Agricolan uutis- ja keskustelufoorumit

AIvan selkeästi Vetehinen on pystynyt osoittamaan että ruotsinkielisillä oli omia, erillisiä intressejä tuon sisällisodan tiimoilta ja oman näkemykseni mukaan ne liittyivät valtapolitiikkaan kuten tänäkin päivänä. Itse en historiaa niin hyvin hallitse että pystyisin osallistumaan tähän keskusteluun mutta minua lähinnä närkästyttää tuo asiallisen, kieli- ja rotupoliittsen aspektin tyrmääminen aivan perusteetta, eli todisteeeksi pitäisi löytää vähintään joku aikalainen joka käsi raamatulla vannoisi silloiset kabinettikeskustelut todeksi. Ihmeen paljon ruotsinmielisiä on tällä foorumilla.

Hyvä Tomppa, Vetehisen väitteet ovat sen verran hataralla ja harhaisella pohjalla, että "tyrmäys" on tosiaankin aiheellinen. Kun taustalla on vieläpä ilmeisiä pyrkimyksiä rotutaistelun ulottamiseksi nykypäivän asioihin, on tähän vieläpä jonkinlainen velvollisuuskin. On kerrassaan tuomittavaa, että historiaa vääristellään ja käytetään kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.

Vuoden 1918 sodan aikana esiintyi rotuajattelua, kuten sitä ennen ja sen jälkeenkin, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä että sisällissota olisi ollut rotusota. Aivan sama kuin sanoisit että toinen maailmansota olisi ollut uskonsota juutalaisten ja kristittyjen välillä.

Ainahan "kabinettikeskusteluja" voi esittää olleen olemassa, mutta ilman todisteita juttu menee puhtaasti mielikuvituksen puolelle. Asia olisi siis uskottava vaikka ilman todisteita. Miksi näin? Joe McCarthy totesi 1950-luvun USA:ssa, että jos todisteita kommunistien soluttautumisesta ei löydy, syy on siinä, että he ovat niin ovelia.

Vetehinen kirjoitti:

jsn kirjoitti:Rotupuheet heijastelevat Rettigin vuoden 1919 tilanteessa edellisenä vuonna käydystä sodasta antamaansa poliittista tulkintaa. Sota oli jo takanapäin. Kyseessä on poliittinen palopuhe, jolla viitataan vasta tulossa olevaan konfliktiin.

........ Myös sinun rotuintoilusi on vastenmielistä, koska se viittaa myös "tulossa" olevaan konfliktiin, jota haluat lietsoa.

En ole rotuintoilija. En kannata rotuoppeja vaan vastustan rotuoppeja, jonka olen kertonut kolmessa viimeisimmässä kirjoituksessani.

Ei toisto siitä totta tee.

jsn kirjoitti:Hyvä Tomppa, Vetehisen väitteet ovat sen verran hataralla ja harhaisella pohjalla, että "tyrmäys" on tosiaankin aiheellinen. Kun taustalla on vieläpä ilmeisiä pyrkimyksiä rotutaistelun ulottamiseksi nykypäivän asioihin, on tähän vieläpä jonkinlainen velvollisuuskin. On kerrassaan tuomittavaa, että historiaa vääristellään ja käytetään kansanryhmää vastaan kiihottamiseen.

Vuoden 1918 sodan aikana esiintyi rotuajattelua, kuten sitä ennen ja sen jälkeenkin, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä että sisällissota olisi ollut rotusota. Aivan sama kuin sanoisit että toinen maailmansota olisi ollut uskonsota juutalaisten ja kristittyjen välillä.

Ainahan "kabinettikeskusteluja" voi esittää olleen olemassa, mutta ilman todisteita juttu menee puhtaasti mielikuvituksen puolelle. Asia olisi siis uskottava vaikka ilman todisteita. Miksi näin? Joe McCarthy totesi 1950-luvun USA:ssa, että jos todisteita kommunistien soluttautumisesta ei löydy, syy on siinä, että he ovat niin ovelia.

Olet samaa mieltä kuin minä, että rotuajattelua esiintyi.

Väität ettei sisällissota ollut rotusota, mutta von Rettig kertoi sen olleen rotusota Folktingetin juhlapuheessaan. Von Rettig oli myös Ruotsalaisen kansapuolueen puheenjohtaja vuosina 1917 - 1934 eli myös sisällissodan aikana, joten hän ei ollut yksinäinen susi, vaan puolueen johtaja.

Jos von Rettig olisi elossa, usuttaisin jsn:n väittelemään von Rettigin kanssa sisällissodan rotuluonteesta. Saisitte kiistellä keskenään.

