Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

Kyse on siitä, että seksuaalielämästä osattomaksi jäänyt, jo keski-ikäistyvä suomalainen mies - tyypillinen nettinatsi - ei koe pienikokoista itäaasialaista seksuaalisena uhkana, ja toisaalta hän näkee fantasioissaan aasialaiset naiset potentiaalisina seksuaalikumppaneina. Muslimimies sitä vastoin kilpailee samoista naisista kuin hänkin, usein menestyksekkäästi,. ja musliminaiset taas ovat pilalle silvottuja ja joka tapauksessa hänen tavoittamattomissaan.

Panu Höglund kirjoitti:Kyse on siitä, että seksuaalielämästä osattomaksi jäänyt, jo keski-ikäistyvä suomalainen mies - tyypillinen nettinatsi - ei koe pienikokoista itäaasialaista seksuaalisena uhkana, ja toisaalta hän näkee fantasioissaan aasialaiset naiset potentiaalisina seksuaalikumppaneina. Muslimimies sitä vastoin kilpailee samoista naisista kuin hänkin, usein menestyksekkäästi,. ja musliminaiset taas ovat pilalle silvottuja ja joka tapauksessa hänen tavoittamattomissaan.

Tuskin vain suomalaisella keski-ikäisellä miehellä on seksuaalisia intohimoja vaan niitä on varmaan myös pienikokoisilla itäaasialaisilla ja muslimimiehillä. Voin olla väärässä, mutta muistelen lukeneeni, että jihadissa kaatunut muslimisoturi saa paratiisissa 21 neitsyttä. Mikä palkinto!

Vetehinen kirjoitti: Voin olla väärässä, mutta muistelen lukeneeni, että jihadissa kaatunut muslimisoturi saa paratiisissa 21 neitsyttä. Mikä palkinto!

Lukumäärä on 72, mutta mainittu suulliseen perimätietoon lukeutuva hadith ei edes puhu "neitsyistä", vaan vaimoista. Tai mitä ikinä se "huurit" nyt sitten tarkoittaakaan.

Kyseessä on folklore, ei mikään Koraaniin kirjoitettu teologinen uskonpilari. Mainitussa kansansadussa se esitetään neljännen käden tietona siitä, mitä profeetta on kuulemma ehkä joskus saattanut sanoa. Rinnastunee lähinnä joihinkin apokryfisiin kristittyihin pyhimyskertomuksiin. Ei sitä kukaan valtavirtaa edustava muslimi tai islamilainen uskonoppinut vakavissaan ota.


Cheers,

J. J.

Jussi Jalonen kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti: Voin olla väärässä, mutta muistelen lukeneeni, että jihadissa kaatunut muslimisoturi saa paratiisissa 21 neitsyttä. Mikä palkinto!

Lukumäärä on 72, mutta mainittu suulliseen perimätietoon lukeutuva hadith ei edes puhu "neitsyistä", vaan vaimoista. Tai mitä ikinä se "huurit" nyt sitten tarkoittaakaan.

Kyseessä on folklore, ei mikään Koraaniin kirjoitettu teologinen uskonpilari.

WikiIslamin artikkelin mukaan Koraani ei mainitse neitsyiden lukumäärää, mutta mainitsee, että muslimi palkitaan muslimien taivaassa naisilla, joilla on suuret silmät ja isot pyöreät rinnat, jotka eivät roiku.
http://www.wikiislam.com/wiki/72_Virgins

Vetehinen kirjoitti:WikiIslamin artikkelin mukaan Koraani ei mainitse neitsyiden lukumäärää, mutta mainitsee, että muslimi palkitaan muslimien taivaassa naisilla, joilla on suuret silmät ja isot pyöreät rinnat, jotka eivät roiku.
http://www.wikiislam.com/wiki/72_Virgins

Nojaa, tuo "Responses to Apologetics"-osio näyttäisi todistavan sen puolesta, että kyseessä on tosiaan "the online resource on Islam that anyone can edit". Erityisesti tuo hadithien ylikorostus pistää silmään. Päivitystä suorittanut henkilö on näemmä ystävällisesti oikein laittanut sinne sivulle lähikuvan moderneista daisareista.

