ja Pekan poika saattoi olla Petterson ja Laatokan Karjalassa ortodoksipappi kirjoitti mm. Savosta tulleen Johannes-nimen muodossa Ioann kirkonkirjoihin ja Ioannin poika saatettiin kirjoittaa muodossa Ivanov.
Missä määrin ruotsalais- ja venäläisnimet olivat seurausta pappien ja virkamiesten kirjauksista, molemman suuntauksen nimiä on sittemmin muutettu, ortodoksinimiä kenties enemmän kuin ruotsalaisnimiä?
Veikko Palvo