Rotusota ei ole minun ajatukseni, vaan se on von Rettigin. Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Folktingetin puheenjohtajan julkituoma ajatus, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä.

Kiihotus kansanryhmää vastaan tapahtui von Rettigin puheessa. Kiihotusta ei ole, että kirjoitan von Rettigin mitä hän sanoi vaan se on historiaa. Minä vain poimin lähteistä mitä von Rettig sanoi.

Ovatko kaikki ne kirjalliset lähteet joissa von Rettigin puhe mainitaan kiihotusta kansaryhmää vastaan?

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Vasta sisällissodan jälkeen taisteltiin kielilainsäädännöstä ja Suomen ruotsalaisalueiden autonomiasta.

Myönnät jälleen itsekin, että nämä asiat eivät olleet 1918 sodassa keskeisiä, koska niistä taisteltiin "vasta sisällissodan jälkeen".

Vastasin kysymykseen, jonka leikkasit pois.

Suomen valtion kielilaista ja perustuslaista taisteltiin vasta sodan jälkeen. Ruotsalaissuomen autonomisia alueita vaati RKP. Näitä olisi ollut Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

Ruotsalaissuomen autonomiavaatimukset liittyvät yhteen kielilainsäädännön kehittämisen kanssa. Autonomiaa RKP perusteli mm sillä, että koko Suomen kaksikielisyys tulee paljon kalliimmaksi.

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Suomalaisilla ja suomenruotsalaisilla oli samoja syitä, mutta myös erilaisia syitä sotimiseen. Eroina olivat rotusota ja kielisota, joka oli suomenruotsalaisilla, mutta ei ollut suomalaisilla.

Sotaan oli erilaisia syitä ja sota myös ilmeni erilaisin tavoin siihen liittyneissä väkivallanteoissa. Rotusota ja kielisota eivät kuitenkaan näihin kuulu, vaan ovat puhtaasti oman mielikuvituksesi tuotetta. Edelleenkään sinulla ei ole yhtään todisteita siitä, että punaiset ruotsinkieliset olisivat käyneet rotusotaa. Tämä ei päde myöskään valkoisiin ruotsinkielisiin. Jos vastakkain oli ruotsinkielisiä kummallakin puolen, kuka sitä rotusotaa sitten oikein sitten kävi. Sitä käytiin ja käydään vain sinun omissa aivoissasi.

Von Rettigin puhe on todiste, että RKP:n ja Folktingetin johto omasta mielestään kävi rotusotaa.

On normaalia, etteivät kaikki ja jokainen aina ja kaikkialla omaksu voimakastakaan propagandaa. Kuitenkin suomenruotsalaisiin työläisiin yritettiin istuttaa rotuoppeja. Sosialistisen suomenruotsalaisen Arbetet-lehden mukaan suomenruotsalaiset porvarit yrittivät harkitusti istuttaa rotuylemmyyden tunnetta suomenruotsalaisiin työläisiin. Iskulause oli "he [suomalaiset työläiset] ovat alempaa rotua kuin sinä [suomenruotsalainen työläinen] ... he ovat raakaa ja sivistymätöntä nousukaskansaa".

Punaisten joukoissa oli varmasti suomenruotsalaisia työläisiä, mutta he tuskin omaksuivat suomenruotsalaisia rotuoppeja vahvasti.

Vetehinen kirjoitti:Von Rettigin puhe on todiste, että RKP:n ja Folktingetin johto omasta mielestään kävi rotusotaa.

Vetehinen kirjoitti:Punaisten joukoissa oli varmasti suomenruotsalaisia työläisiä, mutta he tuskin omaksuivat suomenruotsalaisia rotuoppeja vahvasti.

Miksi eivät jos kerran olivat samaa rotua? Tämähän todistaa selvästi, että "yritetty rotusotasi" meni pahasti pieleen. Joten sitä ei kerta kaikkiaan ollut.

Et ole edelleenkään tarkistanut Rettigin puheen koko tekstiä mitä "rotusodalla" siinä tarkoitetaan. Tee se ensin ja väitä vasta sitten.

Vetehinen kirjoitti:Olet samaa mieltä kuin minä, että rotuajattelua esiintyi.

Väität ettei sisällissota ollut rotusota, mutta von Rettig kertoi sen olleen rotusota Folktingetin juhlapuheessaan.

Sanoi Rettig sitten mitä hyvänsä, se ei sisällissotaa muuksi muuta. Rettig ei ole ainoa historiallinen lähde asiasta.

