jsn kirjoitti:
Oleellisia muutoksia tehtiin kyllä moniiin perustuslakeihin.
Pääosin perustuslaki säilyi voimassa, sen yli kylläkin käveltiin perustuslain nojalla säädetyin poikkeusasetuksin. Tätä oli tosin tehty jo ennen Hitlerin valtaannousuakin. Hyvä esimerkki on viittaamasi federalismi: sitä ei missään vaiheessa muodollisesti kumottu, vaan osavaltiot jatkoivat olemassaoloaan aina vuoteen 1945 asti entisin rajoin ja entisine osavaltiohallituksineen. Sitä vastoin jatkettiin jo Papenin hallituksen aloittamaa linjaa, missä osavaltiot otettiin keskusvallan suoraan halllintaan asettamalla keskusvallalle kuuliaisia osavaltioiden päämiehiä. Kattavaa perustuslaillista osavaltiouudistusta ei koskaan tehty, vaikkakin suvereniteetin menetys myös kodifioitiin.
Jo Papen oli ottanut ylivoimaisesti suurimman osavaltion, yli 60 prosenttia väestöstä kattavan Preussin hallintaansa. Silti virallisesti Preussi lakkasi olemasta osavaltiona vasta liittoutuneitten toimesta.
Periaatteessa tilanne Saksassa perustuslaillisesti oli 1945 sen kaltainen, että vain poikkeussäännökset kumoamalla olisi oltu hyvin pitkälti samassa tilassa kuin vuonna 1933. Halua tietysti joillain tahoilla oli kattavampaankin mullistukseen, missä olisi laadittu kokonaan uusi perustuslakikin, mutta nämä ja monet muut hankkeet Hitler torppasi. Hallinnollis-konstitutionaalinen epämääräisyys palveli paremmin hänen tarpeitaan.
jsn kirjoitti:
Kun ottaa huomioon että kaikki tehtiin vain muutamassa vuodessa, jota kutsuttiin "kansalliseksi vallankumoukseksi"?
Sitä kutsuttiin noinkin. Tosin Hitler joissain yhteyksissä jo 1933 kiisti koko käsitteen vallankumous, ja puhui mieluummin evoluutiosta.
On tietysti selvää, että Hitlerin hallituksen aikana Saksan valtioelämä koko suuria mullistuksia. Hallitusmuoto ja hallintorakenne kuitenkin säilyi muodollisesti entisellään. Hallitusmuotona ns. Weimarin tasavalta lakkasi vasta 1945. Valtiollisen olemassaolon suhteen ei taas ole ollut minkäänlaista katkosta, kyse ei ollut millään tavoin eri valtiosta, jostain uudesta valtiosta siis. Tämän on todennut myös Saksan liittotasavallan perustuslakituomioistuin myöhemmin, lausuessaan että liittotasavalta ei ole mikään kolmannen valtakunnan seuraajavaltio vaan valtiollisesti sen kanssa identtinen. Tämän valtio-oikeudellisen näkemyksen mukaan Saksa oli myös kolmannen valtakunnan aikaan se sama valtio, mikä perustettiin 1800-luvulla, ja mikä edelleen on olemassa.