Jouppe kirjoitti:Kun sanoin "hihat heilumaan" tarkoitin oikeastaa päinvastaista: Sinulla on jo aika paljon raaka-aineistoa. Nyt sinun pitäisi fokusoitua: seuloa aineistosta kaikista lupaavimmat 1-4 ehdokasta, hankkia niiden alueiden peruskartat. Sitten pitää tutkia sen alueen nimistökerrostumia, eli mitkä nimet ovat mihinkin nimiin nähden sekundaarisia ja kieliikö tietyt nimet jostakin tietylle vuosisadalle ajoittuvasta asutusaallosta. Tutkimushistoriaan pitää myös tutustua. Sitten pitää osoittaa että tietyt nimet täytyy olla muita vanhempia. Tässä tuskin riittää osoittaa, että voisivat olla vanhempia, jos samantyyppisten paikkojen nimet valtaosin ovat ensimmäisen ruotsalaisasutuksen ajoilta (kuten luulisin). Sitten olisit onnekas jos tiv-/ty(s)- ehdokkaasi kuuluisivat tällaisen muita vanhempien nimien joukkoon.
Mutta oikeastaan sinun pitäisi aloitta vielä kauempaa. Ennen kuin sopii olettaa, että hämärä etuliite voisi selittää lainaperäiseksi, sinun pitäisi osoitta kerrostuman olemassaolo jollakin selvällä tapauksella. Sellainen kyllä edellyttäisi koko nimen lainautumista, ei ainoastaan etuliitteen, ja nimenomaan nimen, joka olisi kovin tyypillinen Suomen tai Viron esihistorialliselle nimistölle.
Tämä olisi pitkän tutkimusohjelman vertainen ponnistus ja edellyttäisi kenttämatkoja ja murretutkimusta ruotsin puolella yms. Vanhimmat kirjoituasut pitää etsiä ruotsalaisista kirjastoista. Ja kuten huomaat en pidä tutkimuskenttää kovin lupaavana: kun palautat muotosi varhaiskantasuomeen olisi luontevaa suunnata tutkimukset huomattavasti kaakkoon Taalainmaalta. Enkä siksi kyllä aio ryhtyä etäkonsultiksesi. Mutta sinun sopii yrittää jos sinulla on siihen aikaa, sinnikkyyttä ja kykyjä ja pystyt elättämään itsesi tutkimuksesi ajan.
Ruotsalaisten paikannimien tutkiminen on varmaan sopivaa puuhaa yliopistojen tutkijoille ja opiskelijoiden harjoitus/lopputöihin. Toivottavasti joku opiskelija ottaa aiheesta kopin ennakkoluulottoman professorin opastuksella. Minulla on sellainen käsitys, ettei ruotsalaisia paikannimiä ole juuri tutkittu suomen sanaselitykset huomioiden. Luin joskus taannoin arvostelun muistaakseni Andersson-nimisen ruotsalaisen kirjasta, jossa pitäisi arvostelun mukaan olla paikannimistön suomenkielisiä selityksiä. Arvostelussa kirja sai ei-niin-mairittelevat maininnat, joten jätin kirjan ostamisen. Arvostelusta jäi mieleen soimaan, että tämä Anderssonin kirja teki hallaa sille, että oikeasti ryhdyttäisiin tutkimaan suomen nimistöä Ruotsissa. Se kuulemma ansaitsisi tulla tehdyksi. Onkohan foorumilla ketään, joka olisi tutustunut Anderssonin (?) kirjaan?
No. Se ei varmasti tapahdu, jos jo ennakkoon on mielessä, ettei ims-paikannimistöä Ruotsista löydy. Ehkä on ensin viritettävä sellaisen mahdollisuuden olemassa olo, että suomenkielistä paikannimistöä voi olla Ruotsissa eri aikakausilta. Minun mielestäni asia ansaitsee tutkimisen jopa paremmin kuin Venäjän nimet, joita ilmeisesti moni on kolunnut. Varmaa on, että Ruotsissa on paljon suomenkielistä paikannimistöä. Vähintään olisi selvitettävä nimien ajoitus ja alueet.
Kirjoitit että minulla on aika paljon raaka-aineistoa. Lisäisin hiukan.