En ole koskaan kiistänyt rotuajattelun esiintymistä. Esiintyihän sitä mm. venäläisiä ja myös punaisia kohtaan. Mutta siinä ruotsin kieli ei ollut mikään kriteeri. Syytteitä alempirotuisuudesta esittivät sekä suomen- että ruotsinkieliset valkoiset.

Vetehinen kirjoitti:Jos von Rettig olisi elossa, usuttaisin jsn:n väittelemään von Rettigin kanssa sisällissodan rotuluonteesta. Saisitte kiistellä keskenään.

Ehdotuksesi osoittaa hyvin miten mielettömiä esittämäsi ajatuksesi ovat. Et ymmärrä mikä ero on lähteellä ja niistä käytävällä keskustelulla. En ole kiinnostunut keskustelemaan kenenkään Rettigin kanssa, elossa tai kuollut. Enkä jaksa oikein enää sinunkaan kanssasi, ellet tarkista lähteitäsi.

Mm. P.K. Hämäläisen teoksen englanninkielisessä versiossa (The Nationality Struggle between the Finns and the Swedish-speaking minority in Finland, Ann Arbor 1966, s. 73) mukaan Rettig totesi 19.5.1919 puheessaan "viime vuosikymmeninä katkeraa taistelua on käyty ruotsin ja suomen kielten välillä Suomessa...ei vain kielieron vaan kahden kansakunnan, kahden rodun välillä".

"During the last decades a bitter fight has been taking place between Swedish and Finnish in Finland...which has not only been due to the difference in language. It has been a fight between two nations, between two races".

Tämä on aivan eri asia kuin väittää sisällissotaa rotusodaksi. Hän viittaa 1800-luvulla alkaneeseen kielitaisteluun, ei aseelliseen taisteluun. "Taistelu"-sanaa poliitikot käyttävät mielellään, mutta he eivät välttämättä tarkoita sitä aivan konkreettisesti. Voisiko vain yksinkertaisesti olla niin, että olet erehtynyt?

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Von Rettigin puhe on todiste, että RKP:n ja Folktingetin johto omasta mielestään kävi rotusotaa.

Vetehinen kirjoitti:Punaisten joukoissa oli varmasti suomenruotsalaisia työläisiä, mutta he tuskin omaksuivat suomenruotsalaisia rotuoppeja vahvasti.

Miksi eivät jos kerran olivat samaa rotua? Tämähän todistaa selvästi, että "yritetty rotusotasi" meni pahasti pieleen. Joten sitä ei kerta kaikkiaan ollut.

Jokainen ja kaikki eivät omaksu rotuoppeja.

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Olet samaa mieltä kuin minä, että rotuajattelua esiintyi.

Väität ettei sisällissota ollut rotusota, mutta von Rettig kertoi sen olleen rotusota Folktingetin juhlapuheessaan.

Sanoi Rettig sitten mitä hyvänsä, se ei sisällissotaa muuksi muuta. Rettig ei ole ainoa historiallinen lähde asiasta.

Sisällissodasta on tietenkin monia muitakin lähteitä kuin von Rettigin puhe. Von Rettigin puhe kertoo tietenkin hänen ja RKP:n ja Folktingetin puheenjohtajana edustamiensa tahojen kannan.

jsn kirjoitti:Mm. P.K. Hämäläisen teoksen englanninkielisessä versiossa (The Nationality Struggle between the Finns and the Swedish-speaking minority in Finland, Ann Arbor 1966, s. 73) mukaan Rettig totesi 19.5.1919 puheessaan "viime vuosikymmeninä katkeraa taistelua on käyty ruotsin ja suomen kielten välillä Suomessa...ei vain kielieron vaan kahden kansakunnan, kahden rodun välillä".

"During the last decades a bitter fight has been taking place between Swedish and Finnish in Finland...which has not only been due to the difference in language. It has been a fight between two nations, between two races".

Tämä on aivan eri asia kuin väittää sisällissotaa rotusodaksi. Hän viittaa 1800-luvulla alkaneeseen kielitaisteluun, ei aseelliseen taisteluun. "Taistelu"-sanaa poliitikot käyttävät mielellään, mutta he eivät välttämättä tarkoita sitä aivan konkreettisesti. Voisiko vain yksinkertaisesti olla niin, että olet erehtynyt?

Kiitos tuosta havainnosta. Hämäläisen suomenkielisestä artikkelista puuttuu "viime vuosikymmeninä".

Taistelu voi merkitä myös aseetonta taistelua. Se on totta. Taistellaan vaikka köyhyyden poistamiseksi.

Kun taistelua käydään kahden kansan ja kahden rodun välillä alle vuosi sodan päättymisen jälkeen, niin asiayhteys sisällissotaan on selvä.