Mutta mikäs siinä. Al-Suyutin tuhat vuotta myöhemmin laatima runollinen kirjoitus siitä, miten uskovalla on paratiisissa ikuinen erektio pisti naurattamaan. Koraania tulkinneilla Al-Suyutin tapaisilla muslimeilla tuntuisi silti olleen jotenkin terveempi asenne seksiin kuin Raamattua aikoinaan teologisoineilla kristikunnan vanhoilla herroilla. Edelliset hyvittelivät hetkellistä miehistä riittämättömyyyttään uskomalla kuolemanjälkeisen elämän suomaan ikuiseen viriliteettiin; jälkimmäiset olivat niinkin rajusti katkeroituneita, että halusivat kieltää lihan ilot kaikilta muiltakin, niin maan päällä kuin myös taivaissa.


Cheers,

J. J.

Vetehinen kirjoitti: Sellon albaaniampujan yhteydessä puhuttiin karkottamisesta. Amnesty Internationalin puheenjohtaja Frank Johansson moitti, että karkotuspuheet lisäävät maahanmuuttovastaisuutta joten karkotuksista ei saisi puhua.

Johansson kutsui Sellon albaaniampujan murhia "tyypilliseksi suomalaiseksi" naisiin kohdistuvan rikokseksi

Katselin Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjaa 25.11.2009,
klo 18.00 - 00.09, kysymys 76.
Valtuutettu N. monikulttuurisuutta kannattavista maahanmuuttomyönteisistä piireistä puhui pakolaisuudesta historiallisesta näkökulmasta katsottuna:

"Kun kuuntelee eräänlaista moralisoivaa pakolaispanikointia, niin tulee mieleen sota-aikana 40-luku....Karjalaisevakot ovat k u i t e n k i n tuoneet tärkeän panoksensa suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen."----
"Viimeksi tänään kuulin, kuinka yksi somalityttö taas kerran on muuttanut Englantiin suomalaisen rasismin takia."
"Kotoutuneista turvapaikanhakijaperheistä on paitsi kuluja myös runsaasti resursseja tuotavaksi yhteiskuntaamme."

"Olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."
-------------------
Luultavastikin valtuutettu N. vastustaa myöskin karkotuspuheita rinnastaessaan siirtoväen ja karjalaiset Afrikasta tulleisiin maahanmuuttajiin.
Mutta edustivatko siirtoväki, karjalaiset nykytermillä ilmaistuna
monikulttuurisuutta?

Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti: "Olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."

Onko tuossa kirjoitusvirhe? Kotiuttaminenhan tarkoitata paluuta kotiin, ja koski esim. sotilaita.

Opittavaa tuosta ajasta voisi olla esim. se, miten aktiivisia karjalaiset itse olivat. Toki heillä oli jo vanhastaan kokemus, miten yhteiskuntaan vaikutetaan.

Emma-Liisa kirjoitti:

Veikko Palvo kirjoitti: "Olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."

Onko tuossa kirjoitusvirhe? Kotiuttaminenhan tarkoitata paluuta kotiin, ja koski esim. sotilaita.

Opittavaa tuosta ajasta voisi olla esim. se, miten aktiivisia karjalaiset itse olivat. Toki heillä oli jo vanhastaan kokemus, miten yhteiskuntaan vaikutetaan.

Helsingin Vanhalla Raatihuoneella 25.11.2009 valtuutettu N. on pöytäkirjan mukaan puhunut k o t o u t u n e i s t a turvapaikanhakijaperheistä ja karjalaisevakkojen
k o t i u t t a m i s e s t a ja lopettanut puheenvuoronsa:
"olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."
-------------------
Mitä valtuutettu N. sitten lienee tarkoittanut, karjalaisten sotilaiden ja siviilien kotiutumista kotimaahansa vai kotouttamista, koska rinnastaa karjalaiset ja turvapaikanhakijat?
Siirtoväki oli varmastikin aktiivista ja joillekin maanhankintalain nojalla hakemuksen pohjalta myönnettiin suopalsta kuokittavaksi.
Valtuutettu N.:ää lainaten voinee siis ehdottaa, että tämän päivän turvapaikanhakijallekin annettaisiin suopalsta kuokittavaksi?
Ja
turvapaikanhakijoillakin ja heidän puolestapuhujillaan näyttäisi olevan vahva tahto ja kyky vaikuttaa yhteiskuntaan mediankin välityksellä?

