Kirjoituksessaan kontrafaktualismista historiantutkimuksessa Heikki Ylikangas mainitsee kaikkiaan kahdeksan eri esimerkkiä (joista 3 ensimmäistä vain lyhyesti mainiten). Jokaisessa esimerkissä esiintyy järkevälle kontrafaktuaaliselle teesille luonteenomaiset kaksi osaa a) ilmoitetaan tarkasti se yksilöity tapahtuma, jonka oletetaan tapahtuneen toisin (esim. jos rauhanteko olisi viivästynyt, jos rajajärjestelyesitykseen olisi suostuttu) ja 2) tämän seuraukset (niin puolustus olisi luhistunut, niin talvisodalta olisi vältytty). Siis jossittelun yleinen muotoa on ”jos olisi ollutkin tapahtuma A niin seuraus B. Derkku ei mainitse kumpaakaan, ei "jos A" eikä hän mainitse "niin B". Derkku vain esittää ympäripyöreitä näkemyksiään, että se, mikä tapahtui oli kielteistä nykytilasta käsin arvioiden. Derkun ote ei siis ole historioitsijan vaan poliitikon, joka arvioi Venäjän nykytilaa pitäen sitä kielteisenä.
Derkun käsitys voidaankin kiteyttää seuraavasti 1) Venäjällä asiat eivät ole hyvin ja 2) asiat voisivat olla Venäjällä paremmin sekä omituista kylläkin 3) tsaarin aikoihin asiat olivat hyvin (ainakin paremmin kuin nyt) Venäjällä. Näistä premisseistä Derkku muitta mutkitta tekee johtopäätöksen 4) 1900-luvun Venäjän historia on katastrofi.
Derkku kirjoitti:Peter Tikka kirjoitti:
Kuten totesin, Derkun esitettämän kaltaisessa vertaamisessa ei ole ole historiankirjoituksen kannalta mitään mieltä. Jos välttämättä halutaan esittää kontrafaktuaalista pohdintaa pitää vertailukohde vähintäänkin kai olla se, millainen olisi ollut jokin vaihtoehtoinen kehitys nimenomaan Venäjän alueella eikä millainen kehitys on ollut jossain muualla. Vaihtoehtoinen tapahtumain kulku on myös konkretisoitava jos vaihtoehtoa haluaa pohtia.
No jaa, en usko sellaiseen determinismiin että esimerkiksi Venäjän kehitys viimeisen sadan vuoden aikana olisi ollut kaikissa realistissa vaihtoehdoissa yhtä heikkoa kun nyt tapahtuneessa historiankulussa.
Derkun sivistyssanoin yllä esittämä esitetään usein yksinkertaisemmin lauseella ”paremminkin asiat voisi olla” Pitäisiköhän onnitella Derkkua kun hän esittelee tämän keksimänsä viisauden kultakimpaleena. Siitä, että asiat voisivat olla paremminkin, ei kuitenkaan voi vetää Derkun esittämää johtopäätöstä, että nykytila on ”katastrofi” tai ”romahtamista” vaan sen johtopäätöksen, että asiat saattaisivat olla paremminkin. Mutta kun niin ei ole. Eli: ”Jos tädill olis munat niin täti ois setä.” Mutta kun niin ei ole. Derkku kun ei esitä sen enempää A:ta kuin B:täkään, mitä olisi voinut tapahtua tai sen seuraustakaan. Historiassa tapahtuneesta Derkku ei itse asiassa esitä yhtään mitään. Derkku vaan arvostaa nykytilan huonoksi, itse asiassa ”katastrofiksi”, ja katsoo, että koska asiat voisivat olla paremminkin – niin kuin voisivat – niin historia on ”katastrofi” ja pitäisi olla erilainen.
Derkku kirjoitti:Peter Tikka kirjoitti:Ylikangas ei esitä että kontrafaktuaaliset pohdinnat olisivat muka ”erittäin hyödyllisiä menneisyyden tapahtumia analysoitaessa” vaan että ne voivat olla avuksi (historiallista) kokonaisselvitystä laadittaessa. Näin Ylikankaan esityksessä lausutaan(korostus tässä):
Eli kun et kyennyt lausumaan varsinaista vasta-argumenttia, turvaudut tarkoituksenmukaisiin lainauksiin?...