Eikä von Rettig ole ainoa.

Rotuopit olivat varsin voimakkaita sisällissodan aikaan. Suomalaisia ne vihastuttivat.

Hämäläinen kirjoittaa (lähteenä Lindhagen), että monelle eteläsuomalaiselle ruotsinkieliselle kansalaissota oli alkukantainen rotu- ja etnis-kielellisen konfliktin purkaus.

Edelleen Hämäläinen käyttää lähteenään ruotsalaista lehtimiestä Ernst Kleinia. Ernst Klein kommnetoi miten "ruotsalaiset paneva punaisten käyttäytymisen, samoin kuin heidän kauhean sodankäyntinsä, heidän kansalaislojaalittomuutensa yhden asian, nimittäin suomalaisen rodun syyksi".

Hämäläisen mukaan ulkomaalaiset kuulivat myös kuvauksia "rikollisesta suomalaisesta rodusta" ja heille kerrottiin, että länsimaalaisen mielestä "alemman kansan luonteenpiirteiden täytyy vastenmielisinä olla vieraita. Tuo kansa samalla edustaa Suomen alaluokkaa ja suomalaisen rodun ydinjoukkoa."

Historian professori von Törnen mukaan "vanhimmat ja alkuperäisimmät rotuvaistot purkautuivat esiin liittyen perittyihin rotuluonteen vääristymiin täydellisen barbarian ilmiöksi"

Von Rettigin puhe oli yhdenmukainen muun ajankohdan rotupuheen ja -kiihotuksen kanssa. Se ei ollut poikkeus.

On selvää, että noilla rotukiihotuksilla oli merkitystä suomenruotsalaisten ja todennäköisesti ruotsalaisten upseerien määräämiin punaisten teloituksiin sisällissodan aikana sodan jälkeen, jolloin kaikki alemmaksi roduksi leimatut vangittiin leireille.

Vetehinen kirjoitti:Jokainen ja kaikki eivät omaksu rotuoppeja.

Näin on. Niitä sinun kuvaamassasi muodossa omaksuneita lienee vuonna 1918 ollut korkeintaan muutamia kymmeniä henkilöitä.

Vetehinen kirjoitti:Sisällissodasta on tietenkin monia muitakin lähteitä kuin von Rettigin puhe. Von Rettigin puhe kertoo tietenkin hänen ja RKP:n ja Folktingetin puheenjohtajana edustamiensa tahojen kannan.

Puhe kertoo heidän kantansa vuonna 1919 odotettavissa olevassa poliittisessa tilanteessa, ei heidän kantaansa ja päämääriään vuonna 1918. Jos puhe olisi pidetty esim. tammikuussa 1918, tilanne olisi aivan toinen.

Vetehinen kirjoitti:Rotuopit olivat varsin voimakkaita sisällissodan aikaan. Suomalaisia ne vihastuttivat.

Ensimmäinen lause on hyvin epämääräisellä pohjalla, jälkimmäisestä sinulla ei ole ensimmäistäkään todistetta.

Vetehinen kirjoitti:Von Rettigin puhe oli yhdenmukainen muun ajankohdan rotupuheen ja -kiihotuksen kanssa. Se ei ollut poikkeus.

Vetehinen kirjoitti:On selvää, että noilla rotukiihotuksilla oli merkitystä suomenruotsalaisten ja todennäköisesti ruotsalaisten upseerien määräämiin punaisten teloituksiin sisällissodan aikana sodan jälkeen, jolloin kaikki alemmaksi roduksi leimatut vangittiin leireille.

Sinulla ei edelleenkään ole yhtään todisteita vuodelta 1918 sellaisesta rodullisesta "kiihotuksesta", jota olisi käytetty ylläkuvaamalla tavalla. Asia on kaukana selvästä, todennäköisestä tai siitä että kaikki olisi tapahtunut näin. Ei julkaistua propagandaa, ei annettuja määräyksiä, ei upseerien käymää kirjeenvaihtoa. Vain oma mielikuvituksesi. Rettigin puheen on jo riittävästi osoitettu viitanneen aivan muihin asioihin, joten keksi lisää.

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Jokainen ja kaikki eivät omaksu rotuoppeja.

Näin on. Niitä sinun kuvaamassasi muodossa omaksuneita lienee vuonna 1918 ollut korkeintaan muutamia kymmeniä henkilöitä.

Suomenruotsalainen rotukiihotus on jatkumoa 1800-luvun indo-eurooppalaiseen ja germaaniseen rotuoppiin. Ne ovat faktoja ja historiaa.