Veikko Palvo

Vetehinen kirjoitti: Sellon albaaniampujan yhteydessä puhuttiin karkottamisesta. Amnesty Internationalin puheenjohtaja Frank Johansson moitti, että karkotuspuheet lisäävät maahanmuuttovastaisuutta joten karkotuksista ei saisi puhua.

Johansson kutsui Sellon albaaniampujan murhia "tyypilliseksi suomalaiseksi" naisiin kohdistuvan rikokseksi, vaikka albaani ampui neljä miestä ja yhden naisen ja Sellon joukkomurha on harvinainen tapaus kai koko Euroopassa.

En ymmärrä Johanssonin kaltaisia. Mies tuntuu olevan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan, mutta väkivaltaista ulkomaalaista ei kuitenkaan saisi karkottaa, vaan muokata asenteita, kuten hän ehdotti.

Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoi
YLE-uutiset 28.5.2010 klo 15.47 mukaan:

"Muukalaisvihamielisyyden ilmapiirin kasvu Suomessa on havaittavissa ja suuri vastuu tästä on Johanssonin mielestä poliittisilla päättäjillä ja medialla.
Mediaa Johansson arvostelee siitä, että se yleensä suhteellisen suoraan paljoakaan analysoimatta ja kritisoimatta raportoi, mitä poliittiset päättäjät lausuvat, olisi lausumassa järkeä tai ei.
Johansson vaatii nollatoleranssia rasistisille puheille."
Lainaus päättyy.

Amnesty International näyttäisi vaativan osittaista mediasensuuria Suomeen?
Amnesty Internationalin Suomen osasto puhuu myöskin **monikulttuurisuuden** puolesta vaatiessaan nollatoleranssia rasistisille puheille.
Nollatoleranssin määrittelyn Amnesty International ja sitä lähellä olevat tahot varaisivat kenties itselleen?

Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti:

Emma-Liisa kirjoitti:

Veikko Palvo kirjoitti: "Olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."

Onko tuossa kirjoitusvirhe? Kotiuttaminenhan tarkoitata paluuta kotiin, ja koski esim. sotilaita.

Opittavaa tuosta ajasta voisi olla esim. se, miten aktiivisia karjalaiset itse olivat. Toki heillä oli jo vanhastaan kokemus, miten yhteiskuntaan vaikutetaan.

Helsingin Vanhalla Raatihuoneella 25.11.2009 valtuutettu N. on pöytäkirjan mukaan puhunut k o t o u t u n e i s t a turvapaikanhakijaperheistä ja karjalaisevakkojen
k o t i u t t a m i s e s t a ja lopettanut puheenvuoronsa:
"olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa."
------------------

Sota-ajan tunneperintöä Helsingin yliopistossa sosiologian dosenttina tutkiva
Sari Näre ei ole historioitsija, mutta yhteiskunnallisena vaikuttajana vihreä valtuutettu N. rinnastaa puheenvuorossaan 25.11.2009 karjalaisevakot ja Afrikasta tulleet pakolaiset.
Tuo rinnastus ei ollut fiktiivistä, joten mitähän karjalaisevakkojen kotiuttamisesta olisi opittavaa tämänhetken kotouttamisissa?

Veikko Palvo

Tapio Onnela kirjoitti: Eikö monikulttuurisuuden vastakohta luontevasti olisi monokulttuuri? Missä esimerkiksi tuollaista monokulttuuria ihmisyhteisöissä mahtaa olla? Käsittääkseni kaikki olemassaolevat kulttuurit ovat perusluonteeltaan nimenomaan monikulttuurisia, sillä eiväthän kulttuurit olisi ylipäätään voineet kehittyä ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta, kulttuurivaikutteiden leviämistä ja sekoittumista?