Derkku ei ole esittänyt mitään argumenttia, minkä vuoksi en ole Derkun esittämin tavoin todellakaan ”kyennyt lausumaan varsinaista vasta-argumenttia.” En tosiaankaan ”kykene esittämään vasta-argumentteja” sellaisia argumentteja vastaan, joita ei ole esitetty. Miksi ylipäätänsä minun kuuluisi esittää vasta-argumentteja sellaista vastaan, josta en edes tiedä olenko eri mieltä. Onko minulla jokin velvollisuus aina olla eri mieltä ja olla jokin Derkun vastaväittäjä "kyeten" aina esittämään vasta-argumentteja mitä tahansa vastaan Derkku suvaitsee kulloinkin lausua?
Se mikä sen sijaan pitää paikkansa on, että Derkku on vedotessaan Ylikankaaseen auktoriteettina vääristellyt Ylikankaan esittämää. Oikaisen lainauksessa yllä Derkun vääristelyn esittäen samalla sanatarkat lainaukset Ylikankaan esityksestä, joista lukija on voinut (ja voi edelleen) itse päätellä. Esitin myös linkin Ylikankaan kirjoitukseen, joka siis löytyy osoitteesta
http://www.helsinki.fi/~hylikang/kontraus.htm .
Derkku kirjoitti:
Niin, yleensä erilaisissa metodiesityksissä korostetaan historioitsijan tärkeimpiä kysymyssanoja olevan miksi. Käytännössä ilman kontrafaktuaalista pohdintaa juututaan lähteiden referointiin, eikä pystytä vastaamaan kysymykseen. Yleisestikin vertailua pidetään historiatieteessä sangen tärkeänä apuvälineenä, yleensä se toimii mainiosti kysymysten herättäjänä. Usein erilaiset kansalliset ja ideologiset myytit osoittautuvat vertailussa heikoissa kantimissa oleviksi.
Derkku ei, kuten totesin, esitä mitään (edes) kontrafaktuaalista tulkintaa lainkaan vaan Derkun esitys rajoittuu sen esittämiseen, että ”paremminkin voisi olla” ja nykytilan arvioimiseen ”katastrofiksi”. Derkku ei kontrafaktualistin tavoin esitä sen enempää mikä konkreettinen seikka voitaisiin tapahtumain kulussa kuvitella tapahtuneen toisin, kuin sitäkään mitä olisi siinä tapauksessa seurannut. Derkun esitys ei noudata muotoa ”jos A niin B”.
Ylikangas esittää, että hänen mielestään, tosin vain pääosin, ovat ”
kontrafaktuaaliset pohdinnat historioitsijan keinovalikoimassa yhtä tyhjän kanssa”. Derkku luettelee yllä sellaisia Ylikankaan mainitsemia näkökohtia, jotka joissain tapauksissa saattavat oikeuttaa poikkeamaan Ylikankaan esittämästä pääsäännöstä. Derkun kuvaa niitä tosin, päinvastoin kuin Ylikangas, ikään kuin ne olisivat pääsääntö eikä poikkeus. Kun Derkku itse ei esitä historiallisia tulkintoja lainkaan, ei sen enempää faktuaalisia kuin kontrafaktuaalisia, voi vain todeta, että kyllä vaan, Derkun luettelemat seikat puoltaisivat kontrafaktuaalisten tulkintojen esittämistä historianpalstalla jos Derkku sellaisia esittäisi. Toisaalta, tietenkin Derkun keksimä kuningasajatus siitä, että Venäjällä ”asiat voisivat olla paremminkin” on kontrafaktuaalinen: Venäjällähän ”asiat eivät ole paremmin” kuin ovat (vaikka voisivat olla).
Derkku kirjoitti:Peter Tikka kirjoitti:
Ei voi välttyä huomiolta, että Derkku arvioi sen, että Stalinin aikana saavutettiin stalinismin vallitessa merkittäviä edistysaskelia niin vastenmieliseksi seikaksi, että hän haluaa että tästä faktasta vaiettaisiin ja väittää että on unohdettu jotain ja että logiikka on virheellinen koska silloin olisi myös myönnettävä se tosiasia että kansallissosialistisessa Saksassa vallitsi ennen 1939 alkanutta sotaa merkittävä taloudellinen nousukausi. Ei pidä – sillä perusteella että tapahtui myös positiivista – kistää sitä. Tosiseikat kun eivät muutu toisiksi sen vuoksi, että ne arvioidaan ”huonoiksi” tai ”epäoikeudenmukaisiksi”
Niin, esimerkiksi Hitlerin aikaa käsiteltäessä päällimmäiseksi ei yleensä nosteta positiivista talouskehitystä (joka tosin Stalinin ajan talouskasvun tapaan oli illuusio), erilaisia insinööritaidon saavutuksia, tiukkoja eläinsuojelulakeja sekä pyrkimyksiä luonnonsuojeluun. Itse asiassa, äärirevisionisteja lukuun ottamatta, Hitlerin hallinnon saavutuksia ei käytetä oikeuttamaan hallinnon julmuuksia, toisin kuin Stalinin osalta usein tehdään.