Kyse ei ollut muutamista kymmenistä henkilöistä, vaan kokonaisen uuden kansan luomisesta erityisesti vuoden 1906 vaaleista alkaen, jolloin vanhan vallan säätyvaltiopäivät lopetettiin. Tuo uusi kansa oli suomenruotsalaiset, joihin von Rettig viittasi Folktinget-puheessaan 1919 kansana, joka kävi rotusotaa toista kansaa - suomalaisia vastaan.

Vetehinen kirjoitti:Kyse ei ollut muutamista kymmenistä henkilöistä, vaan kokonaisen uuden kansan luomisesta erityisesti vuoden 1906 vaaleista alkaen, jolloin vanhan vallan säätyvaltiopäivät lopetettiin. Tuo uusi kansa oli suomenruotsalaiset, joihin von Rettig viittasi Folktinget-puheessaan 1919 kansana, joka kävi rotusotaa toista kansaa - suomalaisia vastaan.

Asialla ei ollut mitään tekemistä vuonna 1918 käydyn verisen sisällissodan kanssa. Ei teloitusten, ei vankileirien, sotatoimien tai sotapropagandan muodossa. Asia ei jankuttamalla muuksi muutu. Tuolloin esitetyt puheet rotujen taistelusta on ymmärrettävä poliittisena retoriikkana, kuten itsekin tunnut hyvin tajuavan, kyse ei ole mistään tuhoamistaistelusta.

Sen sijaan sinun puheesi suomalaisia vastaan käydystä rotusodasta ovat silkkaa vääristelyä. Asialla on vakavampikin puolensa. Toimintasi lähenee rikoslain 10 §:ssä kuvattua kiihottamista kansanryhmää vastaan:

"Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Vähemmistövaltuutetun viraston em. pykälästä tekemän virallisen tulkinnan (löytyy sivulta www.intermin.fi) mukaan:

"Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää.

Kiellettyjen lausuntojen levittäminen voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla ne internetissä."

Toivottavasti ymmärrät, että kyse on vakavasta asiasta, eikä mistään leikistä.

jsn kirjoitti:

Vetehinen kirjoitti:Kyse ei ollut muutamista kymmenistä henkilöistä, vaan kokonaisen uuden kansan luomisesta erityisesti vuoden 1906 vaaleista alkaen, jolloin vanhan vallan säätyvaltiopäivät lopetettiin. Tuo uusi kansa oli suomenruotsalaiset, joihin von Rettig viittasi Folktinget-puheessaan 1919 kansana, joka kävi rotusotaa toista kansaa - suomalaisia vastaan.

Asialla ei ollut mitään tekemistä vuonna 1918 käydyn verisen sisällissodan kanssa. Ei teloitusten, ei vankileirien, sotatoimien tai sotapropagandan muodossa. Asia ei jankuttamalla muuksi muutu. Tuolloin esitetyt puheet rotujen taistelusta on ymmärrettävä poliittisena retoriikkana, kuten itsekin tunnut hyvin tajuavan, kyse ei ole mistään tuhoamistaistelusta.

Sen sijaan sinun puheesi suomalaisia vastaan käydystä rotusodasta ovat silkkaa vääristelyä. Asialla on vakavampikin puolensa. Toimintasi lähenee rikoslain 10 §:ssä kuvattua kiihottamista kansanryhmää vastaan:

"Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi."

Vähemmistövaltuutetun viraston em. pykälästä tekemän virallisen tulkinnan (löytyy sivulta http://www.intermin.fi) mukaan:

"Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää.

Kiellettyjen lausuntojen levittäminen voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla ne internetissä."

Toivottavasti ymmärrät, että kyse on vakavasta asiasta, eikä mistään leikistä.

Eräällä toisella foorumilla Vetehinen suosittelee pakkoruotsin poistamiseksi väkivaltaa.

jsn kirjoitti:Vähemmistövaltuutetun viraston em. pykälästä tekemän virallisen tulkinnan (löytyy sivulta http://www.intermin.fi) mukaan:

"Kiellettyjä ovat muun muassa kansanryhmää koskevat vahvasti harhaanjohtavat ja yleistävät väitteet. Tällaisia ovat esimerkiksi väitteet, joiden mukaan tietty kansanryhmä syyllistyy tai on syyllistynyt rikoksiin. Yksittäiset henkilöt voivat syyllistyä rikoksiin mutta tätä ei voi yleistää koskemaan koko kansanryhmää.

Kiellettyjen lausuntojen levittäminen voi tapahtua esimerkiksi julkaisemalla ne internetissä."

Toivottavasti ymmärrät, että kyse on vakavasta asiasta, eikä mistään leikistä.