Sana *palt(t)e on Saarikiven mukaan venäjässä палд. Palt(t)e merkitsee rinnettä. SEO:n mukaan 'palt' tarkoittaa veren ja jauhon seosta. Suomeksi se on palttu (veripalttu). Ruotsalaisen palta-sanan merkitys on riepu ja suomen sana palttina.
Suomessa on muutamia palte-ja palta-paikannimiä. Esimerkiksi Palteenmäki (Puumala), Palteennotko (Ylämaa), Palten (Tammisaari, saari Paltdjupetissa), Paltaharju (Pieksämäki, Iso-Paltasen ja Pikku-Paltasen nimisten järvien välinen kannas/harju) ja Paltvuori Taivassalossa. Monet palt-nimistä tarkoittavat kohoumia.
Ruotsinkielisiä palt-nimiä ovat mm Tammisaaressa Palten niminen saari, Paraisilla Paltbacken niminen kohouma, Paltkobban (saari) Brändössä, Paltrockarna Kristiinankaupungissa ja Paltudden Iniössä.
Kotuksen paikannimistössä (
http://kaino.kotus.fi/svenska/ledlex/) palt-sanan alkuperää pidetään tuntemattomana/selittämättömänä. Ehdotan että selitys olisi Saarikiven mainitsema palt(t)e eli rinne. Tämä olisi ehkä hyvä varmistella ja ottaa Kotuksen paikannimistöön selitykseksi palt-nimille.
Ruotsissa on tietenkin palt-alkuisia paikannimiä myös. Luonnonkohteina niitä löytyi 31 kpl:
Namn Län Kommun Namntyp
1 Paltabäcken Jönköpings län Vetlanda Naturobjekt
2 Paltarna Kalmar län Nybro Naturobjekt
3 Paltavik Blekinge län Karlshamn Naturobjekt
4 Paltbacken Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
5 Paltbackmyran Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
6 Paltbacktjärnen Västerbottens län Skellefteå Naturobjekt
7 Paltbolandet Örebro län Lindesberg Naturobjekt
8 Paltemossen Kalmar län Högsby Naturobjekt
9 Paltemyrarna Värmlands län Årjäng Naturobjekt
10 Palten Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
11 Palten Uppsala län Enköping Naturobjekt
12 Palten Uppsala län Knivsta Naturobjekt
13 Palten Västra Götalands län Bengtsfors Naturobjekt
14 Paltfatet Stockholms län Haninge Naturobjekt
15 Paltgrundet Kalmar län Oskarshamn Naturobjekt
16 Paltholmen Norrbottens län Piteå Naturobjekt
17 Paltholmen Västmanlands län Sala Naturobjekt
18 Paltkobben Stockholms län Värmdö Naturobjekt
19 Paltkrigarmyran Västerbottens län Vilhelmina Naturobjekt
20 Paltmarsholmen Stockholms län Nynäshamn Naturobjekt
21 Paltmon Kalmar län Västervik Naturobjekt
22 Paltmyran Gävleborgs län Ljusdal Naturobjekt
23 Paltotjärnbäcken Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
24 Paltotjärnen Västernorrlands län Örnsköldsvik Naturobjekt
25 Paltskär Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
26 Paltskärskobbarna Stockholms län Norrtälje Naturobjekt
27 Palttjärnen Värmlands län Torsby Naturobjekt
28 Palttjärnsbäcken Värmlands län Torsby Naturobjekt
29 Paltudden Norrbottens län Luleå Naturobjekt
30 Paltåive Norrbottens län Jokkmokk Naturobjekt
31 Paltåive Norrbottens län Kiruna Naturobjekt
Karttojen perusteella paikannimet voi käsittää rinnettä merkitseviksi yhdellä poikkeuksella. Palten Knivstassa on aika tasaisella maalla. Toki saattaa olla, että paikannimi on siirtynyt tai on kartassa epätarkasti ja oikeasti merkitsisi jotakin lähellä olevaa rinnettä.
Palt(t)e-sana ei ainakaan ole suomessa enää käytössä merkityksessä rinne, joten ihan nuori se ei ole, mutta kuinka vanha se on, on epäselvää.
-