Silmät laajenevat ymmyrkäisiksi kun lukee Derkun esityksen, jonka mukaan siis
Derkku kirjoitti: Stalinin ajan talouskasvu oli illuusio... [Sic!!!]
Derkusta NL:n talouskasvu ajanjaksona 1924-1953, jolloin Stalin kuoli, oli ”illuusio”? Sitä ei siis tapahtunut?
Ensimmäinen ihmisen avaruusmatka ja Sputnik 1 - (1957), Juri Gagarin vuonna (1961)) – ja maailmanhistorian suurimman panssaritaistelun, Kurskin taistelun, voittaminen, sen joka käytiin kesällä 1943 Saksan ja NL:n joukkojen välillä, ovat itse asiassa pelkkää illuusiota, epätodellista harhaa, pelkkää untako? Suuri illutsiooni?
Joskus pahassa tilanteessa olen itsekin tullut toivoneeksi että kaikki olisi vain pahaa unta, muttei minulla realiteettitaju ja suhteellisuustaju ole koskaan pettänyt niin pahasti että olisin julkisesti vakavasti väittänyt että kaikki on vain unta. Derkku näemmä väittää.
II.
Arvioitaessa mitä tahansa tapahtumaa tai tapahtumasarjaa olkoon se historiallinen tai nykyaikaa on oleellista selvittää paitsi se miten on toimittu, myös se, miksi on toimittu niin kuin on toimittu. Toimijoiden motiivit eivät ole jokin epäoleellinen sivuseikka. Niiden tärkeys yleensä ymmärretään ellei muuten niin ainakin intuitiivisesti.
Derkku kuvaa maailman mustavalkoisena. Tässä mustavalkoisessa maailmassa ei ole tilaa sille, että pahoiksi arvioidut voisivat tehdä mitään hyvää eivätkä hyviksi korotetut voi tehdä pahaa. Siksi Derkku tahtoo estää minkä tahansa positiivisen esittämisen niistä jotka hän on mielessään tuominnut pahaksi. Tällainen uskonnollisen moralisoinnin sävyttämä maailmankuva on minulle täysin vieras. Derkku ei hyväksy intentioiden ja motiivien esittämistä, mikä on minusta keskeistä, jotta ymmärrettäisiin tapahtumat ja osattaisiin ottaa kantaa. Siitä Derkku kirjoittaa näin arvostellessaan Wikipedian esitystä siitä, että siinä tuodaan esille intentiot ja motiivit.:
Derkku kirjoitti:
Samassa Wikipedian esityksessähän todetaan jopa:
"Stalinin maine kapitalistien ja heidän kannattajiensa keskuudessa lännessä on enimmäkseen hyvin huono. Neuvostoliitossa stalinilainen järjestelmä turvautui väkivaltaan, joukkokarkotuksiin ja oikeudenkäynteihin pyrkiessään taistelemaan kansanvihollisina pitämiään luokkia vastaan, koska jatkuvasti oli olemassa vaara, että kapitalistiluokka pyrkisi uudelleen valtaan."
Ei kai Hitleristä yleisesti todeta:
"Hitlerin maine epäarjalaisten ja heidän kannattajiensa keskuudessa on enimmäkseen hyvin huono. Estääkseen ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneen tikarinpiston (Dolchstoss) tapahtumisen uudelleen kansallissosialistinen järjestelmä turvautui väkivaltaan pyrkiessään torjumaan uuden tikarinpiston, sillä oli jatkuvasti olemassa vaara että juutalaiset ja heidän kätyrinsä pyrkisivät uudelleen valtaan."
Mustavalkoinen maailmankuva rikkoutuu jos esitetään miksi toimittiin niin kuin toimittiin. Silloin tekijän pahuus ja paha tahto ei ole enää teon syy vaan teko muuttuu ymmärrettäväksi, ja sitä ei Derkku suvaitse.
Minä en ole samaa mieltä, minusta on ehdottomasti esitettävä totuudenmukaisesti sekä hyvät että huonot puolet sekä myös syyt, motiivit ja intentiot.
Joopa.
Sa Petteri vaan, Petskukin menettelee