En varmasti syyllisty mihinkään kiihotukseen kansanryhmää vastaan.

Syytöksesi ja vääristelevät kirjoituksesi menevät reippaasti hyvän maun ja tapojen ulkopuolelle.

Ei pidä hyökätä suomenruotsalaisia vastaan siksi, että heillä on ollut lähes sata vuotta sitten rotuoppeja suomalaisista. Ei myöskään saksalaisia vastaan natsien rotuopeista. Historiasta on voitava keskustella asiallisesti.

Asioista joista olen kirjoittanut on kirjoitettu kirjoja ja artikkeleita lehtiin. Pitäisikö ne jsn polttaa, jotta saisit mieleisesi historian?

Toistan vieläkin, että olen rotuoppeja vastaan. Se näkyy kirjoituksistani selvästi ja sen voi lukea myös ketjusta, jossa käsiteltiin mustien älykkyyttä ja Vanhasen tutkimuksia.

En ole missään solvannut tai panetellut suomenruotsalaisia enkä kuvaillut heille mitään alhaisia rotuominaisuuksia. En ole saarnannut mitään rotuoppia ja sen voi todeta lukemalla kirjoituksiani. Olen rotuoppeja vastaan. En hyväksy niitä.

Rotuopit ovat poliittisia keinoja aseman ja vallan perustelemiselle ihmisten synnynnäisillä ominaisuuksilla. En hyväksy niitä. Hyväksytkö sinä jsn?

Mikset jsn kerro suoraan mikä kantasi rotuoppeihin on?

Vetehinen kirjoitti:En varmasti syyllisty mihinkään kiihotukseen kansanryhmää vastaan.

Syytöksesi ja vääristelevät kirjoituksesi menevät reippaasti hyvän maun ja tapojen ulkopuolelle.

Ei pidä hyökätä suomenruotsalaisia vastaan siksi, että heillä on ollut lähes sata vuotta sitten rotuoppeja suomalaisista. Ei myöskään saksalaisia vastaan natsien rotuopeista. Historiasta on voitava keskustella asiallisesti.

Vetehinen kirjoitti:En ole missään solvannut tai panetellut suomenruotsalaisia enkä kuvaillut heille mitään alhaisia rotuominaisuuksia. En ole saarnannut mitään rotuoppia ja sen voi todeta lukemalla kirjoituksiani. Olen rotuoppeja vastaan. En hyväksy niitä.

Rotuopit ovat poliittisia keinoja aseman ja vallan perustelemiselle ihmisten synnynnäisillä ominaisuuksilla. En hyväksy niitä. Hyväksytkö sinä jsn?

Mikset jsn kerro suoraan mikä kantasi rotuoppeihin on? .

Minäkö nyt siis olenkin suosinut ja saarnannut rotuoppeja kun olen pyrkinyt mahdollisimman asiallisesti osoittamaan, ettei niitä esiintynyt kuvaamallasi tavalla vuonna 1918 käydyssä sodassa. En ole myöskään missään vaiheessa esittänyt väittämääsi lähteiden polttamista vaan esitän edelleenkin niiden tutkimista mahdollisimman objektiivisesti ilman ennakkoluuloja ja silmälappuja. Olen pyytänyt sinua esittämään lähteitä mielikuvituksellisten väitteidesi tueksi, mutta et selvästikään pysty tai halua tätä tehdä.

Sen sijaan esität sodasta tulkintoja, jotka ovat paitsi kuvitteellisia, myös ilmeisen epäasiallisia. Kuka tahansa keskustelua seuraava havaitsee helposti, että toistat toistamasta päästyäsi väitettä, että Suomen ruotsinkieliset olisivat vuonna 1918 harjoittaneet suunniteltua ja systemaattista kansanmurhaa "rotusodan" nimissä. Tämä on vakava syytös. Se täyttää mielestäni melko puhtaasti lainvastaisen kiihotuksen ja vääristelyn tuntomerkit. Pyrkimyksenäsi on syyllistää koko Suomen ruotsinkielinen väestönosa vuonna 1918 käydystä "rotusodasta", suomenkielisten väkivallasta ja teloituksista. Tämä kaikki yhden ainoan vuotta myöhemmin pidetyn puheenvuoron (jota siteeraat irti asiayhteydestä) ja 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun kielitaistelussa käytettyjen argumenttien ja kielikuvien perusteella, joita jotkut journalistit lainasivat. Sinun pitäisi vähintään kantaa sen verran vastuuta puheistasi että esittäisit riittävät todisteet millä perusteilla tällaista voit väittää.

