jsn kirjoitti:Veikko I Palvo kirjoitti:Olisiko perinnemaisema ajalta ennen teollista vallankumousta, sehän koneellisti myöskin maatalouden?
En ole aivan varma, mutta luulisin että perinnemaisemiksi luetaan myös historiallisia teollisuusmiljöitä, kuten esimerkiksi kartanoympäristöjä mm. myllyjä tms. Joidenkin tietojen mukaan perinnemaisema olisi rajallisempi käsite eikä kattaisi ollenkaan ns. teollisia elinkeinoja:
http://www.maaseutu.fi/fi/index/viestin ... aisem.html
http://www.joy2010.fi/kulttuuriymparist ... nnemaisema
Olet oikeassa, että rajanveto ei todellakaan ole selkeää. Mitään vähimmäisikää perinnemaisemalle ei myöskään taida olla. "Teollinen vallankumous" ei taida sekään olla selkeä määritelmä, koska sen alkupistettä ei voida tarkoin ja ehdottomasti määrittää. Samoin se, mitä tarkoitetaan koneellisella maataloudella, esim. puimakone oli sellainen.
JOY-kulttuuriympäristökampanjassa 2010 näytetään etsityn mm. kouluopetukseen 1.perinnemaisemia ja 2. rakennettuja perinnemaisemia.
Museovirasto rakennetusta perinnemaisemasta nimitystä: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.
Esim.
Forsby/ Koskenkylän ruukkialue ja sen 1908 valmistunut sepänpoika Johannes Askolinin jugend-tyylinen tornilinna nykyisen Loviisan Pernajassa.
Johannes
omisti kuollessaan lukuisia kartanoita ja ne kaikki lienevät maa-alaltaan pirstoutuneet pieniksi maatiloiksi ja myöhemmin syntyi muutakin rakennuskantaa. Etelä-Suomen kartanot olivat tuhansien hehtaarien suuruisia, mutta itsenäisyyden alussa ne pilkottiin. Olisivatkohan maalakien vaikutukset painottuneet 1920-luvulla eteläiseen Suomeen?
Rakennettuja perinnemaisemia rakennettiin lukuisille uusille tiloille lisää entisten kartanoiden ja ruukkien aiemmin omistamille maille ja ruukit ja kartanot säilyivät omina pienehköinä kulttuurialueina. Ja niille perustetut sahat ja teollisuuslaitokset
lienevät yleisesti lopettaneet toimintansa ollen vaikkapa "teollisuusmuseoita"?
Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 loi sekin uusia maatiloja ja kultturi- / perinnemaisemia ja olisikohan niin, että Suomen aarniometsiäkin luodaan perustamalla mm. uusia luonnonsuojelualueita?
Varsovan ilmastokokouksessa mm. Kiina, Intia, Puola, Japani, Australia
http://ilmasto.org/kirjoitukset/jarjest ... okouksessa irtisanoutuivat, mutta Suomessa esitetään päästövähennystavoitetta nostettavaksi ja säädettäväksi vahva ilmastolaki.
Miksiköhän ainoastaan Suomessa?
Ja sanotaan "Suomen ilmastopolitiikan olevan vanhojen EU-maiden toiseksi huonoimman."
Mutta Tilastokeskuksen lukujen mukaan Suomi näyttäisi saavuttaneen tavoitteet etuajassa?
Veikko Palvo
