nylander kirjoitti:Arkijärjen pitäisi sanoa Kekkosellekin, että kun puhuttiin natsi-Saksan ja Suomen välisistä suhteista 1930-luvulla, itsestään selvä ante quem on silloin 23.8.1939.
Kun Kekkosta kiitellään tällä foorumilla siitä, että hän on tuonut esiin sanottujen suhteiden "viileyden" vuosina 1938-1939, niin tuntuu siltä, ettei historiantutkimuksen uusimmillakaan tuloksilla ole mitään merkitystä. Valuvat kuin vesi hanhen selästä. Juuri kuluvana syksynä esim. Oula Silvennoinen on osoittanut Suomen ja Saksan poliittisten poliisien yhteistyön läheisyyden ja sydämellisyyden 1930-luvun lopulla. EK-Valpo oli puolestaan valtion laitos, joka ei toiminut omin päin. Valpon taholta luonnehdittiin natsi-Saksaa toisen maailmansodan kynnyksellä mm. epiteetillä "poliittisessa mielessä läheinen suurvalta". Valtiojohdosta riippumattako nämä Riekit ja Bruno Aaltoset tällaisia luonnehdintoja antoivat? Kekkosen kannattaisi tarkastaa, mitä eufemismeja itse kirjoitti Suomen ja natsi-Saksan suhteesta varhemmin tässä säikeessä.
PunaValpon yhteistyön läheisyyttä ja sydämellisyyttä Neuvostoliittoon ei tarvitse epäillä, se
on ollut tiedossa jo sodan jälkeen.
Kommunistien kärsittyä murskatappion 1948 eduskuntavaaleissa, SKP-SKDL jäi hallituksen
ulkopuolelle vaadittuaan mm. sisäministerin ja ulkoministerin salkkuja.
Pres. Paasikivi itse ilmoitti Hertta Kuusiselle, että koska tämä ei osaa muita vieraita kieliä kuin venäjää Hertan osalle tulisivat Venäjän asiat ja se taas merkitsisi samaa kuin
Otto Wille Kuusisen nimittäminen ulkoministeriksi ja Hertta Kuusinen ei siten voisi olla ulkoministeri.
Uusi hallitus puhdisti ensi töikseen Liikkuvan poliisin ja lakkautti PunaValpon, jonka tosiasiallisina johtajina olivat olleet SKP:n punaupseerit, ensin Aimo Aaltonen ja hänen jälkeensä Kaarlo Kivilahti. "Yhteysupseerina" sanotaan olleen nkvd-eversti N.A.Fjodorovin,
PunaValpo oli yhtenä NL:n vakoilulinjana Suomessa. ( ja vaikutuslinjana )
Myöskin PunaValpon (SKP) 1945 alussa perustama sotilastoimisto lakkautettiin, lakkautettaessa sillä oli puolustusvoimissa 208 tiedottajaa, "myyrää".
Tiedottajista lienee kuitenkin "tihkunut tietoja" Puolustusvoimien sisällä ja tuon ajan
tunnelmat ja käyttäytyminen on ollut sen mukaista ?
Sotilastoimiston tehtävänä oli ollut puolustusvoimain henkilövalvonta.
PunaValpon sympatioista ja suuntautuneisuudesta ei monille aikalaisilla ja varsinkaan poliitikoilla jne. ole ollut epätietoisuutta, sittemmin avautuneet SKP:n arkistot ovat vahvistaneet aikalaiskäsitysten todenmukaisuuden.
Suurelle osalle tuon ajan suomalaisia asia ei liene ollut tiedossa ?
Veikko Palvo