Eri asia on, voiko millään historiallisilla lähteillä väittää jonkin kansan tai kansanryhmän olevan niin läpeensä turmeltunut ja paha, että sen voi esittää kokonaisuudessaan olevan syyllinen väittämäsi kaltaiseen systemaattiseen etniseen väkivaltaan. Tämän toteamisen jälkeen onkin sitten jo helpompaa esittää, että nämä asiathan voidaan toki korjata. Muihin puheenvuoroihisi (mm. keskustelu ruotsin kielen asemasta ym). viitaten voin perustellusti esittää, että tämä lienee selvästi tarkoituksesi.

Onhan niin monella suomalaisella kipeitä muistoja vuonna 1918 surmatuista sukulaisista. Sota herättää edelleen monissa suomalaisissa voimakkaita tunteita. Pannaankin siis kaikki ruotsinkielisten syyksi ja käytetään tätä emotionaalista momenttia hyväkseen. Minusta tämä jos mikä on hyvän maun vastaista.

Vastaavia menetelmiä, joissa etsitään historiasta vääryyksiä, jotka tulisi oikaista, käytetään jatkuvasti kaikkialla maailmassa erilaisten poliittisten konfliktien lietsomiseen. Ketään ei voi syyttää massamurhaajaksi sukunimen ja äidinkielen perusteella. Se on aivan yhtä tuomittavaa kuin ihmisten vangitseminen ja teloittaminen vastaavista syistä. Kokonaisen kansanryhmän syyttäminen rotusodasta on paitsi moraalisesti tuomittavaa myös Suomen lain vastaista.

Vetehinen kirjoitti:Mikset jsn kerro suoraan mikä kantasi rotuoppeihin on? .

Rotuopit kuuluvat olennaisesti 1800-1900-lukujen aatehistoriaan. Niitä on esiintynyt Suomessakin, jotkut esittävät sellaisia myös nykypäivänä. Varsinaista joukkokannatusta näillä ajatuksilla ei ole koskaan ollut. Rotuoppien nimissä ei ole käyty Suomessa yhtään ”rotusotaa”, koska tällaisilla ajatuksilla ei ole ollut kaikupohjaa. Selvästi vuonna 1918 enemmän tällaisia painotuksia esiintyi jatkosodan alkuvaiheessa. Silti jatkosota ei ollut "rotusota". Se, että rotuoppeja on ollut, ei voi olla mikään patenttiselitys, jolla voitaisiin selittää kaikki sodat, kriisit ja konfliktit. Jos näin tehdään, tullaan käytännössä siihen, että itsekin hyväksytään rotu ratkaisevana selittävänä tekijänä ja toimijana. Sinulle näyttää käyneen näin. Syyttäessäsi ruotsinkielisiä rotuopista ja rodullisesta väkivallasta syyllistyt samaan itse. Tarkoituksesi ei ole purkaa rotuopin ajatusrakennelmaa vaan jatkaa sitä.

jsn kirjoitti:Kuka tahansa keskustelua seuraava havaitsee helposti, että toistat toistamasta päästyäsi väitettä, että Suomen ruotsinkieliset olisivat vuonna 1918 harjoittaneet suunniteltua ja systemaattista kansanmurhaa "rotusodan" nimissä.

Olet sitä mieltä, ettei vuoden 1918 sota ollut rotusota. Olen samaa mieltä. Käytän nimitystä sisällissota. Mielestäni se on oikea termi kuvaamaan 1918 sotaa.

Kansalaisuussota on huono nimitys, koska sotaan osallistuvia osapuolia olivat ruotsalaiset, saksalaiset, suomenruotsalaiset, venäläiset ja suomalaiset.

Wikiartikkelissa on sodalle monia nimityksiä:

Sodalle on annettu erilaisia nimiä, jotka heijastelevat eri historiallisten ajankohtien valtapoliittisia ja yhteiskunnallisia suuntauksia sekä ideologisia painotuksia. Tässä suhteessa värittyneimpiä nimiä ovat vapaussota, luokkasota, punakapina ja torpparikapina. Tasapainoisempia nimiä ovat kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota.
[lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota]

Sodalle on siis useita nimityksiä sanojasta riippuen. Yhdellä nimellä sodan eri puolia tuskin voi kattavasti kuvata.

Kutsun todistajaksi vuoden 1919 RKP:n ja Folktigentin puheenjohtajan von Rettigin ja hän kertoo todistuksessaan, että sisällissota oli sota oli kahden kansan ja rodun välinen sota. Muut ajankohdan todistuslausunnot tukevat von Rettigiä kuten olen esittänyt lähteineen.