Monikulttuurisuus- / multikulttuurisuuskäsite näyttäisi joka tapauksessa otetun käyttöön maahanmuuttajien lukumäärän kasvaessa.

Tässä http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiolo ... ockmer.ppt
kirjoitetaan etnisyys-käsitteen olevan vanhentunut, koska suomalaiset alkuasukkaatkin Suomessa ovat etnisiä ja uutena käsitteenä puhutaan
monikulttuurisuudesta / multikulttuurisuudesta.

Olisikohan yksinkertaisesti siten, että muutama vuosi sitten oli olemassa vain kulttuurivaikutteita, niitähän on ollut aikojen alusta asti?
Mutta minkälaisiin tarkoitusperiin uusi käsite monikulttuurisuus on luotu ja jotkut sanovat, että etnisten suomalaisten tulisi sopeutua siihen.
Itse katson olevani sopeutunut esim. goottikulttuuriin,
http://fi.wikipedia.org/wiki/Goottikulttuuri mutta en katso saavani siitä kulttuurivaikutteitakaan.

Veikko Palvo

Itävalta - Unkari oli monikielinen ja monikulttuurinen pysyen koossa viitisenkymmentä vuotta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4valta-Unkari
Venäjä näyttäisi sotineen Tannenbergin jälkeen lähinnä Itävalta-Unkarin suunnalla ja maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen Lvov´n ja Kerenskin hallitukset yrittivät jatkaakin sotaa.
Itävalta-Unkarin viimeinen keisari pakeni Saksaan 1918 ja hänen poikansa
Otto von Habsburg oli 20 vuotta Euroopan parlamentin jäsenenä kuollen 16.7.2011.

Otto Habsburg - Lothringenin kirjoitetaan olleen vankka Euroopan yhdentymisen kannattaja ja hänellä lienee ollut sukuperintönä jonkinlainen käsitys monikielisestä monietnisyydestä kadonneessa Itävalta - Unkarissa.
Monikulttuurisuudesta Otto von Habsburgin ei kirjoiteta puhuneen.

Liittokansleri Merkel totesi saman 10.2010: "MultiKulti, monikulttuurisuus Saksassa on epäonnistunut, epäonnistunut täydellisesti." Maahanmuutaneet 15 - 16 miljoonaa eivät olleet integroituneet, eivätkä olleet oppineet saksankieltäkään muodostaen omia yhteisöjään.
Ja Britannian pääministeri David Cameron sanoi: "Monikulttuurisuus ei toimi."

Karl I :n monikielisessä ja -kulttuurisessa Itävalta-Unkarissa ei tunnettu MultiKulti-käsitettä, eikä se liene ollut tulonsiirtounionikaan, jossa köyhemmille osavaltioille olisi siirretty varoja ja hyvinvointia rikkaammilta osilta liittovaltiota.

Itävalta - Unkarin katoamisen välitön syy oli ensimmäinen maailmansota, jossa siinäkin näyttäisi ilmenneen liittovaltion monietnisyydenkin tehottomuus.
Mutta
vaihtoehtohistoriana; kauankohan Itävalta - Unkari olisi pysynyt koossa jollei ww1:stä olisi syttynyt samalta suunnalta?

Veikko Palvo

Veikko Palvo kirjoitti:Itävalta - Unkarin katoamisen välitön syy oli ensimmäinen maailmansota, jossa siinäkin näyttäisi ilmenneen liittovaltion monietnisyydenkin tehottomuus.
Mutta
vaihtoehtohistoriana; kauankohan Itävalta - Unkari olisi pysynyt koossa jollei ww1:stä olisi syttynyt samalta suunnalta?