Sisällissota oli rotusota RKP:n ja Folktingetin puheenjohtajalle.

Jotta asia tulisi vielä selkeämmäksi, niin otetaan vertailuun Toinen maailmansota. Se ei ollut rotusotaa varmaan kenenkään nykyihmisen mielestä, mutta natsien mielestä sotaan liittyi rotusodan elementtejä varsinkin itärintamalla. Lisäksi sotaan oleellisesti kuului alempirotuisten teloittamiset ja sulkemiset keskitysleireille. Vain uusnatsit kieltäytyvät hyväksymästä natsien todistuksia juutalaisten tuhoamisesta. Kuten sinä kieltäydyt hyväksymästä suomenruotsalaisten todistuksia rotusodasta.

Suomen sisällisodan yksi nimitys suomenruotsalaisten johdossa oli siis rotusota ja sota kahden kansan ja kielen välillä.

Itse kutsun ja olen koko ketjun ajan kutsunut sotaa sisällissodaksi enkä rotusodaksi, joka oli suomenruotsalaisten käyttämä nimitys.

jsn kirjoitti:Onhan niin monella suomalaisella kipeitä muistoja vuonna 1918 surmatuista sukulaisista. Sota herättää edelleen monissa suomalaisissa voimakkaita tunteita. Pannaankin siis kaikki ruotsinkielisten syyksi ja käytetään tätä emotionaalista momenttia hyväkseen. Minusta tämä jos mikä on hyvän maun vastaista.

Suomalaisilla on kipeitä muistoja sisällissodasta eikä sotaa ole koskaan avattu kunnolla, jotta sen aiheuttama trauma olisi purkautunut.

Kaikki suomenruotsalaiset tuskin kävivät rotusotaa. Olihan suomenruotsalaisia punaistenkin puolella ja osa pyrki olemaan erossa sodasta kuten Suomen rikkain mies Linder.

Rotusotateema onkin poliittinen ideologia, kuten natseilla oli arjalaisuus ja juutalaisvainot. Emme syyllistä jokaista saksalaista, mutta kerromme juutalaisvainoista, joihin pidämme natseja syyllisinä, joka uusnatsien mielestä on valetta.

Mikset jsn kerro suoraan mikä oma kantasi rotuoppeihin on?

Vetehinen kirjoitti: Kyse ei ollut muutamista kymmenistä henkilöistä, vaan kokonaisen uuden kansan luomisesta erityisesti vuoden 1906 vaaleista alkaen, jolloin vanhan vallan säätyvaltiopäivät lopetettiin. Tuo uusi kansa oli suomenruotsalaiset, joihin von Rettig viittasi Folktinget-puheessaan 1919 kansana, joka kävi rotusotaa toista kansaa - suomalaisia vastaan.

Finsk Tidskriftissä, fennomaanisen liikkeen vastapainoksi perustetussa, kirjoitettiin 1905 "ilmaantuneen uuden kanssapelaajan, sosialidemokratian, työväenliikkeen."
Sosiaalidemokratiasta ja työväenliikkeestä kirjoitettiin nimenomaan suomenkielisinä.
Eduskunta- ja äänioikeusuudistus 1906 muutti ruotsinkielisten valta-asemaa radikaalisti.
Yksikamarisessa eduskunnassa ( 1907 - 1911 valitussa ) ruotsinkielisillä oli enää 25 paikkaa, säätyvaltiopäivillä oli ollut puolet kaikista paikoista.

Suomenruotsalaista kulttuuria alettiin luoda aktiivisesti kaikki ruotsinkieliset yhteenkokoavana ( ruotsinkielisen ylä- ja alaluokan välille jäi kuitenkin kuilu ) ja otettiin käyttöön uudet käsitteet "suomenruotsalainen" ja "suomenruotsalaisuus".
Jo
ruotsinkielisen kansallisuusliikkeen alussa 1800-luv. kansallisuus- ja rotuominaisuudet oli liitetty yhteen. Ruotsinkielisten katsottiin kuuluvan arjalaiseen rotuun, germaaneihin tai skandinaaveihin tai itäruotsalaiseen kansantyyppiin.
Antropologisten tutkimusten avulla suomenkielisten ja ruotsinkielisten osoitettiin kuuluvan eri rotuihin.
Rotumyyttejä käytettiin myöskin ruotsinkielisessä kirjallisuudessa, rotuominaisuuksien sekoittumisen kirjoitettiin vaikuttavan turmiollisesti.

Mutta sodassa 10 vuotta myöhemmin kieli- ja rotueroja ei ole osoitettu ilmenneen.

Veikko Palvo