Esiintyy toki toisenlaisiakin mielipiteitä. Habsburgien monarkia kesti loppujen lopuksi useita satoja vuosia ja oli hämmästyttävän muuntautumiskykyinen. Valtio oli 1900-luvun alussa monessa suhteessa hyvin moderni. Monikulttuurisuudesta oli tullut ongelma oikeastaan vasta sitten, kun eri kulttuureja edustavat poliitikot ryhtyivät tavoittelemaan kulttuurista homogeenisyyttä. Puitteen politikoinnille tarjosivat valtakunnan kansanedustuslaitokset ja varsin vapaa lehdistö. -Vaihtoehtohistorian näkökulmasta valtakunnan säilymisen mahdollisuudet olivat sinänsä aivan yhtä hyvät kuin minkä tahansa muunkin monietnisen suurvallan, kuten keisarillisen Venäjän tai Britannian imperiumin. Itävalta-Unkari tai sen multikulttuurisuus eivät myöskään varsinaisesti aloittaneet ensimmäistä maailmansotaa, vaan sen aloittivat Serbia ja Venäjä, jotka halusivat käyttää niitä hyväkseen.

Multikulttuurisuudesta ei ole kovin helposti saatavissa syyllistä muyöskään nykypäivän ongelmiin, niin houkuttelevalta kuin se tuntuisikin. Esimerkiksi Berlusconin puolueen masinoima burkha-kielto tuskin parantaa Italian luottoluokitusta ja valtion lainojen korkoja, joiden syy ei myöskään ole monikulttuurisuudessa, vaan huonoissa poliittisissa johtajissa.

jsn kirjoitti: Esiintyy toki toisenlaisiakin mielipiteitä. Habsburgien monarkia kesti loppujen lopuksi useita satoja vuosia ja oli hämmästyttävän muuntautumiskykyinen.

Niin, kyllähän Habsburgien monarkia kesti lähes 500 vuotta, mutta sekin jakautui.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Habsburg
Syinä näyttäisivät olleen mm. monikielisyys ja monietnisyys Pyhässä saksalais-roomalaisessa keisarikunnassakin.

Viimeinen Itävalta-Unkarin Habsburg-sukuinen keisari Karl I yritti 1917 salaa neuvotella rauhastakin Ranskan kanssa ja yritti julistaa liittovaltionkin perustetuksi, mutta joutui pakenemaan 1918 lopussa maastaan, joka katosi kartaltakin.

Monikulttuurisuuskäsite luotiin vasta 1992 perustetussa EU:ssa, mutta jos käsitettä käyttäisi Habsburg- hallitsijasuvun historiassa niin voisikohan todeta monikulttuurisuuden aina aiheuttaneen suvulle vaikeuksia?

Veikko Palvo

Habsburgien valtakunnan hajoamiseen olivat epäilemättä syyllisiä maahanmuuttajat, varsinkin unkarilaiset, jotka muuttivat Unkariin pakolaisina v. 896 jKr. ja pystyttivät 1000 vuotta myöhemmin tapahtuman muistoksi jopa monumentin Budapestiin.

Itävalta-Unkarin kaksoismonarkian aikana (1867-1918) tendenssinä oli enemmänkin maasta- kuin maahanmuutto. I-U:n armeijan yleisesikunnan päällikön Franz Conrad von Hötzendorfin kerrotaan harmitelleen sitä, miten valtakunnan monia vähemmistökansallisuuksia ei millään ilveellä saatu tuntemaan itseään itävaltalaisiksi, mutta Yhdysvaltoihin emigroiduttuaan heistä tuli pikimmiten amerikkalaisia.

Armeija itse otti ainakin uskonnollisen moninaisuuden huomioon. Kenttäpappeja löytyi viidelle eri kristilliselle kirkkokunnalle, lisäksi joukoissa palveli (sodan aikana) kenttärabbeja ja -imaameja.

Vime kädessä monarkia hajosi vähemmistökansallisuuksien nationalismiin. Länsi- ja eteläslaavilaiset sotilaat loikkasivat suurin joukoin vihollisen puolelle, missä heistä joissain tapauksissa muodostettiin omia osastojaan. Tsekkilegioonan vaiheet Venäjän sisällissodassa lienevät monille tuttuja. Mielenkiintoista kyllä, Bosnian muslimit vaikuttavat olleen huomattavasti uskollisempia "Wienin porttien" puolustajia ja jopa valiojoukkojen maineessa.

@ jsn: Maailmansodan taustalla oli monenlaisia jännitteitä, mutta faktisesti sota kyllä alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle 28.7.1914.